Psyykenlääkkeet raskauden ja imetyksen aikana

Mielenterveyden häiriöiden yleistymisen myötä joudutaan yhä useammin miettimään myös psyykenlääkkeiden käytön turvallisuutta ja hyötyä raskauden ja imetyksen aikana niin äidin kuin kehittyvän lapsenkin kannalta. Suurinta osaa psyykenlääkkeistä voidaan käyttää melko turvallisesti myös raskaana olevilla ja imettävillä äideillä. Tähän katsaukseen on koottu nykytieto psyykenlääkkeiden teratogeenisuudesta, vaikutuksista sikiön ja lapsen kehitykseen sekä turvallisuudesta imetyksen aikana.

Tuija Heikkinen, Kari Laine, Ulla Ekblad

Persoonallisuushäiriöt eri ikäkausina

Persoonallisuushäiriöiden synnystä on erilaisia näkemyksiä, ja niiden esiintyminen eri ikäryhmissä vaihtelee. Persoonallisuus-häiriöiden diagnostiikassa ja hoidossa on selviä ongelmia. Usein potilaalla on samanaikaisesti muita psykiatrisia sairauksia, jotka vaikeuttavat hoitoa ja huonontavat ennustetta. Persoonallisuushäiriöiden aiheuttamat pitkäaikaisongelmat ovat merkittäviä. Jatkossa kuvataan persoonallisuushäiriöiden kehittymistä, jaottelua ja esiintymistä eri ikäkausina.

Anne-Marie Löyttynen, Hannu Koponen

Influenssa A/Sydney/5/97 - talven 1997-98 yllättäjä

Talvella 1997-98 influenssaepidemioita aiheuttaneista viruksista eniten merkitystä oli A/Sydney/5/97-tyyppisillä viruksilla, joita ei ollut mahdollista ottaa huomioon syksyn 1997 rokotteen kokoonpanossa. Uusista antigeenisista ominaisuuksista ja voimakkaista geneettisistä eroista huolimatta virus aiheutti useimmissa Euroopan maissa vain lievän epidemian. Rokotteen antama suoja oli tavanomaista heikompi, mutta rokotuksista näyttää tässäkin tilanteessa olleen hyötyä.

Reijo Pyhälä, Niina Ikonen, Minna Haanpää, Marjaana Kleemola, Risto Visakorpi, Risto Tervahauta, Maija Lappalainen, Timo Rostila

Kansanterveyslaitoksen suositus influenssarokotteen käytöstä syksyllä 1998

Pian on taas aika järjestää lääketieteellisten riskiryhmien vuotuiset influenssarokotukset. Kansanterveyslaitos on lähettänyt oheisen lääketieteellisten riskiryhmien rokotuksia koskevan suosituksen terveyskeskuksiin ja lähettää näille syyskuussa viimevuotista käyttöä vastaavan määrän maksuttomiin rokotuksiin käytettävää rokotetta ilman eri pyyntöä. Viimevuotiseen verrattuna WHO on vaihtanut kummankin influenssa A-virusalatyypin rokotteisiin suositellun viruskannan uudempaan antigeeniseen muunnokseen. Rokotuksen käyttöaiheet ovat pysyneet ennallaan.

Tapani Hovi, Tapani Kuronen, Kansanterveyslaitoksen Rokotussuositustyöryhmä

Lasten astman pitkäaikaishoito

Astman hoidon varhaisella aloittamisella pyritään estämään pysyvä limakalvovaurio hengitysteissä, takaamaan mahdollisimman hyvä keuhkofunktio samoin kuin normaali ja oireeton elämä anti-inflammatorisella lääkityksellä. Inhalaatiosteroidit ovat tehokkain lääkitysmuoto, jolla hoito usein aloitetaan. Myöhemmin astman rauhallisessa vaiheessa annostusta joko pienennetään tai siirrytään inhalaatiokromonihoitoon. Remissiovaiheissa voidaan harkita kausiluonteista lääkitystä esimerkiksi infektioiden, siitepöly- ja pakkaskauden aikana. Mitä laaja-alaisempi atopia astmaatikolla on, sitä pitempiaikaista hoitoa todennäköisesti tarvitaan. Taipumus hengitystieoireiluun on yleensä elinikäinen, joten pitkäaikainen seuranta on välttämätöntä.

Merja Kajosaari

Ketkä hyötyvät kipupoliklinikan hoidoista?

Kipupoliklinikoita on toiminut sairaaloiden yhteydessä 1970-luvulta lähtien. Kipupoliklinikoiden potilaat ovat yleensä kärsineet vaikeista kivuista pitkään ja aiemmat hoitoyritykset ovat epäonnistuneet. Tavallisimmat potilasryhmät ovat selkäkipupotilaat sekä traumaperäisistä tai leikkauksen jälkeisistä kivuista kärsivät. Selvimmin kipupoliklinikan hoidoista hyötyvät syöpäkipupotilaat ja sellaiset potilaat, joiden kivun syy on yksiselitteinen. Monimuotoisempien kiputilojen hoitoa voi hankaloittaa kipupotilaan sosiaalinen ja psykologinen kroonistuminen.

Tarja Heiskanen

Kotona annettava solunsalpaajahoito

Solunsalpaajahoidot on perinteisesti annettu sairaalan poliklinikassa tai vuodeosastolla. Joidenkin solunsalpaajien, kuten fluorourasiilin, pitkäkestoisia infuusioita on kuitenkin mahdollista järjestää myös kotioloissa. Hoidot annetaan kannettavilla pumpuilla, jotka ovat joko sähkökäyttöisiä tai perustuvat solunsalpaajaliuoksella venytetyn elastisen nestesäiliön vähittäiseen tyhjenemiseen. Infuusiot annetaan rintakehän ihon alle asennettuun infuusioporttiin, keskuslaskimokatetriin tai perifeeriseen laskimokanyyliin. HYKS:n syöpätautien klinikan potilaat ovat saaneet kotioloissa annettavia fluorourasiilihoitoja paksu- ja peräsuolisyöpäleikkauksen liitännäishoitona. Menetelmä vähentää sairaalasidonnaisuutta ja poliklinikkakäyntien määrää noin puoli vuotta kestävän liitännäishoidon aikana.

Pia Österlund, Inkeri Elomaa, Heikki Joensuu

Miten hormonikorvaushoito räätälöidään

Monet naiset eivät käytä saamaansa hormonihoitoa sivuoireiden vuoksi tai esim. syövän pelossa. Luonnollisesti kenenkään ei tarvitse estrogeenihoitoa käyttää, jos ei sitä halua. Monelle on ehkä jäänyt epäselväksi, miksi oikeastaan on hoidon aloittanut. Vaihdevuosi-ikäisen naisen hormonikorvaus-hoito onkin pyrittävä suunnittelemaan yksilöllisesti ja siihen on aina liitettävä neuvonta ja ohjaus. Estrogeenia voidaan antaa tabletteina, laastarina tai iholle levitettävänä geelinä, ja sen annosta voidaan yksilöllisesti muuttaa. Hoidon seurannassa ei kuitenkaan tarvitse käyttää laboratoriotutkimuksia. Jos naisella on kohtu tallella, pitää hoitoon liittää progestiini, jotta voidaan estää kohdun limakalvon syövän riskin lisääntyminen. Tämäkin voidaan toteuttaa usealla tavalla, ja varsinkin ikääntyvällä naisella tässä pyritään vuodottomaan hoitoon.

Aila Tiitinen

Matkapuhelimien terveyshaitoista ei merkittävää tieteellistä näyttöä

Matkapuhelimien terveysvaarat tulevat ajoittain esiin mm. tiedotusvälineissä. Matkapuhelimet säteilevät radioaaltoja, joiden on sanottu aiheuttavan mm. aivosyövän riskin kasvamista, patologisten silmämuutosten lisääntymistä sekä keskushermoston haittavaikutuksia. Ilmeisesti matkapuhelimet voivat aiheuttaa häiriöitä sydämentahdistimissa, joskin todetut terveyshaitat ovat olleet vähäisiä. Kirjallisuuden perusteella näyttää kuitenkin siltä, että matkapuhelimet eivät aiheuta muita merkittäviä terveyshaittoja.

Jorma Tikkanen, Kari Jokela

Narsismi ja vanheneminen

Vanhenemisen muutokset hämmentävät monia ja niitä on vaikea hyväksyä. Usein avuttomuus, pahan olon tunne ja erilaiset pelot ilmenevät aggressiivisena käyttäytymisenä. Narsistisen häiriön rakentama suojamuuri peittää suuren kaipuun, jota vanhus tuntee saadakseen huolenpitoa ja rakkautta. Sopivien sanojen puuttuessa vanhus ilmaisee tunteensa somaattisena kipuna, kiukutteluna tai hallitsevana käyttäytymisenä. Työntekijän tehtävänä on tulkita pahaa oloa kuvaavaa käyttäytymistä ja pukea se sanoiksi, jotta vanhus voisi itse työstää asian mielessään ja hyväksyä itsensä vanhuksena ja arvokkaana yksilönä. Terve narsismi perustuu hyviin vuorovaikutussuhteisiin ja itsekunnioitukseen kaikista vanhenemisen mukanaan tuomista vastuksista huolimatta.

Pirkko Siltala

Ruokatorven ja mahan laskimonlaajentumien vuodon hoidon nykysuuntauksia

Maksasairaudet ja niihin liittyvät ruokatorvikohjuvuodot ovat yleistyvä ongelma. Vuotamattomien laskimonlaajentumien primaarihoidoksi suositellaan epäselektiivistä beetasalpaajaa. Kerran vuotaneet kohjut pyritään hoitamaan endoskooppisesti mahdollisimman tehokkaasti, kunnes kollateraalikierto on saatu loppumaan. Kun potilaalla on toistuvia endoskooppisin keinoin hallitsemattomia vuotoja, sunttihoidon tai maksansiirron aiheet on arvioitava ennen kuin potilaan yleistila pääsee romahtamaan.

Leena Halme, Esko Tierala, Krister Höckerstedt

Työttömyys, mielenterveys ja paluu työelämään

Lukuisissa tutkimuksissa on havaittu, että työttömyydellä on yhteyttä haitallisiin muutoksiin niin koetussa ja fyysisessä terveydessä kuin mielenterveydessä ja työttömän sosiaalisessa elämässä. Aina ei ole kuitenkaan helppoa erottaa toisistaan työttömyyden terveysvaikutuksia työttömäksi valikoitumisesta terveyden perusteella. Työttömyyteen liittyy selvä masennusoireiden lisääntyminen. Näyttää siltä, että hyvin suurella enemmistöllä työttömyys ei kuitenkaan laukaise psykiatrisia häiriöitä vaan pikemminkin heikentää psyykkistä hyvinvointia. Heikentyneeseen taloudelliseen tilanteeseen sekä elämänolosuhteiden ja sosiaalisen tilanteen vaikeutumiseen liittyy pitkällä aikavälillä myös terveyden heikkenemistä.

Jukka Vuori

SPET psykiatrisessa tutkimuksessa

Neuropsykiatrisista sairauksista, päihteiden ja huumeiden käytöstä sekä tunne-elämän häiriöistä sosiaali- ja terveydenhuollolle koituvat kustannukset kasvavat yhä. Aivojen verenkierrolla, aineenvaihdunnalla ja välittäjäaineiden toiminnalla on voitu osoittaa olevan ratkaisevaa merkitystä pyrittäessä ymmärtämään näiden sairaustilojen neurobiologista taustaa. Molekyylibiologian ja kuvauslaitteiden kehitys on mahdollistanut aivotoimintojen tutkimisen aivan uudella tavalla, ja siten isotooppikuvauksella saadaan aiempaa yksityiskohtaisempaa tietoa aivojen toiminnasta ja patofysiologiasta. Tähän tietoon ja kokeneen kliinikon potilaan oireiden tunnistamiseen nojautuen neuropsykiatrinen sairaus voidaan tulevaisuudessa todeta entistä aikaisemmin ja tarvittaessa kohdistaa yksilöllinen hoito tarkemmin.

Jyrki Kuikka, Kim Bergström, Jari Tiihonen

Majvikin suosituksesta ohjeita kosteusvaurio-ongelmien selvittelyyn

Viime vuosina tehtyjen selvitysten mukaan toimenpiteitä vaativia kosteusvaurioita esiintyy yleisesti suomalaisessa rakennuskannassa. Kosteusvauriot talon rakenteissa edistävät kemiallisten aineiden erittymistä rakennus- ja sisustusmateriaaleista ja homeiden ja bakteerien, kuten sädesienten, kasvua. Nämä voivat johtaa terveydellisiin haittoihin, joiden kirjo on laaja ja varsin epäspesifinen. Täsmällisten tietojen puutteessa terveyshaittoja on joskus liioiteltu, ja tämä on aiheuttanut epävarmuutta ja pelkoja.

Henrik Nordman, Helena Mussalo-Rauhamaa

Majvikin suositus: Kosteusvauriomikrobien aiheuttamien oireiden selvittely

Kosteusvauriolla tarkoitetaan tässä kosteuden aiheuttamaa vauriota rakennusmateriaalissa, selvästi havaittavaa jälkeä pinnoitteessa tai rakenteen tai materiaalin liiallista kosteutta, joka mahdollistaa mikrobikasvun tai kemiallisen hajoamisreaktion. Kosteusvauriota voidaan pitää homevaurion esiasteena.

Rakennusten kosteusvauriot Suomessa

Kosteusvaurioiden seurauksena rakennusten rakenteisiin ja materiaaleihin muodostuu homekasvua, jonka sisäilmaan tuottamat epäpuhtaudet aiheuttavat terveyshaittoja. Kosteusvaurioiden syinä ovat virheet tai puutteet suunnittelussa, rakennustyössä, rakennusten käytössä ja kunnossapidossa. Rakentaminen on nopeasti muuttunut 1960-luvulta lähtien, ja painopisteet ovat olleet teollisesti tuotettujen elementtien ja uusien materiaalien kehittämisessä. Materiaalien ja rakenteiden kosteusteknistä käyttäytymistä ei ole juurikaan testattu ennen niiden

Aino Nevalainen, Jari Koivisto, Teija Meklin, Mikko Vahteristo, Tuula Husman

Ilmanvaihto - tärkeä sisäilman laatutekijä

Ilmanvaihtojärjestelmää syytetään usein terveyshaittojen aiheuttajaksi. Ilmanvaihdon pysäyttäminen tai venttiilien tukkiminen tämän vuoksi on kuitenkin riski, sillä ilmanvaihdon puuttuessa epäpuhtauksia kertyy sisäilmaan ja rakenteisiin voi tulla kosteus- ja homevaurioita. Toimiva ilmanvaihto on tärkeä sisäilman laadun tekijä, joskaan ei ainoa. Hyvän sisäilman takaamiseksi rakennusta ja sen taloteknisiä järjestelmiä on käytettävä oikein ja huollettava säännöllisesti.

Risto Ruotsalainen

Nykytietämys mykotoksiineista

Kosteus- ja homevauriorakennusten sisäilmassa saattaa esiintyä homesienten tuottamia myrkyllisiä yhdisteitä, mykotoksiineja. Hengitystiealtistuksen tai elintarvikkeiden kautta nämä aiheuttavat verenvuotoa ruoansulatuselimistössä sekä maksa- ja munuaisvaurioita. Mykotoksiineja sisältävien homeitiöiden on esim. viljan ja maapähkinöiden käsittelyn ja yhteydessä todettu lisäävän maksa-, keuhko- ja virtsateiden syövän riskiä. Rakennusmateriaaleilla kasvavien homeiden tuottamista yhdisteistä on vasta vähän tutkimustietoa, mutta on todettu, että eri lajien yhteisvaikutuksen johdosta niiden myrkyllisyys lisääntyy ja homekasvu sinänsä voi olla merkkinä mykotoksiinien esiintymisestä.

Eeva-Liisa Hintikka, Kari Reijula, Marjo Nikulin

Rakennusten homeongelman toteamismenetelmät

Mikrobiologisten selvitysten tavoitteena on osoittaa, poikkeaako rakennuksen mikrobisto tavanomaisesta pitoisuuksiltaan tai lajistoltaan. Näytteitä voidaan ottaa sisäilmasta, pinnoilta ja materiaaleista. Suoralla mikroskopoinnilla voidaan selvittää, onko näytteessä mikrobikasvua osoittavaa sienirihmastoa tai runsaasti itiöitä. Viljelemällä saadaan lisäksi selville, onko näytteen lajisto tavanomaisesta poikkeava. Tiettyjen mikrobisukujen läsnäolo osoittaa kosteusvauriota, ja jos kyseessä on toksiineja tuottava suku, nopeat toimenpiteet ovat erityisesti tarpeen.

Aino Nevalainen, Teija Meklin, Anne Hyvärinen

Kosteusvauriomikrobeille altistuneiden oireet ja kliininen kuva

Kosteusvaurioituneissa rakennuksissa olleet raportoivat usein ärsytysoireita, kuten nenän tukkoisuutta, nuhaa, yskää, kurkun karheutta, silmäoireita ja hengenahdistusta. Yleisoireina voi olla väsymystä, päänsärkyä ja lämpöilyä. Lisääntynyt infektiosairastavuus on myös tavallista. Kosteusvauriomikrobeille altistumisen harvinaisia terveyshaittoja ovat homeille allergisoituminen, astma ja keuhkorakkulatauti. Ärsytysoireiden statuslöydökset ovat usein vähäisiä verrattuna oireiden koettuun vaikeuteen. Pelkästään oireista ja kliinisistä löydöksistä kosteusvauriomikrobeille altistumista ei voi päätellä.

Helena Mussalo-Rauhamaa, Tuula Husman, Kaisu Juntunen-Backman