Keliakia on muuttunut vauvojen ripulista yleissairaudeksi

Imetyksen jälkeen puhkeava keliakia on meillä nykyisin harvinainen. Sairaus todetaan myöhemmin lapsuudessa tai aikuisena, jolloin taudin ilmenemismuodot ovat moninaisempia ja vaikeammin diagnosoitavia. Tauti olisi kuitenkin todettava mahdollisimman varhain, jolloin gluteenittomalla ruokavaliolla voidaan estää tulehtuneen suolen aiheuttamat suolen toimintahäiriöt ja muut seuraamukset, joista tärkein on malignoomariskin lisääntyminen.

Onko alaselkäkipu riippuvainen ihmisen persoonallisuudesta?

Pitkäaikaisesta ristiselkäkivusta kärsiville aikuisille tehty seurantatutkimus osoitti kroonisten selkäkipupotilaiden persoonallisuuspiirteillä ja niiden muutoksilla olevan yhteys selän terveydentilaan. Potilaita vertailtaessa havaittiin eniten korrelaatioita selän terveydentilaa kuvaaviin muuttujiin tutkimuksessa käytetyn MMPI-testin hypokondriaa, hysteriaa ja depressiota kuvaavilla asteikoilla. Koko 43 potilaan aineistossa persoonallisuustekijät eivät ennustaneet selän paranemista, mutta osaryhmissä havaittiin ennustearvoa olevan ennen kaikkea depressiolla.

Lasten psykiatrinen sairaalahoito: kohtaavatko tarve ja tarjonta?

Poistoilmoitusrekisterin mukaan vuonna 1988 psykiatrisen päädiagnoosin vuoksi oli sairaalahoidossa noin 1 800 lasta. Heille kertyneistä hoitopäivistä 71 % oli lastenpsykiatrian erikoisalan osastohoitoa, mutta lapsista vain kolmasosa kävi näillä osastoilla. Lastenpsykiatrian osastoille näyttää siis keskittyvän potilaita, joiden hoitojaksot ovat hyvin pitkiä ja ilmeisen vaativia. Voidaan kuitenkin kysyä, ovatko lastenpsykiatrian sairaansijat oikeassa käytössä, kun osastoilla hoidetaan vuodessa keskimäärin kaksi lasta sairaansijaa kohti ja yhdelle lapselle kertyy hoitopäiviä keskimäärin 104.

Laserlaparoskopia endometrioosin ja munatorviperäisen lapsettomuuden hoidossa

Laparoskopialeikkausten etuna laparotomiateitse tehtyihin toimenpiteisiin nähden on, että kudosvaurio jää pieneksi ja potilaat toipuvat nopeasti. Lasersäde on laparoskopiassa hyvä väline tarkkuutensa ansiosta. Laserlaparoskopiaa käytetään gynekologiassa erityisesti endometrioosi- ja munatorvileikkauksissa. TAYS:n naistenklinikassa tehdyistä 34 laserlaparoskopiasta 21 tehtiin munatorvivaurion tai endometrioosin aiheuttaman lapsettomuuden hoidoksi, 12 endometrioosin aiheuttamien kipujen vuoksi ja yhdessä hoidettiin munatorviraskaus. Erityisesti kipujen lievityksessä saavutettiin hyvä tulos.

Virtsanjohtimen ahtauman dilataatiohoito

Virtsanjohtimen ahtauma on melko harvinainen vika. Sen kehittymiseen on monia syitä, mutta usein se on leikkauksen tai muun toimenpiteen komplikaatio. Ahtauma voidaan hoitaa avoimen korjausleikkauksen avulla, mutta se on suuri toimenpide ja vaatii pitkän toipumisajan. Tekniikan kehittymisen ansiosta osa virtsanjohtimen ahtaumista voidaan hoitaa dilataatiohoidolla, jossa ahtauma laajennetaan virtsanjohtimeen vietävän pallokatetrin avulla ilman leikkausta. Toimenpide on lyhytjälkihoitoinen. Dilataatio soveltuu parhaiten lyhyiden, melko tuoreiden vammojen tai toimenpiteen seurauksena syntyneiden ahtaumien hoitoon.

Hoito biologisilla vasteenmuuntajilla: onko lupauksista tullut totta?

Sytokiineistä interferonit, interleukiini-2 ja hematopoieettiset kasvutekijät ovat osa tämän päivän kliinistä syövänhoitoa, joskin vielä hyvin harvoissa tautiryhmissä. Hoito niillä on vielä suurelta osin tutkimuksellista. Biologiset vasteenmuuntajat eivät toistaiseksi ole täyttäneet syövänhoidossa niitä suuria toiveita, joita niihin vielä kymmenen vuotta sitten asetettiin. Kuitenkin niiden tutkimuksen myötä on saatu paljon tietoa mekanismeista, jotka johtavat kasvainten syntyyn ja tuhoamiseen. Uusia hoitoyhdistelmiä ja sytokiinejä tuotetaan jatkuvasti, ja tämä syövän hoitotapa tulee laajenemaan.

Märkäruven ja ruusun nykyhoito

Staphylococcus aureus ja beetahemolyyttinen streptokokki ovat tärkeimmät ihon bakteeritulehduksia aiheuttavat mikrobit. Niiden antibioottiherkkyystilanne ratkaisee oikean hoidon valinnan. Nykyisin molempiin hyvin tehoavia antibiootteja ovat ensimmäisen ja toisen polven kefalosporiinit sekä kloksasilliiniryhmän antibiootit. Penisilliini tehoaa hyvin A-ryhmän beetahemolyyttiseen streptokokkiin. Sen sijaan erytromysiini ja fluorokinolonit ovat huonoja streptokokkilääkkeitä.

Itsemurhayritykset ja niiden hoidon organisointi Helsingissä

Tutkimuksessa analysoitiin kaikki yhden vuoden aikana Helsingissä terveydenhuollon hoitoon tulleet 1 822 itsemurhayritystapausta strukturoidun haastattelun sekä potilasasiakirjojen perusteella. Helsingissä terveydenhuoltoon tulee noin 2 000 itsemurhaa yrittänyttä vuodessa eli keskimäärin 5-6 tapausta jokaista vuoden päivää kohti. Potilaat hoidettiin tavallisesti HYKS:n päivystyspoliklinikoissa. Hoidon kehittämiseksi ja resurssien suuntaamiseksi tulisi diagnoosi- ja rekisterikäytäntöä kehittää siten, että itsemurhayritystapauksia voitaisiin joustavasti seurata. Itsemurhayritysten hoidon laatua tulisi parantaa tukemalla henkilökuntaa koulutuksen ja työnohjauksen avulla, järjestämällä systemaattinen psykiatrinen konsultaatiotoiminta, käyttämällä suunnitelmallisemmin hyväksi koko hoitojärjestelmää sekä parantamalla lääkärikunnan tietoutta itsemurhamenetelmien vaarallisuudesta.

Tekonivelkirurgian potilaskohtaisia kustannuksia mahdollista vähentää

Tekonivelkirurgian kysyntä on kasvanut, ja lisääntyneiden leikkausmäärien ja kokonaiskustannusten myötä hoitoratkaisuissa vaaditaan kustannustietoisuutta. Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä on selvitetty implanttimateriaalin yhteishankinnan ja aikaisempaa tarkoituksenmukaisemman potilasvalinnan vaikutusta lyhyellä aikavälillä sairaanhoitopiirin tekonivelkirurgian kustannuksiin. Näillä keinoin on mahdollista saavuttaa jonkin verran säästöä.

Kannattaako systolisen hypertension hoito?

Systolisen hypertension esiintyvyys alkaa kasvaa ikäluokittain 60 ikävuoden jälkeen. Yli 70-vuotiailla sen esiintyvyys on yli 20 %. Systolisen hypertension hoidosta ei ole ollut kontrolloituja tutkimuksia, mutta ensimmäisen interventiotutkimuksen lupaavat tulokset antavat aiheen pohdintoihin. Vakavien aivo- ja verisuonisairauksien määrää kyettiin systolisen hypertension hoidolla merkitsevästi vähentämään, mutta ei kuolleisuutta. Tulokset ovat suuntaa-antavia, mutta tutkimusaineiston suuren valikoitumisen takia on tutkimustulosten yleistyksessä varovaisuus paikallaan.

Kenen poikkeavia lipidiarvoja pitäisi hoitaa?

Pelkästään oireettoman hyperkolesterolemian perusteella ilman muita riskitekijöitä ei lääkehoidon määräämiseen ainakaan naisille ole syytä, ellei kyseessä ole familiaalinen hyperkolesterolemia tai matala HDL-kolesteroli -oireyhtymä. Riskiryhmille pitäisi määrätä tiukemmat hoitorajat kuin muille, ja lääkehoito tulisi suunnata niihin kuuluviin. Pelkkä kokonaiskolesterolitason määritys ei mittaa riittävästi yksilön sepelvaltimotaudin vaaraa. Tärkeää on selvittää lipidiprofiili, erityisesti HDL-kolesterolin osuus ja triglyseriditaso, sekä kiinnittää huomiota myös muihin riskitekijöihin, kuten tupakointiin, kohonneeseen verenpaineeseen ja ylipainoon. Hoitosuosituksissakin pitäisi ottaa huomioon iän ja sukupuolen vaikutukset lipidiprofiiliin.

Nuorten tahdosta riippumaton hoito uuden mielenterveyslain aikana

Uuden mielenterveyslain hengen mukaan alaikäisen tahdosta riippumatonta hoitoa ei tule järjestää aikuisten hoitoyksikössä, vaan erillisissä, nimenomaan lapsille ja nuorille tarkoitetuissa hoitoyksiköissä. Hoitopaikkoja etsittäessä on kuitenkin jouduttu vaikeuksiin, koska nuorille tarkoitettuja sairaansijoja on liian vähän eikä alaikäisiä ole voitu, kuten aikaisemmin, hoitaa tahdosta riippumatta aikuispsykiatrian sairaansijoilla. Lain mukaan vain psykoottisia nuoria on voitu hoitaa aikuispsykiatrian sairaansijoilla - tosin lain hengen vastaisesti.

Depressio ja aivoinfarktista kuntoutuminen

Depressio on yleisin aivoinfarktin jälkeisistä psyykkisistä ongelmista. Sen on todettu heikentävän elämänlaatua ja vaikeuttavan aivoinfarktista kuntoutumista. Kuopion yliopistollisen sairaalan neurologian klinikan vuodeosastolla 1988-89 hoidetuista ja poliklinikassa seuratuista 130 aivoinfarktipotilaasta depressiivisiksi todetut kuntoutuivat muita huonommin. Ennen aivoinfarktia mielenterveysongelmia poteneet kuntoutuivat myös muita huonommin. Depressiivisyyttä eivät selittäneet potilaiden muut aikaisemmat sairaudet, eikä myöskään aivoverenkiertohäiriötä edeltänyt sosiodemografinen tilanne. Noin puolet depressiivisiksi todetuista potilaista sai antidepressiivistä lääkitystä. Aivoverenkiertohäiriön jälkeisen depression diagnosointiin ja hoitoon tulee kiinnittää huomiota, koska potilaiden kuntoutus voi vaikeutua depression vuoksi.

Jätehuollon aiheuttamat riskit

Jätehuolto on voimakkaassa kehitysvaiheessa 1990-luvulla. Erillisiä tutkimuksia jätteenkäsittelymenetelmien päästöistä pinta- ja pohjavesiin sekä ilmaan on lukuisia, mutta kokonaisvaltainen jätehuoltojärjestelmien vertailu on harvinaista. Poikkeavien tapahtumien, kuten tulipalojen, torjunta jätehuollossa on puutteellista. Jätehuolto on vaarassa kehittyä yksinomaan jätteen hyötykäyttöön ja ympäristönsuojeluun liittyvien tavoitteiden pohjalta työsuojelun kustannuksella.

Miksi lapsi kastelee?

Kastelu huolestuttaa perhettä ja aiheuttaa lapselle kiusallisia tilanteita, epävarmuutta ja alemmuuden tunnetta, joten sen syiden selvittäminen on tärkeää. Koko maassa on noin 30 000 5-17-vuotiasta lasta ja nuorta, jotka kastelevat siinä määrin, että tutkimuksia tai hoitoa tulee harkita. Neuvonnan tarpeessa olevia lienee vielä enemmän, joten perusterveydenhuollolta vaaditaan runsaasti voimavaroja, jotta voitaisiin estää kastelusta lapselle ja perheelle aiheutuvia sekundaarisia haittoja. Artikkelissa tarkastellaan kastelun yleisyyteen vaikuttavia ja sille altistavia tekijöitä, jotka tulee ottaa huomioon tutkittaessa kastelevaa lasta tai nuorta.

Lasten yökastelun lääkehoito

Desmopressiinin ja hälytinpatjahoidon yhdistelmä on osoittautunut toistaiseksi parhaaksi lasten yökastelun hoidossa käytetyistä lukuisista keinoista. Se tuottaa parempia tuloksia kuin kumpikaan hoitomuoto yksin. Lasta ei kuitenkaan ole syytä nukuttaa hälytinpatjalla kauemmin kuin kolme kuukautta. Sen sijaan desmopressiinihoitoa voidaan jatkaa pitkäänkin, ja ottaa hälytinpatja jälleen käyttöön yhdeksän kuukauden tai vuoden kuluttua, ellei lapsi ole kuiva.

Onko välilevyrappeutumalla yhteyttä lanneselän instabiliteettiin?

Kansaneläkelaitoksen kuntoutustutkimuskeskuksen 47 keski-ikäisen selkäkipupotilaan aineistossa 33:lla oli liikkuvia nikamavälejä. Instabiliteetin ei kuitenkaan todettu liittyvän välilevyjen rappeutumiseen, sillä instabiileista ja stabiileista väleistä jokseenkin yhtä suuri osuus oli rappeutuneita. Välilevyrappeutumat löytyivät selvästi paremmin magneettikuvauksen kuin röntgenkuvauksen avulla.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030