Lisää harkintaa säteilylle altistaviin tutkimuksiin

Noudattamalla lähettämissuosituksia voidaan turhia tai vääriä tutkimuksia vähentää.

Heljä Oikarinen, Petra Tenkanen-Rautakoski

Mikä vikana sisäilmassa?

– Moni potilas tuntee olevansa heitteillä. Oireet ovat todellisia, mutta niiden mekanismia ei osata tutkia ja hoito on mitä sattuu, kirjoittavat Tari Haahtela ja Kari Reijula.

Tari Haahtela, Kari Reijula

Genetiikan menetelmät uudistavat rokotteiden ja infektioiden tutkimusta

Tavoitteena on, että geenitutkimusten avulla tunnistettaisiin rokotusten komplikaatioille alttiit henkilöt.

Laura Pöyhönen, Matti Korppi

Eikö ole jo aika investoida palliatiiviseen hoitoon?

Palliatiivisen hoidon tarve ja tarjonta eivät kohtaa, toteaa Reino Pöyhiä.

Reino Pöyhiä

Virtsarakkosyövän hoidossa valoa tunnelin päässä

Virtsarakon syöpä on merkittävä sairaus yleisyytensä ja tautiin liittyvän kuolleisuuden, elämänlaadun heikkenemisen ja kustannusten vuoksi. Sen hoito on potilaskohtaisesti kalleinta syöpätautien alalla (1). Se ei kuitenkaan ole julkisuudessa tunnettu kuten monet muut syövät, ja sen tutkimuksen ja hoidon rahoitus ja resursointi ovat heikompia kuin muiden syöpätautien (2). Kun tähän vielä yhdistetään mitättömät edistysaskeleet hoidon kehityksessä, voidaan jo puhua väheksytystä sairaudesta.

Peter J. Boström

Mikrobilääkeresistenssi vaatii jatkuvaa varuillaanoloa

Superbakteerit puhuttavat taas. Jari Jalava kirjoitti torjunnasta pääkirjoituksessa 42/2016.

Jari Jalava

Kohti potilaskohtaista sepelvaltimotautiriskin arviointia

Kardiovaskulaaririskin arviointi muuttuu entistä yksilöllisemmäksi, kirjoittaa Petri Kovanen.

Petri Kovanen

Hoitosuositus uudistaa sydämen vajaatoiminnan kliinistä luokittelua

Sydämen vajaatoiminnan taustalla on tavallisimmin pitkälle edennyt sydän- ja verenkiertoelimistön sairaus. Vajaatoiminnalle tyypillisten oireiden tai kliinisten löydösten herätettyä epäilyn oireyhtymästä on ratkaistava lisätutkimusten tarve ja hoidon aloittaminen. Tiedossa oleva sydänsairaus johdattaa nopeasti ajatukset oikeaan suuntaan, mutta epävarmoissa tilanteissa lisäselvitysten perusteena voidaan käyttää natriureettisia peptidejä. Euroopan kardiologiyhdistyksen (ESC) tuoreessa hoitosuosituksessa (1) jatkotutkimuksiin ohjaava raja-arvo on valittu matalaksi (proBNP ≥ 125 pg/ml tai BNP ≥ 35 pg/ml), jotta testi sulkisi pois oireyhtymän mahdollisimman hyvin. Tämä voi kuitenkin tuottaa vääriä positiivisia löydöksiä ja johtaa tarpeettomiin tutkimuksiin. Testitulos tuleekin suhteuttaa kliinisiin löydöksiin ja ottaa huomioon ikä- ja sukupuolikohtaiset viitearvot.

Jyri Lommi

Nuoret aikuiset tarvitsevat tukea tupakoinnin lopettamiseen

Kyselytutkimuksissa on raportoitu aikuistuvien suomalaisnuorten tupakan kulutuksen olevan vähenemässä (1,2). Toisaalta varusmieskyselytutkimuksissa vuosina 2008–2009 ja 2011 (3,4) peräti 39–46 % varusmiehistä kertoi tupakoivansa päivittäin. Tupakointi ja tupakkatuotteiden käyttö on siis edelleen osa monen nuoren aikuisen arkielämää.

Anna Tuisku, Merita Kouri, Pentti Nieminen, Tuula Toljamo

Gastroenterologinen tautikirjo muuttuu – muuttuvatko tähystyksen aiheet?

Gastroenterologian tautikirjo on muuttunut niin, että tähystystutkimusten aiheet on syytä arvioida kriittisesti, kirjoittaa Martti Färkkilä.

Martti Färkkilä

Raudanpuutteen syy on aina selvitettävä

Yksi perusverenkuvassa usein mietityttävistä löydöksistä on mikrosytoosi (1), ja silloin on pohdittava, onko kyseessä raudanpuute ja onko rautalääkitys tarpeen. Tätä kysymystä pohditaan tässä Lääkärilehden numerossa anemian, munuaisten vajaatoiminnan, tulehduksellisten suolistosairauksien, reumasairauksien sekä iäkkään potilaan näkökulmista.

Freja Ebeling

HIV-lääkitys kannattaa aloittaa varhain

WHO suositti viime vuonna, että HIV-lääkitystä tulee tarjota HIV-infektoituneille veren CD4-solutasosta riippumatta (1). Sama suositus sisältyy nyt myös eurooppalaisiin ja pohjoisamerikkalaisiin hoitosuosituksiin. Suositus virtaviivaistaa huomattavasti hoitokäytäntöä. WHO:n näkemyksen mukaan oikeus HIV-lääkitykseen on maailmanlaajuinen, koska lääkitys säästää ihmishenkiä ja on ainoa tapa torjua epidemian jatkuminen. Ehkäisevää rokotetta tai parantavaa hoitoa ei ole näköpiirissä. HIV-lääkityksen teho uusien tartuntojen ehkäisemisessä on osoitettu vakuuttavasti kahdessa prospektiivisessa tutkimuksessa (2,3).

Matti Ristola

Keuhkoahtaumataudin hoidossa mahdollisuuksia yksilöllisyyteen

Sairauden akuutit pahenemisvaiheet kertyvät usein samoille potilaille, kirjoittaa Jukka Koskela.

Jukka Koskela

Skitsofrenia – usean osuman tauti

Skitsofrenia diagnosoidaan oirekokonaisuutena, ja eri potilailla oireiden, kuten aistiharhojen, harhaluulojen, motivaatiovaikeuksien tai kognition ongelmien esiintyvyys ja voimakkuus vaihtelevat. Oiretyyppien syyt ovat todennäköisesti erilaisia, ja toisaalta yksittäinen syytekijä voi johtaa useisiin oiremuotoihin (1). Oirekriteerit täyttävää häiriötä edeltää keskushermoston kehitykseen vaikuttavien tekijöiden polku, jossa haavoittuvuutta lisäävien tapahtumien painoarvot vaihtelevat (2).

Tuula Kieseppä, Jaana Suvisaari

Milloin lapselle kirjoitetaan lääkärintodistus erityisruokavaliosta?

Pääkaupunkiseudulla on hyviä kokemuksia uudenlaisesta ilmoituslomakkeesta, jonka avulla lasten ruokavalio monipuolistui, päiväkotihenkilökunta oli tyytyväistä, kustannukset vähenivät ja tarpeettomista lääkärintodistuksista päästiin eroon.

Anna Kaarina Kukkonen, Mika Mäkelä

Synnyttäminen on turvallista Suomessa

Suomessa on turvallista synnyttää ja syntyä (1,2). EURO-PERISTAT-verkosto on seurannut 29 Euroopan maan sikiöiden, vastasyntyneiden, imeväisten ja äitien terveyttä 19:llä eri mittarilla vuodesta 2000. Maiden väliset erot selitetään erityyppisillä väestöillä ja erilaisilla riskitekijöillä. Suomalaiset vastasyntyneet ja synnyttäjät ovat lähes kaikilla mittareilla mitattuna kärkisijoilla Euroopassa (3).

Tytti Raudaskoski, Timo Saarela

Vastasyntyneiden sairaalasiirrot voidaan organisoida uudella tavalla

Sairaan vastasyntyneen alkuhoitoon liittyvien lukuisten haasteiden takia on tärkeää, että synnytyssairaalassa on riittävät valmiudet alkuhoitoon. Synnytyssairaalan valinta etukäteen tiedossa olevien hoidon tarpeiden mukaan vähentää sairaalasiirtojen aiheuttamaa lisärasitusta sekä vastasyntyneelle että terveydenhuoltojärjestelmälle (1). Suomessa pikkukeskosten synnytykset on onnistuttu keskittämään erinomaisesti yliopistosairaaloihin, joissa on kattava neonatologinen päivystysvalmius. Vuoden 2009 jälkeen yli 90 % ennen 32 raskausviikkoa syntyneistä keskosista on syntynyt yliopistosairaaloissa (THL, PERFECT-tietokanta). Keskussairaaloiden kollegat pystyvät taitavasti ennustamaan uhkaavan ennenaikaisen synnytyksen, sillä suuri keskittämisprosentti saavutetaan varsin pienellä hoitopäivien lisäyksellä: pienten keskosten äideille kertyi keskimäärin vain neljä keskittämisestä johtuvaa hoitopäivää yliopistosairaalassa ennen synnytystä (2). Hyvällä raskaudenaikaisella diagnostiikalla pystytään myös ennakoimaan useat täysiaikaisten vastasyntyneiden anomaliat, joiden hoito tapahtuu yliopistosairaalassa.

Liisa Lehtonen

Löytyykö monisairaalle vanhukselle kuntouttava hoitopolku sairaalasta kotiin?

Monisairaan vanhuksen hoito vaatii kokemusta, kekseliäisyyttä ja uskallusta rikkoa hoitosuosituksia. Erilaisten sairauksien edellyttämien, keskenään ristiriidassa olevien lääkitysten tai hoitojen hallinta edellyttää laajaa osaamista. Palasten yhteensovittamiseen ei välttämättä löydy hyviä ratkaisuja, vaan tarjolla on huonoja ja vähemmän huonoja vaihtoehtoja. Niistä parhaan valitseminen voi olla vaikeaa, ja vanhuksen itsensä tulee saada olla päättämässä. Yhä useammalla monista sairauksista yhtenä on muistisairaus, ja silloin alkavat sekä hoidon päämäärä että toimeenpano helposti hämärtyä.

Harriet Finne-Soveri

Peruselintoimintoihin perustuva riskipisteytys käyttöön

Peruselintoiminnot kertovat paljon, kirjoittaa Joonas Tirkkonen.

Joonas Tirkkonen

Negatiiviset tutkimukset ovat varsin positiivisia

Vaikka uusi hoito ei voittaisi vanhaa, voi tutkimus tuottaa paljon tärkeää tietoa, kirjoittaa Päivi Hietanen.

Päivi Hietanen