Astmaepäily ja astmapotilaan seurantakäynti Sairauskertomuksen laatutyö Lappeenrannan terveyskeskuksessa ja Etelä-Karjalan keskussairaalassa

Terveydenhuollon rajallisten resurssien käytössä on tärkeää, että kaikki tekevät oikeita asioita oikeaan aikaan. Valtakunnallisessa astmaohjelmassa korostetaan astman varhaisen diagnostiikan, hyvän hoidon ja seurannan merkitystä tehokkaassa hoitotuloksessa. Alueellisista hoitoketjuista saa käytännön toimintaohjeita. Etelä-Karjalan sairaanhoitopiirissä laadittiin Lappeenrannan terveyskeskuksen ja keuhkosairauksien poliklinikan yhteistyönä astmaepäily- ja astmakontrollipotilaiden sairauskertomuksiin kirjattavista asioista sanelumallit, jotka löytyvät helposti potilastietojärjestelmästä.

Ritva Kauppinen, Tuomo Pöyry, Juha Metso, Katriina Kilpiö

Ruoansulatuskanavan monet oireet ja maito

Maito aiheuttaa oireita osalle suomalaisista aikuisista. Usein kaikki aikuisten maidosta saamat oireet yhdistetään laktoosi-intoleranssiin, mutta kirjallisuudessa on viitteitä siitä, että maidon aiheuttamat ongelmat aikuisilla eivät aina johdukaan laktoosista. Haastattelututkimuksessa aikuiset saivat maidosta lähinnä ruoansulatuskanavan oireita. Oireiden ilmaantuminen ja kesto vaihtelivat paljon. Maidosta oireilevilla oli runsaasti oireita muistakin ruoka-aineista. He käyttivät maitovalmisteita vähemmän kuin oireettomat, joskin useimmille maidosta oireita saaville sopii kuitenkin jokin maitovalmiste.

Hanna Lagström, Outi Pynnönen-Polari, Raija Tukkinen

Kehitysvammahuollon haasteellisimmat asiakkaat Suojatoimenpiteet Pääjärven kuntayhtymässä

Kehitysvammaisten laitoshoitoon liittyviä suoja- eli pakkotoimenpiteitä selvitettiin Pääjärven kuntayhtymässä. Noin 10 %:iin laitoshoidossa olevista asiakkaista sovellettiin suojatoimenpiteitä, joista yleisin oli omaan huoneeseen lukitseminen. Kaksi kolmasosaa suojatoimenpiteistä alkoi yöaikana. Tutkimusryhmälle tyypillistä vertailuryhmään verrattuna oli keskimäärin nuorempi ikä, parempi fyysinen toimintakyky, heikommat vuorovaikutustaidot, ärtyisä ja väkivaltainen käyttäytyminen, ahdistuneisuus, alavireisyys ja poikkeava käyttäytyminen. Suojatoimenpidekäytännön kehittämisen ohella on tärkeää lisätä kehitysvammaisten tutkimusta sekä parantaa hoitoa ja kuntoutusta. Rajoittavia toimenpiteitä koskevia lainsäädännöllisiä ohjeita pohditaan parhaillaan työryhmämuistion pohjalta sosiaali- ja terveysministeriössä.

Terhi Koskentausta, Heikki Seppälä, Heimo Valkama

Migreenin aiheuttama haitta ja lääkehoidon kustannukset Suomessa

Migreeni on krooninen, monitekijäinen aivojen sairaus, jota sairastaa keskimäärin joka kymmenes suomalainen. Se aiheuttaa työstä poissaoloja ja estää sosiaalista toimintaa vapaa-ajalla. Migreenin aiheuttamaa haittaa yksilölle ja yhteiskunnalle on tutkittu Suomessa vähän. Tässä tutkimuksessa seurattiin migreenin Suomen migreeniyhdistyksen jäsenille aiheuttamaa haittaa ja lääkehoidon kustannuksia kolmen kuukauden aikana vuonna 2000. Työstä poissaoloja oli seuranta-aikana keskimäärin yksi päivä potilasta kohden ja suorat migreenin hoidon kustannukset olivat 137-157 euroa sen mukaan, käyttikö potilas migreenin hoidossa kohtauslääkityksen lisäksi estolääkitystä.

Janne Martikainen, Markus Färkkilä, Mikko Kallela

Oikaisu artikkeliin: Olkaluun yläosan murtuma

SLL:n numeron 2/2003 sivuilla 155-61 olleessa artikkelissa: Pajarinen J, Björkenheim JM. Olkaluun yläosan murtuma, oli kuvan 8 tilalla kuva 7 toistamiseen. Pahoittelemme tapahtunutta virhettä ja julkaisemme ohessa (PDF) kuvan 8.

Lastenpsykiatristen osastopotilaiden psykososiaalinen selviytyminen aikuisiässä

Satakunnan keskussairaalassa lastenpsykiatrian osastotutkimuksissa tai -hoidossa vuosina 1982-85 olleiden lasten ja nuorten myöhempää selviytymistä tarkasteltiin rekisteritietojen perusteella vuonna 1998. Selviytyjiksi luokiteltiin entiset potilaat, jotka eivät olleet työkyvyttömyyseläkkeellä eivätkä rikosrekisterissä yli 18-vuotiaana tehdyistä rikoksista eivätkä olleet olleet aikuispsykiatrisessa osastohoidossa. Heitä oli 57 % entisistä potilaista. Työkyvyttömyyseläkkeellä oli 21 % entisistä potilasta. Rikosrekisteri täysi-ikäisenä tehdyistä rikoksista oli 19 %:lla ja psykiatrisia sairaalahoitojaksoja aikuispsykiatrisella osastolla 26 %:lla potilaista. Rekisteriseurannalla saadaan selkeä, vaikkakin hyvin pelkistetty kuva entisten potilaiden yhteiskunnallisesta sopeutumisesta.

Ritva Erkolahti, Elina Lahtinen

Tarvitaanko omalääkärijärjestelmässä yöpäivystystä terveyskeskuksessa?

Yöpäivystyksen järjestämistä pohditaan monessa terveyskeskuksessa. Luoteis-Satakunnan terveyskeskuksessa kartoitettiin neljän kuukauden aikana päivystyspisteessä käyneiden potilaiden määrä ja heidän tarvitsemansa avun laatu. Selvityksessä todettiin, että miehet käyttivät päivystystä enemmän kuin naiset. Ikäryhmittäin eniten päivystystä käyttivät alle 5- ja yli 85-vuotiaat. Asuinpaikan etäisyydellä päivystyspisteestä ei tässä tutkimuksessa ollut vaikutusta palvelun käyttöön. Yötä kohti kertyi käyntejä vain 0,6/15 000 asukasta. Näin pieni kävijämäärä olisi mielekästä hoitaa siirtämällä yöaikainen päivystys sairaalaan.

Pekka T. Jaatinen, Erja Kuurila

Talouslama ja sairauslomat

Vuosittain alkaneiden sairauspäivärahakausien kokonaismäärä väheni pahimman laman aikana 1990-luvun alkupuoliskolla noin kolmanneksella, mutta sen jälkeen määrä kääntynyt hitaaseen kasvuun. Väheneminen johtui suurelta osin tuki- ja liikuntaelinsairauksien vuoksi myönnettyjen sairauslomien vähenemisestä. Mielenterveyshäiriöiden vuoksi myönnettyjen sairauslomien määrä alkoi naisilla kasvaa heti laman alettua ja miehilläkin laman mentyä ohi 1990-luvun loppupuolella. Sydän- ja verenkiertoelinten sairauksien vuoksi myönnettyjen sairauslomien määrällä ei näytä olleen selvää yhteyttä lamaan, vaan niiden määrä on laskenut tasaisesti jo yli 20 vuoden ajan.

Jouko K. Salminen

Lapsena tehty valtasuonten transpositioleikkaus ja nykyinen elämänlaatu ja -tilanne

Valtasuonten transpositio on vaikea synnynnäinen sydänvika, joka korjataan leikkauksella varhaislapsuuden aikana. Kyselytutkimuksessa selvitettiin potilaiden elämänlaatua ja sosiaalista selviytymistä, kun he olivat vähintään 16-vuotiaita. Vaikka osa nuorista vietti samanlaista normaalia elämää kuin muutkin ikätoverinsa, on tietyillä elämänlaadun osa-alueilla kuitenkin selkeästi nähtävissä eroja normaaliväestöön verrattuna. Viisi nuorta oli niin sairasta, etteivät he opiskelleet tai olleet työssä. Kirjoittajat korostavat, että on tärkeä tiedostaa sydämen toiminnan mahdollisesti huonontuvan vuosien kuluessa ja seurantaan sekä esim. ammatinvalintaan tulisi kiinnittää erityistä huomiota.

Helena Hämäläinen, Christian Johansson, Tuula Toikka, Harri Sintonen, Henrik Ekblad, Heikki Sairanen, Eero Jokinen

Invasiiviset B-ryhmän streptokokki-infektiot Suomessa vuosina 1995-2000

B-ryhmän streptokokki (GBS) voi aiheuttaa invasiivisen taudin vastasyntyneillä, raskaana olevilla naisilla, vanhuksilla ja perussairailla aikuisilla. Vuosina 1995-2000 todettiin Suomessa 853 invasiivisista GBS-infektiota, joista 32 % oli alle 1-vuotiailla. Vastasyntyneiden varhaisia GBS-tautitapauksia oli vuosittain 32-38 (vuosittainen ilmaantuvuus 0,6-0,7 tapausta tuhatta elävänä syntynyttä kohti, vaihteluväli 0,1-1,3 eri sairaanhoitopiireissä). Verrattuna maihin, joista seurantatietoa on julkaistu, varhaisen GBS-taudin ilmaantuvuus on Suomessa suhteellisen pieni, mutta siinä on selkeitä alueellisia eroja.

Outi Lyytikäinen, Pekka Nuorti, Erja Halmesmäki, Petteri Carlson, Jukka Uotila, Risto Vuento, Tapio Ranta, Hannu Sarkkinen, Martti Ämmälä, Anja Kostiala, Anna-Liisa Järvenpää

Tapaturmainen aivovaurio ei ole harvinainen

Tapaturmainen aivovaurio on epidemiologisesti suurempi ongelma kuin yleensä on tiedostettu. Sairaaloiden hoitoilmoitusrekisterin perusteella selvitettiin ensi kertaa aivotrauman saaneiden henkilöiden lukumäärä ja taustatietoja. Vuosina 1991-2000 heitä oli 50 821 henkilöä eli keskimäärin hieman yli 5 000 vuosittain. Ikääntyvien ihmisten tapaturmat ovat lisääntymään päin. Kaikkien vuosittain ensi kertaa aivovamman saaneiden lukumäärä on varovaisestikin arvioiden 15-20 000, kun otetaan huomioon myös ne, jotka eivät ole tarvinneet välitöntä sairaalahoitoa.

Hannu Alaranta, Sanna Koskinen, Jukka Turkka

Masennuspotilaiden hoitotyytyväisyyskyselyt

Selvitimme seurantatutkimuksessamme osastolla hoidettujen masennuspotilaiden tyytyväisyyttä hoitojaksoonsa sekä hoitotyytyväisyyden yhteyttä kliinisen tilan muutokseen. Potilaat toipuivat osastohoidon myötä, mutta kliininen toipuminen ja hoitotyytyväisyys eivät olleet selvässä yhteydessä toisiinsa. Potilastyytyväisyyskyselyt ovat edelleen tarpeellisia. Niiden perusteella ei kuitenkaan voida tehdä päätelmiä masennusoireiden lievittymisestä. Masennuspotilaiden kliininen toipuminen tulee arvioida erillisesti.

Heimo Viinamäki, Risto Antikainen, Heli Koivumaa-Honkanen, Kirsi Honkalampi, Antti Tanskanen, Jouni Kontkanen, Jukka Hintikka

Synnytyspelon hoito terapeuttisen ryhmän ja rentoutumisharjoituksen avulla

Koska synnytyspelot ja keisarinleikkaustoiveet lisääntyvät, on tärkeää löytää uusia hoitomuotoja tulevien äitien kohtaamiseksi. Synnytyspelkoisille ensisynnyttäjille on HUS:n Naistenklinikalla vuodesta 1998 alkaen tarjottu mahdollisuus osallistua psykologin ohjaamaan Nyytti-ryhmään, jossa keskusteluin, tunteiden ja tiedon jakamisen ja rentoutumisharjoituksen avulla valmistaudutaan synnytykseen. Nyytti-ryhmään osallistuneiden synnyttäjien kokema synnytyspelko lieveni huomattavasti ryhmäprosessin aikana.

Riikka Toivanen, Terhi Saisto, Katariina Salmela-Aro, Erja Halmesmäki

Miten näkövammaiset voivat? Sairauksien ja koettujen oireiden yleisyys

Selvitimme puhelinhaastatteluin aikuisten näkövammaisten (n = 600) terveydentilaa keväällä 2001. Maassamme ei ole tehty aikaisemmin vastaavia laajamittaisia tutkimuksia näkövammaisten osalta. Tulokset osoittavat näkövammaisilla esiintyvän huomattavasti yleisemmin erilaisia sairauksia ja oireita kuin muulla väestöllä. Sekä sairaudet että oireet yleistyivät iän myötä, ja ne olivat tavallisempia naisilla kuin miehillä. Sairauksien esiintyvyys oli samanlainen riippumatta näkövamman vaikeusasteesta.

Anna-Mari Summanen, Timo Ståhl, Klas Winell, Lasse Kannas

Lihavuuden konservatiivisen hoidon tuloksellisuus

Lihavuus on yleistyvä kansansairaus. Sen on arvioitu aiheuttavan vuosittain 1,4-7 % terveydenhuoltomme kokonaiskustannuksista. Kuopiossa tehdyssä konservatiivisen laihdutushoidon tuloksia selvittäneessä tutkimuksessa havaittiin, että osasto-, ryhmä- ja yksilöhoito eivät eronneet toisistaan merkitsevästi. Seuranta-aikana 43 % potilaista laihtui 5 % tai enemmän. Parhaan tuloksen saavuttivat sairaalloisesti lihavat. Puolet potilaista jätti hoidon kesken, joten hoitoon sitoutuminen oli heikkoa. Jatkohoidon järjestäminen perusterveydenhuoltoon onnistui harvoin.

Tarja Martikainen, Helena Gylling

Lasten lääkäripalvelujen käyttö

Kelan ja Stakesin väestötutkimusten mukaan lasten lääkärissäkäynnit ovat selvästi lisääntyneet vuosien 1987 ja 1996 välisenä aikana. Käynnit yksityislääkärissä lisääntyivät jyrkästi 1980-luvun lopulla ja vähenivät lähes yhtä nopeasti 1990-luvun alussa, minkä jälkeen ne ovat pysyneet vakaina. Lasten lääkärissäkäynnit eivät ole yhteydessä vanhempien sosiaaliseen asemaan. Kuitenkin yksityislääkärin palveluja käyttävät eniten hyvin koulutettujen sekä keski- ja hyvätuloisten vanhempien lapset. Lapselle hankittu yksityinen sairausvakuutus lisää lääkärissäkäyntien määrää selvästi, ja käynnit vaihtelevat myös alueittain.

Pentti Takala, Timo Klaukka, Ossi Rahkonen

Sydämentahdistinten viat, häiriöt ja vaaratilanteet

Ammattimaisella käyttäjällä ja valmistajalla on velvollisuus ilmoittaa Lääkelaitokselle terveydenhuollon laitteiden ominaisuuksista tai suorituskyvyn muutoksista tai häiriöistä, jotka ovat johtaneet tai olisivat voineet johtaa potilaan vakavaan terveydentilan heikkenemiseen tai kuolemaan. Vuosina 1996-2001 saatiin kaikkiaan 69 vaaratilanneilmoitusta sydämentahdistimista. Teknisestä monimutkaisuudestaan ja vaativista käyttöolosuhteista huolimatta tahdistimet ovat varsin luotettavia ja pieniriskisiä laitteita. Etukäteen suunnitellut tarkistuskäynnit ja niiden yhteydessä tehtävät säädöt ovat yleensä riittäviä tahdistimen toiminnan varmistamiseksi. Vuosittain vain muutaman potilaan tahdistin joudutaan vaihtamaan ennenaikaisesti laitevian vuoksi.

Harri Sievänen

Nivelreuman lääkehoitokäytännön muutos TYKS:ssa vuodesta 1989 vuoteen 1999

Nivelreumaan on 1990-luvulla suositeltu aktiivista lääkehoitoa. Hoidon tavoitteena on taudin remissio ja pysyvien nivelvaurioiden estäminen tai ainakin niiden kehittymisen hidastaminen. TYKS:n reumaosastolla vuosina 1989 ja 1999 hoidettujen nivelreumapotilaiden potilastietojen perusteella lääkehoito on muuttunut myös käytännössä. Oireiden alusta reumalääkityksen aloittamiseen kului tosin jokseenkin yhtä kauan, mutta vuonna 1999 ensimmäisen sairausvuoden aikana reumalääkettä saaneiden potilaiden osuus oli suurempi ja hoidossa käytettiin useampia reumalääkkeitä. Myös reumalääkkeiden yhdistelmähoitojen käyttö oli seuranta-aikana selvästi lisääntynyt.

Lotta Kilpinen, Timo Möttönen

Amfetamiinin käyttö Oulussa

Kartoitimme amfetamiinin käytön yleisyyttä oululaisessa avohoitoaineistossa, suonensisäisen käytön osuutta amfetamiinin kokonaiskäytöstä sekä veriteitse tarttuvien virusinfektioiden esiintyvyyttä. Amfetamiinin vahvasta suosiosta Oulun alueella kertoo se, että tutkimuskohteenamme olleen oululaisen päihdeongelmaisten avohoitoyksikön noin 450 hoitoon hakeutuneesta potilaasta 32,8 % (n = 148) oli amfetamiinin käyttäjiä. Suonensisäinen käyttö oli tavallisin käyttötapa sekä naisilla että miehillä. Havaitut B- ja C- hepatiittitartunnat näyttivät liittyvän vahvasti riskikäyttäytymiseen.

Sanna Papunen, Paula Virkkunen, Pirkko Räsänen, Pekka Laine

Lanneselän välilevytyrän leikkaus päiväkirurgisesti Alustava 11 potilaan selvitys

Kirurgian menetelmien kehittyessä yhä useampia leikkaushoitoa vaativia vaivoja hoidetaan päiväkirurgisesti. Päijät-Hämeen keskussairaalaan valmistuu päiväkirurginen yksikkö vuonna 2004, ja tutkimuksessa haluttiin selvittää onnistuuko myös lanneselän välilevytyrän poistoleikkaus päiväkirurgisesti. Yhdestätoista leikkauspotilaasta kolme jäi erilaisten syiden vuoksi sairaalaan yön yli. Yhdelle potilaalle tehtiin uusintaleikkaus kolmen viikon kuluttua. Kaikki leikkauspäivänä kotiutuneet potilaat olivat tyytyväisiä valittuun toimintatapaan. Kirjoittajat toteavat, että päiväkirurgisista toimenpiteistä välilevytyräleikkaukset tulee suorittaa aamulla ensimmäiseksi ja niiden postoperatiiviseen kipulääkitykseen tulee kiinnittää erityistä huomiota.

Raimo Niskanen, Sari Willman-Tuominen, Pirkko Setälä