Palkittu väitöstyö muuttaa hoitokäytäntöjä
Essi Honkosen tutkimus osoitti, ettei liikelaajuutta rajoittava polvituki edistä toipumista polvilumpion sijoiltaanmenossa.
Lääkäritoimitus antoi vuoden väitöskirjapalkinnon LT, ortopedi Essi Honkoselle.
Hänen tutkimuksensa osoitti, ettei liikelaajuutta rajoittava polvituki vähennä uusia polvilumpion sijoiltaanmenoja ensimmäisen tapaturmaisen sijoiltaanmenon jälkeen.
– Havaitsimme, että liikelaajuuden rajoittaminen ei ainoastaan ole hyödytöntä, vaan se voi olla haitallista ja hidastaa toipumista, Honkonen kertoo.
Polvi oli jäykempi, reisilihas surkastui, ja toiminnalliset tulokset olivat huonommat jopa puoli vuotta vamman jälkeen, kun rajoittava tuki oli käytössä.
Polvilumpion sijoiltaanmeno on yleinen vamma nuorilla ja aktiivisilla aikuisilla. Se on eturistisidevamman jälkeen toiseksi yleisin veripolven aiheuttaja.
Vamma uusiutuu herkästi. Keskimäärin 30–50 prosenttia tapauksista toistuu hoitomuodosta riippumatta.
Lisäksi monille jää pitkäaikaisia oireita ja lumpion epätukevuuden tunnetta. Honkonen havaitsi, että jo yksittäinen sijoiltaanmeno voi johtaa rustovaurioiden etenemiseen kahdeksan vuoden seurannassa.
Vamma voi vaikuttaa polven rakenteisiin ja heikentää fyysistä suorituskykyä vuosia alkuperäisen tapaturman jälkeen.
Hoitolinjaukset tarkentuvat
Ensimmäistä sijoiltaanmenoa on perinteisesti hoidettu konservatiivisesti.
Eurooppalainen monikansallinen työryhmä on laatinut suosituksia, joiden mukaan tietyissä potilasryhmissä ollaan siirtymässä yhä enemmän leikkaushoidon suuntaan.
Yksiselitteistä näyttöä ei ole, mikä hoitomuoto tuottaisi parhaan tuloksen ja vähentäisi uusiutumisen riskiä. Edelleen on kiistanalaista, ketkä potilaat hyötyvät leikkaushoidosta jo ensimmäisen sijoiltaanmenon jälkeen.
– Potilasryhmä on hyvin heterogeeninen, ja taustalla olevat anatomiset altistavat tekijät vaihtelevat. Satunnaistetuissa tutkimuksissa leikkausta ja ei-leikkausta vertailevat tulokset eivät ole täysin yksiselitteisiä, mutta tietyissä potilasryhmissä ne puoltavat leikkausta.
Potilailla on usein taustalla jokin anatominen tekijä, joka altistaa vammalle. Reisiluun sisäkiertohäiriö on riskitekijä, varsinkin niillä, joilla sijoiltaanmenot ovat molemminpuolisia.
Erityisesti, jos potilaalla on selvä anatominen poikkeavuus, leikkausta monesti suositellaan.
Ensimmäisen sijoiltaanmenon yhteydessä tärkeät nivelsiteet yleensä vaurioituvat. Leikkaushoidossa polvilumpiota tukevat nivelsiteet rakennetaan uudelleen, jolloin pyritään vähentämään uusiutumisriskiä, erityisesti nuorilla ja aktiivisilla potilailla.
Ikä, aktiivisuustaso sekä taustalla olevat anatomiset poikkeavuudet, niiden vaikeusaste ja määrä vaikuttavat hoitomuodon valintaan.
Lisäksi on tärkeää panostaa varhaiseen kuntoutukseen ja lihasvoiman palauttamiseen. Kuntoutus sisältää reisilihaksia vahvistavia harjoitteita.
Honkonen työskentelee ortopedian ja traumatologian erikoislääkärinä Tampereen yliopistollisessa sairaalassa ja hoitaa tapaturmapotilaiden lantion alueen ja alaraajojen murtumia sekä muita vakavia vammoja.
Hänen väitöskirjansa Non-operative Management of Traumatic Patellar Dislocation: Analysis of risk factors and cartilage deterioration tarkastettiin Tampereen yliopistossa 31.1.2025.
Palkinto jaettiin Lääkärilehden kesäjuhlassa 3. kesäkuuta.
Perustelut
Lääkäritoimituksen puheenjohtaja Helena Liira perustelee valintaa näin:
– Essi Honkosen väitöskirjaa pidettiin hyvin yksimielisesti ansioituneimpana tämän vuoden ehdokkaista. Samalla pitää todeta, että väitöskirjojen taso kaiken kaikkiaan oli hyvin korkea tänäkin vuonna.
– Honkosen väitöskirja on monipuolinen ja kliinisesti tärkeä. Hän osoitti, että patellaluksaation jälkeen pidettävistä tuista on enemmän haittaa kuin hyötyä. Työllä on merkittäviä vaikutuksia luksaation hoitokäytäntöihin. Väitöskirja oli kiittäen hyväksytty. Väittelijän rooli on ollut suuri tutkimustyön tekemisessä, ja hän on myös itse tehnyt statistiset analyysit. Dekaani kirjoittaa, että hän on koko prosessin ajan osoittanut poikkeuksellista kypsyyttä ja tarmoa.
Muut finalistit
– LT Ryo Itoshima, Turun yo
Effectiveness and implementation fidelity of family-centered care interventions: Close Collaboration with Parents and Couplet Care Model
– LT Minna Kanervo, Helsingin yo
Opioid maintenance treatment during pregnancy – Impacts on pregnancy outcomes and early childhood development
– LT Jaakko Oikarainen, Oulun yo
Magnetic resonance imaging patterns of paediatricgenetic white matter disorders in Northern Finland
– LT Joel Räsänen, Itä-Suomen yo
Genome-Wide Association Study of Normal Pressure Hydrocephalus : Insights into the Genetic and Familial Background of the Clinical Syndrome
