Nuoret aikuiset tarvitsevat tukea tupakoinnin lopettamiseen

Kyselytutkimuksissa on raportoitu aikuistuvien suomalaisnuorten tupakan kulutuksen olevan vähenemässä (1,2). Toisaalta varusmieskyselytutkimuksissa vuosina 2008–2009 ja 2011 (3,4) peräti 39–46 % varusmiehistä kertoi tupakoivansa päivittäin. Tupakointi ja tupakkatuotteiden käyttö on siis edelleen osa monen nuoren aikuisen arkielämää.

Anna Tuisku, Merita Kouri, Pentti Nieminen, Tuula Toljamo

Gastroenterologinen tautikirjo muuttuu – muuttuvatko tähystyksen aiheet?

Gastroenterologian tautikirjo on muuttunut niin, että tähystystutkimusten aiheet on syytä arvioida kriittisesti, kirjoittaa Martti Färkkilä.

Martti Färkkilä

Raudanpuutteen syy on aina selvitettävä

Yksi perusverenkuvassa usein mietityttävistä löydöksistä on mikrosytoosi (1), ja silloin on pohdittava, onko kyseessä raudanpuute ja onko rautalääkitys tarpeen. Tätä kysymystä pohditaan tässä Lääkärilehden numerossa anemian, munuaisten vajaatoiminnan, tulehduksellisten suolistosairauksien, reumasairauksien sekä iäkkään potilaan näkökulmista.

Freja Ebeling

HIV-lääkitys kannattaa aloittaa varhain

WHO suositti viime vuonna, että HIV-lääkitystä tulee tarjota HIV-infektoituneille veren CD4-solutasosta riippumatta (1). Sama suositus sisältyy nyt myös eurooppalaisiin ja pohjoisamerikkalaisiin hoitosuosituksiin. Suositus virtaviivaistaa huomattavasti hoitokäytäntöä. WHO:n näkemyksen mukaan oikeus HIV-lääkitykseen on maailmanlaajuinen, koska lääkitys säästää ihmishenkiä ja on ainoa tapa torjua epidemian jatkuminen. Ehkäisevää rokotetta tai parantavaa hoitoa ei ole näköpiirissä. HIV-lääkityksen teho uusien tartuntojen ehkäisemisessä on osoitettu vakuuttavasti kahdessa prospektiivisessa tutkimuksessa (2,3).

Matti Ristola

Keuhkoahtaumataudin hoidossa mahdollisuuksia yksilöllisyyteen

Sairauden akuutit pahenemisvaiheet kertyvät usein samoille potilaille, kirjoittaa Jukka Koskela.

Jukka Koskela

Skitsofrenia – usean osuman tauti

Skitsofrenia diagnosoidaan oirekokonaisuutena, ja eri potilailla oireiden, kuten aistiharhojen, harhaluulojen, motivaatiovaikeuksien tai kognition ongelmien esiintyvyys ja voimakkuus vaihtelevat. Oiretyyppien syyt ovat todennäköisesti erilaisia, ja toisaalta yksittäinen syytekijä voi johtaa useisiin oiremuotoihin (1). Oirekriteerit täyttävää häiriötä edeltää keskushermoston kehitykseen vaikuttavien tekijöiden polku, jossa haavoittuvuutta lisäävien tapahtumien painoarvot vaihtelevat (2).

Tuula Kieseppä, Jaana Suvisaari

Milloin lapselle kirjoitetaan lääkärintodistus erityisruokavaliosta?

Pääkaupunkiseudulla on hyviä kokemuksia uudenlaisesta ilmoituslomakkeesta, jonka avulla lasten ruokavalio monipuolistui, päiväkotihenkilökunta oli tyytyväistä, kustannukset vähenivät ja tarpeettomista lääkärintodistuksista päästiin eroon.

Anna Kaarina Kukkonen, Mika Mäkelä

Synnyttäminen on turvallista Suomessa

Suomessa on turvallista synnyttää ja syntyä (1,2). EURO-PERISTAT-verkosto on seurannut 29 Euroopan maan sikiöiden, vastasyntyneiden, imeväisten ja äitien terveyttä 19:llä eri mittarilla vuodesta 2000. Maiden väliset erot selitetään erityyppisillä väestöillä ja erilaisilla riskitekijöillä. Suomalaiset vastasyntyneet ja synnyttäjät ovat lähes kaikilla mittareilla mitattuna kärkisijoilla Euroopassa (3).

Tytti Raudaskoski, Timo Saarela

Vastasyntyneiden sairaalasiirrot voidaan organisoida uudella tavalla

Sairaan vastasyntyneen alkuhoitoon liittyvien lukuisten haasteiden takia on tärkeää, että synnytyssairaalassa on riittävät valmiudet alkuhoitoon. Synnytyssairaalan valinta etukäteen tiedossa olevien hoidon tarpeiden mukaan vähentää sairaalasiirtojen aiheuttamaa lisärasitusta sekä vastasyntyneelle että terveydenhuoltojärjestelmälle (1). Suomessa pikkukeskosten synnytykset on onnistuttu keskittämään erinomaisesti yliopistosairaaloihin, joissa on kattava neonatologinen päivystysvalmius. Vuoden 2009 jälkeen yli 90 % ennen 32 raskausviikkoa syntyneistä keskosista on syntynyt yliopistosairaaloissa (THL, PERFECT-tietokanta). Keskussairaaloiden kollegat pystyvät taitavasti ennustamaan uhkaavan ennenaikaisen synnytyksen, sillä suuri keskittämisprosentti saavutetaan varsin pienellä hoitopäivien lisäyksellä: pienten keskosten äideille kertyi keskimäärin vain neljä keskittämisestä johtuvaa hoitopäivää yliopistosairaalassa ennen synnytystä (2). Hyvällä raskaudenaikaisella diagnostiikalla pystytään myös ennakoimaan useat täysiaikaisten vastasyntyneiden anomaliat, joiden hoito tapahtuu yliopistosairaalassa.

Liisa Lehtonen

Löytyykö monisairaalle vanhukselle kuntouttava hoitopolku sairaalasta kotiin?

Monisairaan vanhuksen hoito vaatii kokemusta, kekseliäisyyttä ja uskallusta rikkoa hoitosuosituksia. Erilaisten sairauksien edellyttämien, keskenään ristiriidassa olevien lääkitysten tai hoitojen hallinta edellyttää laajaa osaamista. Palasten yhteensovittamiseen ei välttämättä löydy hyviä ratkaisuja, vaan tarjolla on huonoja ja vähemmän huonoja vaihtoehtoja. Niistä parhaan valitseminen voi olla vaikeaa, ja vanhuksen itsensä tulee saada olla päättämässä. Yhä useammalla monista sairauksista yhtenä on muistisairaus, ja silloin alkavat sekä hoidon päämäärä että toimeenpano helposti hämärtyä.

Harriet Finne-Soveri

Peruselintoimintoihin perustuva riskipisteytys käyttöön

Peruselintoiminnot kertovat paljon, kirjoittaa Joonas Tirkkonen.

Joonas Tirkkonen

Negatiiviset tutkimukset ovat varsin positiivisia

Vaikka uusi hoito ei voittaisi vanhaa, voi tutkimus tuottaa paljon tärkeää tietoa, kirjoittaa Päivi Hietanen.

Päivi Hietanen

Spirometrian uudet viitearvot vähentävät virhediagnooseja

Suomessa on vuosikausia tehty lievien keuhkojen toimintahäiriöiden ylidiagnostiikkaa. Uudet viitearvot lisäävät tulkinnan osuvuutta, millä on suuri kliininen ja taloudellinen merkitys, kirjoittaa emeritusprofessori Anssi R. A. Sovijärvi.

Anssi R. A. Sovijärvi

Sepsikselle uusi määritelmä

Uusi määritelmä tuo seulontatyökalun potilaiden tunnistamiseen, kirjoittaa Maija Kaukonen.

Maija Kaukonen

Työelämän ja terveydenhuollon rajalla

Työterveyshuolto tarkoittaa kliinistä erikoisalaa ja palvelujärjestelmää, ei yksittäistä tieteenalaa. Monitieteisen alan ytimessä ovat työlääketiede ja työikäisille tärkeät lääketieteen alat. Tietoja tarvitaan myös esimerkiksi työpsykologiasta, työfysiologiasta, toksikologiasta, kuntoutuksesta, sosiaalivakuutuksesta ja työelämän käytännöistä. Työlääketieteen lehdissä julkaistaan tutkimuksia uusien alojen ja altisteiden mutta myös työelämän muuttuvien rakenteiden vaikutuksista terveyteen (1,2). Työelämän rajapinnassa satunnaistetut kokeet onnistuvat harvoin ja havainnoiva tutkimuskin on haastavaa (3). Tekemistä kehitetään etulinjassa.

Leena Ala-Mursula, Kimmo Räsänen

Reuman tehokas lääkehoito on kansantaloudellisesti kannattavaa

Tulehdukselliset reumataudit ovat ilman tehokasta lääkehoitoa eteneviä ja vammauttavia. Suomessa sairastuu joka vuosi yli 3 000 aikuista krooniseen reumaattiseen niveltulehdukseen (1), eniten nivelreumaan ja spondylartropatioihin (selkärankareuma ja nivelpsoriaasi). Nivelreumapotilaista kaksi kolmasosaa ja spondylartropatioita sairastavista lähes kaikki ovat sairastuessaan alle 65-vuotiaita ja useimmat työelämässä (1). Hoito maksaa, mutta työsuorituksen heikkeneminen ja menetetyt työpäivät muodostavat valtaosan reumaattisten niveltulehdusten taakasta yhteiskunnalle. Hoitokustannusten ja tuotannonmenetysten välillä on vastavuoroisuutta: panostamalla hoitoihin voidaan epäsuoria kustannuksia vähentää. Tästä on eniten tietoa nivelreumassa.

Kari Puolakka

Elvytystulosten parantamiseksi tarvitaan jokaisen lääkärin panosta

Sydämenpysähdyspotilas voi osua kenen tahansa lääkärin kohdalle niin työssä kuin vapaa-aikanakin. Elvytys ei ole vain yhden erikoisalan vastuulla vaan kaikkien meidän. Opastusta mahdollisimman tehokkaan avun antamiseen saa nyt uusista suosituksista.

Sanna Hoppu, Maaret Castrén

Kuinka monta kertaa eteisvärinäpotilaalle kannattaa tehdä kardioversio?

Toistuvat yritykset puoltavat paikkaansa pyrittäessä estämään eteisten muokkautuminen eteisvärinää ylläpitävään tilaan.

Hannu Parikka

Lasten lääkkeet uuteen malliin

Lasten lääkkeistä tulee yleensä ensimmäisenä mieleen nestemäinen suun kautta annettava valmistemuoto, kysytäänpä asiaa vanhemmilta, lääkäreiltä, farmasian ammattilaisilta, lääketeollisuudelta tai lääkeviranomaisilta. Nestemäistä lääkettä, liuosta tai mikstuuraa, on helppo annostella tarkasti painon mukaan. Ellei lääke ole kovin pahanmakuinen, pienetkin lapset pystyvät nielemään sen nestemäisenä – jos vain suostuvat. Jos ei ole jotain selvää syytä valita jokin toinen valmistemuoto, lääketeollisuus valmistaa lasten lääkkeet nestemäisinä, lääkärit määräävät ja vanhemmat valitsevat niitä kysyttäessä.

Kalle Hoppu

Lisäävätkö temppuvideot lasten ja nuorten tapaturmia?

Lastenkirurgian yksiköihin tulee potilaita, joilla on video tapaturmatilanteesta.

Juha-Jaakko Sinikumpu, Willy Serlo