Ylidiagnostiikka tekee terveistä sairaita

Sekä lääkärien että potilaiden tulisi tiedostaa liiallisen lääketieteen vaarat, kirjoittaa Kari Tikkinen.

Kari A. O. Tikkinen

Toipumisorientaation paluu

Toipumisen merkitys on viime aikoina laajentunut, kirjoittaa Jyrki Korkeila.

Jyrki Korkeila

Miten sterilisaatio nyt tehdään?

Sterilisaatio on ollut yleinen ehkäisytapa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tilastointihistorian aikana Suomessa on tehty eniten sterilisaatioita vuonna 1996, jolloin lähes 12 600 naista ja 1 800 miestä steriloitiin. Sittemmin kokonaismäärä on vähentynyt. Ennakkotietojen mukaan vuonna 2016 steriloitiin 2 179 naista ja 2 748 miestä, ja ensimmäistä kertaa miehiä steriloitiin enemmän kuin naisia.

Ewa Jokinen, Ritva Hurskainen, Päivi Härkki

Valtimotauti: kolesteroliaineenvaihdunnan häiriö vai inflammaatio?

Ateroskleroosi on tärkein valtimotautien syy, ja valtimotautitapahtumiin liittyy suurentunut kolesterolipitoisuus. Suuri LDL-kolesterolipitoisuus todetaan familiaalisessa hyperkolesterolemiassa, jota sairastavat henkilöt saavat valtimotaudin jo nuorella iällä, vaikka heillä ei olisi muita vaaratekijöitä, kuten kohonnutta verenpainetta, tupakointia tai diabetesta.

Antero Kesäniemi

Tietoa työikäisten tautitaakasta on tärkeää hyödyntää

Työikäisten suhteellinen osuus väestöstä on alkanut pienentyä 2010-luvun alusta lähtien (1). Syitä ovat väestön ikärakenteen muutos ja 1990-luvulta alkanut pitkäaikaistyöttömyys, joka on heikentänyt työikäisten työuria. Vuosien 1987 ja 2012 välisenä aikana työllisten määrä on kasvanut 20 000 henkilöllä ja ei-työllisten eli työttömien ja työvoiman ulkopuolella olevien määrä 468 000 henkilöllä (1). Ei-työllisten määrän suhde työllisten määrään eli taloudellinen huoltosuhde kasvaa jatkuvasti.

Riitta Luoto

Kuluttajille suunnattujen diagnostisten testien markkinat kasvavat

Kotitestit voivat aiheuttaa kalliita tutkimuskierteitä, Helena Liira kirjoittaa.

Helena Liira

Tunnetko vanhuspotilaasi – entä ketään geriatria?

Väestön ikääntyminen ja sairauksien hoidon kehittyminen ovat johtaneet siihen, että iäkkäiden ja monisairaiden potilaiden määrä kasvaa lähes kaikilla erikoisaloilla. Samanaikaisesti hoitojen erikoistuminen on kapeuttanut osaamista, mikä vaikeuttaa kokonaiskuvan muodostamista iäkkään potilaan tilanteesta. Oman värinsä palettiin tuovat kasvavat kustannuspaineet.

Esa Jämsen, Eija Lönnroos, Timo Strandberg

Migreenin estohoidon täsmäaseet loppusuoralla

Migreeni on ollut liikkuva maali, johon lääketeolli­suuskaan ei ole osunut.

Ville Artto, Mikko Kallela

Tulehdukselliset suolistosairaudet – potilasmäärä kasvaa

Haavaisen paksusuolitulehduksen ja Crohnin taudin ilmaantuvuus on lisääntynyt voimakkaasti sekä kehittyneissä että kehittyvissä maissa niin aikuisilla kuin lapsillakin (1,2,3). Suomessa tulehduksellisten suolistosairauksien ilmaantuvuus ja esiintyvyys ovat suurimpia maailmassa – niistä on tulossa kansantauti (4). Niitä sairastavat tarvitsevat säännöllistä seurantaa sekä sairautensa että lääkityksensä vuoksi. Potilasmäärien kasvaessa seurantaa on jo siirretty perusterveydenhuoltoon.

Pia Oksanen, Airi Jussila

HPV-rokotus kannattaa antaa pojillekin

Rokote on ainoa tehokas keino ehkäistä HPV-infektioita kummallakin sukupuolella.

Katja Kero, Jaana Rautava

Vastasyntyneiden tehohoito kehittyy tutkimalla

Neonatologia on kohtalaisen nuori erikoisala, mutta se on kehittynyt nopeasti. Ennen vanhaan ajateltiin, että vastasyntyneiden teho-osastot tuottavat vain uusia potilaita kuntoutusosastoille. Nyt visio on muuttunut täysin (1), ja muutokset perustuvat lääketieteelliseen tutkimukseen. Tiedon lisääntyessä on muutettu hoidon strategioita.

Outi Aikio

Vapaammat kädet Parkinsonin taudin levodopahoitoon

Levodopa on ollut kliinisessä käytössä jo noin 40 vuotta, ja se on edelleenkin Parkinsonin taudin hoidon keskeinen kulmakivi. Se konvertoituu keskushermostossa dopamiiniksi. Kyseessä on siis korvaushoito, kuten tyroksiini- tai insuliinihoitokin, ja kaikkia Parkinsonin tautia sairastavia potilaita lääkitään levodopalla ennemmin tai myöhemmin.

Mikko Kärppä, Valtteri Kaasinen

Interstitiaaliset keuhkosairaudet – monimuotoinen ja haastava tautiryhmä

Nykyisin tunnetaan yli 300 interstitiaalisista keuhkosairautta (interstitial lung disease, ILD), ja lähes kaikki ovat ilmaantuvuuden perusteella luokiteltavissa harvinaissairauksiksi. Yksittäisten sairauksien harvinaisuudesta huolimatta niitä sairastavat muodostavat merkittävän osan keuhkosairauksien erikoissairaanhoidon potilaista. ICD-10-diagnoosiluokituksessa ei ole omia koodinumeroita osalle näistä sairauksista. Sen vuoksi esimerkiksi idiopaattisen keuhkofibroosin (IPF) ilmaantuvuus tai kuolleisuus ei ole suoraan selvitettävissä rekisteritietojen perusteella. Sen diagnoosikoodina on yleensä J84.1, jota käytetään myös monista muista keuhkofibrooseista. Osittain tämän vuoksi monet maat, Suomi mukaan lukien, ovat perustaneet IPF-rekisterin (1).

Riitta Kaarteenaho

Uniapnean ja hengitysvajeen etähoito ei ole etäällä

Etälääketiede vaatii toimintatapojen muutosta, kirjoittaa Tarja Saaresranta.

Tarja Saaresranta, Ulla Anttalainen

Voisiko yhden tunnin glukoosirasituksella seuloa diabeteksen riskiä?

Diabeteksen puhkeamiseen voidaan vaikuttaa elämäntavoilla, ja siksi olisi tärkeää löytää sairastumisriskissä olevat seulomalla riskiryhmiä systemaattisesti. Taudin ennustamisen vaikeutta kuvastaa se, että seurantatutkimuksissa noin 40 %:lla henkilöistä, jotka myöhemmin saivat tyypin 2 diabeteksen, oli lähtötilanteessa normaali glukoosinsieto (1).

Tuula Pienimäki, Juha Saltevo

Lääkärilehti siirtyy kaksoissokkoutettuun vertaisarviointiin

Kirjoittajat ja vertaisarvioijat pysyvät nimettöminä, kirjoittaa Pertti Saloheimo.

Pertti Saloheimo

JAK:n estäjät haastavat nivelreuman biologiset lääkkeet

Nivelreumaa hoidetaan ensisijaisesti perinteisten lääkkeiden yhdistelmällä, ns. REKO-yhdistelmähoidolla (metotreksaatti, sulfasalatsiini, hydroksiklorokiini ja pieniannoksinen prednisoloni). Biologiset reumalääkkeet tulivat käyttöön 2000-luvun alussa, ja niillä on mahdollista saavuttaa hyvä hoitovaste myös silloin, kun vaste perinteisiin reumalääkkeisiin on riittämätön. Pidempään käytettäessä parenteraalisesti annettavien, valkuaisainepohjaisten biologisten lääkkeiden teho saattaa kuitenkin heiketä, osittain lääkevasta-aineiden ilmaantumisen takia. Uusi lääkeryhmä, januskinaasin (JAK) estäjät, on vaikutusmekanismiltaan uudentyyppinen, suun kautta annettava vaihtoehto nivelreuman hoitoon.

Pia Isomäki, Heikki Valleala

Munuaissiirteitä eläviltä luovuttajilta tarvitaan lisää

Munuaisensiirto on loppuvaiheen munuaistaudin paras hoitomuoto. Kansainvälisesti munuaissiirteistä noin 40 % saadaan eläviltä luovuttajilta, mutta meillä määrä on pitkään ollut vähäinen. Suomessa munuaisensiirtojen määrä on viime vuosina lisääntynyt (taulukko 1) ja odotusajat siirtoon ovat lyhentyneet, koska munuaissiirteitä saadaan aivokuolleilta luovuttajilta entistä tehokkaammin. Tarvitaanko siis lisää siirteitä eläviltä luovuttajilta?

Ilkka Helanterä, Marko Lempinen

Suunta seulonnasta järkevään riskiarviopohjaiseen PSA-seurantaan

PSA-määritystä voidaan käyttää myös apukeinona eturauhassyöpään sairastumisen ennusteen arvioinnissa, kirjoittaa Ossi Lindell.

Ossi Lindell

Jatkuva sokerinseuranta parantaa diabeteksen hoitotasapainoa

Potilaat ovat eriarvoisessa asemassa asuinpaikan ja varallisuuden mukaan, kirjoittaa Leena Norvio.

Leena Norvio