Ravitsemustekijöiden syy-seuraussuhteet eivät suurtutkimuksessa ratkea

Haasteena on aineistojen heterogeenisyys, kirjoittaa Tiina Laatikainen

Tiina Laatikainen

Suolasuositukset pätevät edelleen

Kansainvälisen PURE-tutkimuksen (1) mukaan suolan terveyshaittoja on liioiteltu, ja mm. suolan vähentämistä vastustava amerikkalainen Salt Institute on markkinoinut tuloksia. Mutta miten on tutkimuksen luotettavuuden laita?

Antti Jula, Timo Strandberg

Tupakasta vieroitus tulee hallita

Tupakka- ja nikotiiniriippuvuus on vakava sairaus, ja sitä tulee hoitaa aktiivisesti. Sitä voidaan ja kannattaa ehkäistä, erityisesti nuorilla. Tupakasta ja nikotiinituotteista vieroitus on tärkeä tupakointiin liittyvien sairauksien hoitotoimenpide. Se vaatii keskimäärin 3–4 yritystä. Tupakka- ja nikotiiniriippuvuuden hoitoon on laadittu uusi suositus (1). Sähkösavukkeet eivät siihen kuulu.

Heikki Ekroos, Kari Reijula

Tapaturmien ehkäisyssä tarvitaan aktiivisempaa otetta

Kansallisissa turvallisuusohjelmissa on visiona, ettei kenenkään tarvitse kuolla tai vammautua vakavasti tapaturman tai onnettomuuden seurauksena. Tapaturmien ehkäisy edellyttää vaaratilanteiden taustalla vaikuttavien tekijöiden tunnistamista ja turvallisuutta ylläpitävien tekijöiden vahvistamista. Olennaista on sitoutua hyviin käytäntöihin ja yhteisiin tavoitteisiin. Terveyden ja turvallisuuden edistäminen kuuluu jokaisen sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilön perustehtävään.

Pirjo Lillsunde, Helena Liira

Tunnistatko mitokondriotaudin?

Epäilyn mitokondrio­taudista herättää potilaan oireiden ja löydösten kokonaisuus, kirjoittaa Kari Majamaa.

Kari Majamaa

Miten keuhkosyövän ennustetta voisi parantaa?

– Suomessa ennuste on huonompi kuin muissa Pohjoismaissa, kirjoittavat Riitta Kaarteenaho ja Tuula Vasankari.

Riitta Kaarteenaho, Tuula Vasankari

Geriatriset oireyhtymät ovat estettävissä

Vanhuuden oireyhtymät eivät synny tyhjästä, vaan niillä on historiansa. Perinteiset valtimotaudit, sydäninfarkti ja aivohalvaus, ovat merkittäviä kuolemansyitä vanhuusiässäkin, mutta toimintakykyä uhkaavat etenkin "geriatrian jättiläiset" (1), geriatriset oireyhtymät, kuten hauraus-raihnausoireyhtymä eli gerastenia, muistisairaudet, kaatumiset ja osteoporoottiset murtumat, krooninen kipu ja inkontinenssi. Geriatrit hoitavat niitä työkseen, mutta niiden taustatekijät ovat jääneet vähemmälle huomiolle.

Timo Strandberg

Antibioottiresistenssin torjuntaan lisätehoa

Suomessa käytetään enemmän antibiootteja kuin muissa Pohjoismaissa, kirjoittavat Reetta Huttunen ja Antti Hakanen.

Reetta Huttunen, Antti Hakanen

One Health – Yhteinen terveys yhteisessä maailmassa

"One Health" ei ole uusi keksintö. Mutta miksi se on nykyään esillä niin monilla foorumeilla: EU:ssa, WHO:ssa, YK:ssa, jopa Maailmanpankissa?

Anni Virolainen-Julkunen

Suolistosyövän hoito tarkentuu

Ennusteen ratkaisee taudin levinneisyys toteamishetkellä Raija Kallion mukaan.

Raija Kallio

Onko asetyylisalisyylihapolla sijaa sydäntautien primaaripreventiossa?

– ASA ei ollut hyödyllinen kummassakaan tutkimuksessa, kirjoittaa Juhani Airaksinen.

Juhani Airaksinen

Mullistuuko tieteellinen julkaiseminen?

Euroopan komissio ja eurooppalaisten tutkimusrahoittajien yhteenliittymä Science Europe antoivat 4.9.2018 julistuksen, jonka tavoitteena on kiirehtiä siirtymistä täysin avoimeen tieteelliseen julkaisemiseen (1).

Pertti Saloheimo

Pitääkö suomalaisten haimoista olla huolissaan?

Haiman sairaudet ovat Suomessa varsin yleisiä, mutta ne tunnetaan puutteellisesti. Diagnostiikka on kehittynyt sekä vakiintuneiden laboratoriokokeiden, kuten amylaasin ja elastaasin määritysten, että tarkkojen kuvantamistutkimusten ansiosta. Perinteisten kuvantamismenetelmien ohella endoskooppinen kaikukuvaus on vakiinnuttamassa asemaansa haimasairauksien diagnostiikassa. Se on tuonut myös aiempaa paremmat mahdollisuudet turvalliseen ja tarkkaan näytteenottoon haimasta.

Pauli Puolakkainen, Perttu Arkkila

Kestävän kehityksen lääketiede: yhdenvertaisuutta tutkitun tiedon keinoin

Mihin tämä maailma on menossa? Ainakin terveyden ja hyvinvoinnin suhteen parempaan.

Miira Klemetti, Susanna Sainio, Heli Salmi, Paula Tiittala

Alkoholin haitallisuudessa sosioekonominen paradoksi

Alkoholin käyttöön liittyvissä suosituksissa on asianmukaista ottaa huomioon sukupuoli ja ikä. Norjalaisessa tutkimusraportissa esitettiin ajatus, että myös sosioekonominen asema (koulutus, ammatti, työllisyys, tulot) pitäisi ehkä huomioida suosituksissa (1). Mitä tästä pitäisi ajatella?

Mauri Aalto

Nivelreuman varhainen hoito vaatii lääkäriltä sitoutumista

Nivelreuman hoito tulee aloittaa heti diagnoosin varmistuttua, jotta hoidon tavoite, remissio, saavutettaisiin mahdollisimman pian. Kliininen remissio tarkoittaa käytännössä sitä, ettei arkoja tai turvonneita niveliä todeta. Varhainen remissio parantaa ennustetta ja turvaa potilaan työkyvyn (1,2). Ilman tehokasta hoitoa nivelreuma on vammauttava sairaus.

Laura Kuusalo

Ortopedia murroksessa

Laadukas tieteellinen tutkimustieto muuttaa ortopedian hoitokäytäntöjä. Tämä näkyy erityisesti polven ja olkapään degeneratiivisten sairauksien tähystyskirurgian vähentymisenä 2000-luvulla.

Juhana Leppilahti

Käytettävyys ratkaisee potilastietojärjestelmien hyödyn

Digitalisaation toisessa ja kolmannessa aallossa potilastietojärjestelmiltä vaaditaan enemmän, kirjoittaa Jarmo Reponen.

Jarmo Reponen

Huomio pitkäaikaissairauksiin myös tekonivelleikkausta suunniteltaessa

Pitkäaikaissairaudet ovat aiemmin jääneet vähälle huomiolle tekonivelkirurgian hoitosuosituksissa, mutta niiden tiedetään altistavan komplikaatioille ja heikentävän pitkäaikaistuloksia (1). Tekonivelen pysyvyyttä huonontavat diabetes, sydän- ja verenkiertosairaudet, verenpainetauti, psykoosisairaudet ja Alzheimerin tauti. Jos pitkäaikaissairauksia on useampia, niiden leikkaustulosta huonontava vaikutus kumuloituu (2). Leikkauksia tehdään yhä enemmän myös sairaalloisesti ylipainoisille potilaille (3), joilla komplikaatioriski on suuri varsinkin, jos he sairastavat myös diabetesta (4).

Matti U. K. Lehto, Esa Jämsen

Kaikkien äitien ja lasten terveydestä kannattaa huolehtia

Suomen ensimmäinen neuvola syntyi vajaat sata vuotta sitten siirtolaisten kansoittamaan helsinkiläislähiöön. Uusi konsepti (1) – kaikille avoimet ovet, sosiaali- ja terveyspalvelujen integraatio ja yhden luukun periaate – oli välitön menestys. Muutamassa vuodessa alueen lapsikuolleisuus laski viidesosaan (2), ja pian joka kylässä oli oma neuvola. Tarinan jatko on jokaisen suomalaislääkärin tuntemaa kansanterveystyön historiaa.

Heli Salmi, Susanna Sainio, Paula Tiittala, Miira Klemetti