Näköhermotulehduksen tutkimus- ja hoitokäytännöt

Näköhermotulehduksen patogeneesi liittyy läheisesti multippeliskleroosiin. Tulehduksen hoidossa käytetään suun kautta tai laskimoon annettuja kortikosteroideja, tai vaihtoehtoisesti potilas ei saa mitään hoitoa taudin suuren spontaanin paranemistaipumuksen vuoksi. Katsaukseen on koottu tietoja näköhermotulehduksen hoitokäytännöistä ja hoidon vaikuttavuudesta. Katsaus myös selvittää eri tutkimusmenetelmien, kuten aivojen magneettikuvauksen, ennusteellista merkitystä. Lisäksi esitellään oma retrospektiivinen tutkimus TYKS:ssa hoidetuista näköhermotulehdusta sairastavista potilaista.

Taru Immonen, Eeva Nikoskelainen

Varhaiset neuropsykologiset muutokset dementiassa Kokemuksia CERAD-tehtäväsarjan käytöstä

Suomen muistitutkimusyksiköiden asiantuntijaryhmä suositteli kaksi vuotta sitten muistihäiriöiden ensi vaiheen tutkimuksissa käytettäväksi CERAD-tehtäväsarjaa. Tehtäväsarjan käyttöönotolla pyrittiin parantamaan muistihäiriöiden seulontaa ja varhentamaan dementoivien sairauksien toteamista. Alustavat kokemukset viittaavat siihen, että tavoitteet voidaan saavuttaa. Yksiköistä, joissa tehtäväsarjaa käytetään, ohjautuu jatkotutkimuksiin oikeita potilaita. Meneillään on tutkimushankkeita, joista kertyvän tiedon avulla voidaan tarkentaa suomalaista normiaineistoa ja siten edelleen parantaa tehtäväsarjan osuvuutta muistihäiriöpotilaiden seulontavälineenä.

Tuomo Hänninen, Tuula Pirttilä

Refluksitaudin ruokatorven ulkopuoliset komplikaatiot

Ruokatorven ulkopuolinen refluksitauti on yhteydessä moniin kroonisiin keuhkojen, kurkunpään, suun ja nielun sairauksiin. Potilailla ei useinkaan ole muita refluksitaudin oireita ja diagnostiset testit voivat olla normaalit. Oireita hoidetaan mahahapon eritystä estävällä lääkityksellä, jonka tulee jatkua vähintään 3-6 kuukautta kaksin- tai kolminkertaisella annoksella. Pitkittyneessä ja vaikeassa oireessa on antirefluksikirurgiasta paras hyöty.

Hannu Paajanen, Niilo Härkönen

Gemsitabiini syövän hoidossa - askel tulevaisuuteen?

Gemsitabiini on yksi 1990-luvulla syövän hoitoon tulleista lupaavista solunsalpaajista. Erityisen mielenkiintoista on sen teho levinneessä virtsarakkosyövässä, haimasyövässä ja ei-pienisoluisessa keuhkosyövässä, joissa perinteisten solusalpaajien teho yksittäisaineena on vaatimaton. Myös rintasyövän sekä lymfoomien hoidossa gemsitabiinilla on ollut tehoa. Omilla potilaillamme gemsitabiini on ollut yleensä hyvin siedetty ja lievittänyt tehokkaasti oireita. Sivuvaikutukset muistuttavat solunsalpaajien yleisiä sivuvaikutuksia, mutta hiustenlähtö on harvinaista. Suomessa gemsitabiini on rekisteröity ei-pienisoluisen keuhkosyövän, virtsarakkosyövän ja haimasyövän hoitoon.

Pirkko Kellokumpu-Lehtinen, Tuula Lehtinen

Tromboplastiiniaika INR-yksiköissä

Tromboplastiiniajan määrityksessä siirrytään maailmanlaajuisesti INR-yksikön käyttöön ja yhteneviin hoitosuosituksiin suun kautta annettavassa antikoagulanttihoidossa. Suomessa uuteen käytäntöön on siirrytty vajaa vuosi sitten. Toistaiseksi on kansainvälisesti ollut käytössä kaksi mittausmenetelmää, joista toisella saadaan keskimäärin 0,4 INR-yksikköä korkeampi tulostaso. Mittausmenetelmät tulisi yhdenmukaistaa tulosten ja hoitosuositusten mukaisiksi.

Juha Horsti

Ongelmana korvan soiminen

Tinnituksesta kärsivän potilaan tulo vastaanotolle hakemaan apua oireeseensa osoittaa hänen olevan erittäin huolestunut. Lääkärin on tällöin tavallistakin huolellisemmin paneuduttava oireen tutkimiseen ja selittämiseen potilaalle. Jos tällöin saavutetaan potilaan luottamus, ei tinnituksesta tarvitse tulla ylipääsemätöntä ongelmaa, vaikkei sitä kokonaan saataisikaan poistetuksi.

Eero Aantaa

Atrofisen gastriitin toteaminen verinäytteestä

Verinäytteestä määritettävien seerumin pepsinogeeni I (SPGI) ja gastriini-17 (SG-17) -pitoisuuksien sekä Helicobacter pylorin vasta-ainetason perusteella voidaan päätellä sairastaako potilas gastriittia, onko gastriitti atrofinen ja missä osassa mahalaukkua muutokset ovat. Testi antaa mahdollisuuden löytää verikokeen avulla ne potilaat, joilla mahalaukun syövän tai haavan riski on merkittävästi lisääntynyt ja jotka siksi on ohjattava välittömään mahalaukun tähystystutkimukseen.

Pentti Sipponen, Matti Härkönen, Arto Alanko

Haavauma suussa - onko se suusyöpä?

Suusyövällä tarkoitetaan pahanlaatuista kasvainta jollakin suuontelon tai siihen välittömästi liittyvän elimen tai kudoksen alueella. ICD luokittelee suun kymmeneen eri ala-alueeseen. Vaikkakin suu tai purentaelin on anatomisesti melko pieni kokonaisuus ihmiskehossa, on jaottelu perusteltu ja merkityksellinen mm. sen vuoksi, että histologisesti samankaltaisen kasvaimen ennuste on aivan erilainen esimerkiksi huulessa ja suunpohjassa.

Christian Lindqvist

Turistiripuli - syyt, ehkäisy ja hoito

Turistiripuli on matkailijan tavallisin sairaus. Arviolta 30 miljoonaa turistia matkustaa vuosittain lämpimiin maihin, ja kymmenisen miljoonaa saa ripulin. Se on useimmiten bakteeritartunnan aiheuttama, mutta tavallisesti lievä ja lyhytkestoinen. Joskus turistiripuli kuitenkin pitkittyy yli viikon mittaiseksi tai johtaa reaktiivisen artriitin kehittymiseen.

Hannu Kyrönseppä

Väsymyksen monet kasvot

Päiväaikaisen väsymyksen syistä on muotivirtausten mukaan ollut voimakkaammin esillä milloin narkolepsia, uniapnea, krooninen väsymysoireyhtymä, univaje, masennus tai työuupumus. Yksittäisen henkilön pitkäaikaisen väsymyksen taustalla on yhden diagnoosin sijasta usein monen tekijän yhteisvaikutus. Väsymyksen tutkiminen ja asianmukainen hoito vaatiikin perusteellista nukkumisen, elämäntilanteen, työn ja sairauksien selvittelyä. Joskus tarvitaan myös unihäiriöihin perehtynyttä asiantuntijaa sekä unen ja vireyden polygraafista tutkimusta. Väsymyksen työtehoa ja elämänlaatua heikentävästä ja onnettomuusriskejä lisäävästä vaikutuksesta on monenlaista tutkimusnäyttöä.

Kirsti Martikainen

Pitkäkestoinen trombosytopenia

Trombosytopenia on tavallinen verenvuototaipumuksen syy, ja sen tausta on tärkeää selvittää hoitomahdollisuuksien täsmentämiseksi. Seuraavassa käsitellään pitkittyneen trombosytopenian syitä, selvittelyä sekä hoitomahdollisuuksia. Vuodon ja toimenpiteiden yhteydessä on turvattava riittävä hemostaasi. Trombosytopeenisillä potilailla hemostaasiin vaikuttavien lääkkeiden käyttö vaatii erityistä huolellisuutta.

Esa Jantunen

Mannitoli ja munuaiset - onko lääkevanhus jo aikansa elänyt?

Mannitolia on vuosikymmenien ajan käytetty munuaisten vajaatoiminnassa ja munuaisten suojana erilaisissa vauriolle altistavissa tilanteissa. Tärkeä käyttöaihe on myös kohonneen aivo- ja silmänsisäisen paineen alentaminen. Teoreettisista eduista, positiivisista kokeellisista tuloksista ja pitkäaikaisesta käytöstä huolimatta mannitolin kliinisestä tehosta munuaisia suojaavana tai niiden toimintaa korjaavana lääkkeenä ei ole saatu vakuuttavaa näyttöä muusta kuin munuaisensiirroista. Mannitoli voi itsekin aiheuttaa akuutin munuaisvaurion, jos sitä käytetään varomattomasti liian suurin annoksin.

Mirja-Liisa Aitio

Mielenterveyden häiriöt ja aseenkantolupa

Kun mielenterveyden häiriöistä kärsinyt henkilö hakee lääkärin lausuntoa aseenkantolupaa varten, joutuu lääkäri arvioimaan pitkälti potilaan yleistä vaarallisuutta. Potilaan aiempi häiriökäyttäytyminen sekä väkivaltaan liittyvät mieltymykset ja fantasiat vaikuttavat päätökseen. Arvioinnin tulee perustua perusteelliseen potilaan tuntemiseen sekä huolelliseen harkintaan. Ennestään tuntemattomille potilaille ei asiaa koskevia myönteisiä todistuksia ole syytä kirjoittaa. Mitä häiriintyneempi potilaan mielenterveys on, sitä varmemmin ampuma-asetta käytetään väärin.

Jarmo Paanila

Sydämen vajaatoiminnan beetasalpaajahoito

Sydämen vajaatoiminnan ennustetta parantavassa lääkehoidossa pyritään yhdistämään ACE:n estäjä ja beetasalpaaja. Beetasalpaajien kuolleisuutta vähentävä vaikutus perustuu niiden kykyyn estää iskemiaa ja sympaattisen aktivaation provosoimaa apoptoottista sydänsolukuolemaa. Kaikki sydämen vajaatoiminnan hoitoon hyväksytyt beetasalpaajat, bisoprololi, karvediloli ja metoprololi, vähentävät annosriippuvaisesti kuolleisuutta, ja siksi hoidossa tulisikin tavoitella suurinta siedettyä annostasoa. Beetasalpaajat ovat kuitenkin heterogeeninen lääkeaineryhmä, eikä näillä lääkkeillä saatuja tuloksia voida yleistää kaikkiin beetasalpaajiin.

Lasse Lehtonen, Markku S. Nieminen

Ulosteinkontinenssin hoitomenetelmät

Ulosteinkontinenssin tärkeimmät syyt ovat synnytykseen liittyvät sulkijalihasvauriot, pudendaalihermon vaurio ja peräkanavan alueen kirurgiset toimenpiteet kuten peräpukama- ja fistelikirurgia. Sen lääkehoidossa ei ole tapahtunut merkittävää kehitystä viime vuosina. Sen sijaan vaikean ulosteinkontinenssin kirurgiset hoitomahdollisuudet ovat kehittyneet huomattavasti viime vuosina. Nykyään ulosteinkontinenssipotilaan hoitoon hakeutumisen tai lähettämisen esteenä ei pitäisi olla pelko avanteesta, joskin joidenkin potilaiden kohdalla avanne voi edelleen olla hyvä vaihtoehto. Uudet hoitomenetelmät vaativat huomattavaa tietotaitoa ja resursseja. Sen vuoksi vaikeasta anaali-inkontinenssista kärsivien potilaiden hoito tulisi keskittää Suomessa vain muutamaan keskukseen.

Petri Aitola, Kari-Matti Hiltunen, Martti Matikainen

Kaularangan kliininen tutkimus

Kaularangan kliininen tutkimus perustuu toiminnallisen anatomian tuntemukseen. Kaularangan eri osien anatomiset erityispiirteet mahdollistavat löydöksen anatomisen lähtökohdan määrittämisen kohtalaisella tarkkuudella. Kun toiminnallisen anatomian tuntemus ohjaa kliinistä tutkimusta, jatkotutkimuksia ja hoitotoimenpiteitä on helpompi suunnata. Anamneesin tärkeyttä osana kliinistä tutkimusta ei voi koskaan korostaa liikaa.

Karl-August Lindgren

Tieteelliseen näyttöön perustuva sydämen vajaatoiminnan lääkehoito

Tähänastiset tutkimukset osoittavat kiistattomasti, että sydämen vajaatoiminnan hoidon kulmakivet ovat ACE:n estäjät ja beetasalpaajat. Angiotensiini II -reseptorien salpaajia voidaan käyttää, mikäli ACE:n estäjistä tulee hankalia sivuvaikutuksia. Vaikeaa sydämen vajaatoimintaa sairastavat potilaat hyötynevät myös spironolaktonista ja digitaliksesta. Kalsiuminherkistäjistä toiveet kohdistuvat lähinnä levosimendaaniin. Suomessa sydämen vajaatoimintapotilaiden tieteelliseen näyttöön perustuva lääkehoito toteutuu paremmin kuin monessa muussa maassa, muttei silti vielä läheskään parhaalla mahdollisella tavalla.

Matti Niemelä, Keijo Peuhkurinen

Käytämmekö psykoosilääkkeitä järkevästi?

Psykoosien hoitojärjestelyistä ja psykoosilääkkeiden käyttökelpoisuudesta kertyy nopeasti uutta käytännön toimintaan sovellettavissa olevaa tietoa, ja sen käyttöönotto on tärkeää psykoosien hoitotulosten parantamiseksi. Millainen on psykoosipotilaan lääkehoidon tarkoituksenmukainen toteutus ja mitkä ovat lääkehoidon kehitystarpeet?

Hannu Koponen, Matti Isohanni

Tauriini - aivojen arvoituksellinen viestintäaine

Tauriini, rikkiä sisältävä yleinen aminohappo, on osoittautunut kasvuikäisten välttämättömäksi ravintotekijäksi. Se toimii keskushermoston estävänä viestintäaineena, solutilavuuksien säätelijänä ja sydänlihassolujen toiminnan stabiloijana. Tauriini myös suojelee hermosoluja vaurioilta. Tauriinimolekyyliä muunnellen voitaneen kehittää lääkkeitä epilepsian, aivoödeeman ja hermosoluvaurioiden ehkäisyyn ja hoitoon.

Pirjo Saransaari, Simo S. Oja

Yleissairauksiin liittyvät vuotohäiriöt

Gynekologiset vuotohäiriöt ovat tavallinen syy hakeutua lääkärin tutkimuksiin. Vuotojen takana voi olla yleissairaus tai sen hoitoon käytettävän lääkityksen sivuvaikutus. Vuotohäiriöisen naisen tutkimus edellyttää huolellista anamneesia ja joskus myös sukutaustan selvittelyä. Tarvittavat laboratoriotutkimukset suunnitellaan esitietojen ja kliinisen tutkimuslöydöksen perusteella.

Aila Tiitinen