Uusia lääkkeitä tuberkuloosiin

Lääkkeille herkän tuberkuloosin hoidossa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia 40 vuoteen. Valtakunnallisessa tuberkuloosiohjelmassa suositellaan, että tuberkuloosin lääkehoito aloitetaan aina vähintään neljällä lääkkeellä eli isoniatsidilla, rifampisiinilla, etambutolilla ja pyratsiiniamidilla (1). Lääkeresistenssin mahdollisuutta arvioidaan potilaskohtaisesti sen perusteella, onko potilas oleskellut maassa, jossa resistenssi on yleistä, ja onko hän saanut aiemmin hoitoa tuberkuloosiin. Näille potilaille hoito suositellaan aloitettavaksi viidellä lääkkeellä eli lisäämällä perusyhdistelmään mukaan streptomysiinin. Nukleiinihapon osoitus yskösnäytteistä tai jo kasvaneesta viljelystä antaa tietoa resistenssigeeneistä, ja viljelyyn perustuvat lääkeherkkyydet varmistavat lopullisesti, miten lääkehoito on syytä koostaa.

Tuula Vasankari

Tavoitteena astman hallinta – mutta entä kun sitä ei saavuteta?

Lääkehoitoon sitoutumisessa on eri ikäryhmissä erilaisia haasteita.

Terttu Harju, Maritta Kilpeläinen

Geenitutkimuksen tukirakenteita rakennetaan lainsäädännössä

Niin loistavia mahdollisuuksia kuin geenitutkimus Suomelle tarjoaakin, on kansalaisten edun ja suojaamisen oltava ensisijainen päämäärä.

Heikki Saxén

Digitaalipatologia – mitä se on?

Patologian diagnostiikka on mikroskoopin keksimisen jälkeen muuttunut hämmästyttävän vähän. Ohuita, kudoksesta leikattuja, kahden lasin väliin puristettuja leikkeitä on ainakin 200 vuoden ajan tutkittu valomikroskoopilla. Kuvien digitalisaatio mullisti radiologian diagnostiikan, ja nyt saman muutoksen edessä on patologian erikoisala.

Juha Näpänkangas

Dyslipidemioiden hoidon tieteellinen perusta on entistä vankempi

Dyslipidemioiden Käypä hoito -suositus on vastikään päivitetty (1). Suosituksessa on vähän uutta, mutta tieteellinen näyttö hoidon perusteista on entistä vahvempi. Veressä kiertävien LDL-hiukkasten määrä, jota kliinisessä työssä arvioidaan LDL-kolesterolin määrityksellä, on tärkein ateroskleroottisen valtimotaudin riskitekijä. Geneettiset tutkimukset ovat entisestään vahvistaneet tätä käsitystä ja betonoineet suhteen kausaaliseksi, ei pelkästään tilastolliseksi assosiaatioksi (2).

Mikko Syvänne, Timo Strandberg

Näyttö lasten korvatulehduksen hoidosta on edelleen ohutta

Lasten äkillisen välikorvatulehduksen hoidosta on taitettu peistä vuosikymmeniä, ajoittain kiivaastikin. Hoitokäytännöt ovat vaihdelleet eri aikoina ja eri maissa. Koska tauti on erittäin yleinen, oikean hoidon perustaksi luulisi löytyvän runsaasti tutkimustietoa. Surullinen totuus kuitenkin on, että vaikka lääketieteellisestä kirjallisuudesta löytyy parilla klikkauksella tuhansia otiittiin liittyviä artikkeleita, kontrolloituja hoitotutkimuksia on vain kourallinen. Niistäkin monessa on jätetty pois vaikeaoireisimmat lapset – siis juuri ne, joiden voisi ajatella hyötyvän eniten antibiootista.

Marjo Renko, Terho Heikkinen

Otsalohkodementia – neurologian ja psykiatrian rajapinnalla

Vuoteen 1961 saakka psykiatriset ja neurologiset sairaudet hoidettiin hermo- ja mielitautiopin erikoisalalla. Tämän jälkeen neurologia ja psykiatria ovat eriytyneet huolimatta siitä, että molempien erikoisalojen taudit liittyvät kiistatta aivotoiminnan häiriöihin. Neurologian ja psykiatrian rajapinta on myös dynaaminen: tätä kuvastaa esimerkiksi dementian siirtyminen osaksi neurologisten sairauksien kirjoa, kun taudin biologiset prosessit tunnistettiin.

Eino Solje, Anne M. Remes

Se olisin voinut olla minä

Oikeaa kollegiaalisuutta on olla kollegan rinnalla, kun hänen ratkaisujaan arvioidaan oikeudessa, pohtii Pekka Louhiala.

Pekka Louhiala

Ylidiagnostiikka tekee terveistä sairaita

Sekä lääkärien että potilaiden tulisi tiedostaa liiallisen lääketieteen vaarat, kirjoittaa Kari Tikkinen.

Kari A. O. Tikkinen

Toipumisorientaation paluu

Toipumisen merkitys on viime aikoina laajentunut, kirjoittaa Jyrki Korkeila.

Jyrki Korkeila

Miten sterilisaatio nyt tehdään?

Sterilisaatio on ollut yleinen ehkäisytapa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tilastointihistorian aikana Suomessa on tehty eniten sterilisaatioita vuonna 1996, jolloin lähes 12 600 naista ja 1 800 miestä steriloitiin. Sittemmin kokonaismäärä on vähentynyt. Ennakkotietojen mukaan vuonna 2016 steriloitiin 2 179 naista ja 2 748 miestä, ja ensimmäistä kertaa miehiä steriloitiin enemmän kuin naisia.

Ewa Jokinen, Ritva Hurskainen, Päivi Härkki

Valtimotauti: kolesteroliaineenvaihdunnan häiriö vai inflammaatio?

Ateroskleroosi on tärkein valtimotautien syy, ja valtimotautitapahtumiin liittyy suurentunut kolesterolipitoisuus. Suuri LDL-kolesterolipitoisuus todetaan familiaalisessa hyperkolesterolemiassa, jota sairastavat henkilöt saavat valtimotaudin jo nuorella iällä, vaikka heillä ei olisi muita vaaratekijöitä, kuten kohonnutta verenpainetta, tupakointia tai diabetesta.

Antero Kesäniemi

Tietoa työikäisten tautitaakasta on tärkeää hyödyntää

Työikäisten suhteellinen osuus väestöstä on alkanut pienentyä 2010-luvun alusta lähtien (1). Syitä ovat väestön ikärakenteen muutos ja 1990-luvulta alkanut pitkäaikaistyöttömyys, joka on heikentänyt työikäisten työuria. Vuosien 1987 ja 2012 välisenä aikana työllisten määrä on kasvanut 20 000 henkilöllä ja ei-työllisten eli työttömien ja työvoiman ulkopuolella olevien määrä 468 000 henkilöllä (1). Ei-työllisten määrän suhde työllisten määrään eli taloudellinen huoltosuhde kasvaa jatkuvasti.

Riitta Luoto

Kuluttajille suunnattujen diagnostisten testien markkinat kasvavat

Kotitestit voivat aiheuttaa kalliita tutkimuskierteitä, Helena Liira kirjoittaa.

Helena Liira

Tunnetko vanhuspotilaasi – entä ketään geriatria?

Väestön ikääntyminen ja sairauksien hoidon kehittyminen ovat johtaneet siihen, että iäkkäiden ja monisairaiden potilaiden määrä kasvaa lähes kaikilla erikoisaloilla. Samanaikaisesti hoitojen erikoistuminen on kapeuttanut osaamista, mikä vaikeuttaa kokonaiskuvan muodostamista iäkkään potilaan tilanteesta. Oman värinsä palettiin tuovat kasvavat kustannuspaineet.

Esa Jämsen, Eija Lönnroos, Timo Strandberg

Migreenin estohoidon täsmäaseet loppusuoralla

Migreeni on ollut liikkuva maali, johon lääketeolli­suuskaan ei ole osunut.

Ville Artto, Mikko Kallela

Tulehdukselliset suolistosairaudet – potilasmäärä kasvaa

Haavaisen paksusuolitulehduksen ja Crohnin taudin ilmaantuvuus on lisääntynyt voimakkaasti sekä kehittyneissä että kehittyvissä maissa niin aikuisilla kuin lapsillakin (1,2,3). Suomessa tulehduksellisten suolistosairauksien ilmaantuvuus ja esiintyvyys ovat suurimpia maailmassa – niistä on tulossa kansantauti (4). Niitä sairastavat tarvitsevat säännöllistä seurantaa sekä sairautensa että lääkityksensä vuoksi. Potilasmäärien kasvaessa seurantaa on jo siirretty perusterveydenhuoltoon.

Pia Oksanen, Airi Jussila

HPV-rokotus kannattaa antaa pojillekin

Rokote on ainoa tehokas keino ehkäistä HPV-infektioita kummallakin sukupuolella.

Katja Kero, Jaana Rautava

Vastasyntyneiden tehohoito kehittyy tutkimalla

Neonatologia on kohtalaisen nuori erikoisala, mutta se on kehittynyt nopeasti. Ennen vanhaan ajateltiin, että vastasyntyneiden teho-osastot tuottavat vain uusia potilaita kuntoutusosastoille. Nyt visio on muuttunut täysin (1), ja muutokset perustuvat lääketieteelliseen tutkimukseen. Tiedon lisääntyessä on muutettu hoidon strategioita.

Outi Aikio

Vapaammat kädet Parkinsonin taudin levodopahoitoon

Levodopa on ollut kliinisessä käytössä jo noin 40 vuotta, ja se on edelleenkin Parkinsonin taudin hoidon keskeinen kulmakivi. Se konvertoituu keskushermostossa dopamiiniksi. Kyseessä on siis korvaushoito, kuten tyroksiini- tai insuliinihoitokin, ja kaikkia Parkinsonin tautia sairastavia potilaita lääkitään levodopalla ennemmin tai myöhemmin.

Mikko Kärppä, Valtteri Kaasinen