Sydänlihaksen iskemian patofysiologia, diagnostiikka ja hoito

Sydämen hapentarpeen ja sepelvaltimoiden verenvirtauksesta saatavan hapentarjonnan välinen epäsuhta aiheuttaa sydänlihaksen iskemian. Iskemiasta aiheutuu edelleen solujen diastolisen ja systolisen toiminnan häiriytyminen, EKG-muutokset, pumppaustoiminnan häiriö ja viime kädessä rintakipu, solun rakenteiden vaurioituminen, solujen kuolema - sydäninfarkti (kuvio 1).

Infarktipotilaan ensihoito

Ensihoito on ammattihenkilön antamaa hoitoa ennen potilaan lopullista hoitopaikkaa. Infarktipotilaan ensihoidon tavoitteena on

Akuutin sydäninfarktin diagnoosi ja hoito

Kun työdiagnoosi on pitkittynyt sydänlihasiskemia, varmentavat tai poissulkevat tutkimukset ja hoito tapahtuvat samanaikaisesti. Hoidon tulos riippuu ratkaisevasti siitä, miten nopeasti se aloitetaan; myös alkuselvitykset tulee käynnistää välittömästi.

Ohitusleikkaus ja pallolaajennushoito

Suurin osa sepelvaltimotautia sairastavista potilaista hoidetaan lääkkein. Invasiivisen hoidon tarve on syytä selvittää, jos potilaan suorituskyky ja elämänlaatu eivät kohene riittävästi asianmukaisella lääkehoidolla, tai jos oireet ovat vähäiset, mutta potilaan jäljellä oleva elinaika arvioidaan sepelvaltimosairauden vuoksi lyhyeksi.

Iskeeminen sydänsairaus ja rytmihäiriöt

Kun iskemia vaurioittaa sydänlihasta sydäninfarktin alkaessa, kammiot muuttuvat sähköisesti epävakaiksi ja rytmihäiriöille herkiksi. Infarktin akuuttivaiheen rytmihäiriöt todetaan EKG-monitoroinnin avulla ja potilaan vointia seuraamalla. Tärkeätä on heti havaita ja hoitaa välitöntä defibrillaatiota vaativa kammiovärinä ja nopea kammiotakykardia sekä totaaliblokkia ennakoivat johtumishäiriöt. Kahden vuorokauden ajan on suositeltavaa käyttää valvontalaitetta, joka hälyttää automaattisesti asystoliasta, kammiotakykardiasta ja kammiovärinästä. Laajassa, komplisoituneessa infarktissa rytmihäiriöiden valvonta on aiheellista pitkittää viikoksi. Telemetrinen EKG-valvonta vähentää tarvetta pitää potilasta koko ajan paikallaan vuoteessa.

Iäkkäiden potilaiden ja muiden erityistapausten hoito

Sepelvaltimotaudin diagnostiikka noudattaa samoja periaatteita iäkkäillä potilailla kuin nuoremmillakin. Oireisto saattaa olla vanhuksilla yllättävän niukka, ja he kuvaavat oireensa usein toisin kuin nuoremmat. Vanhuksilla angina pectoris on harvemmin kuin nuorilla tyypillinen rintalastan takainen puristava kipu, se kestää lyhyemmän ajan ja liittyy harvemmin nimenomaan rasitukseen. Tämä korostaa tarkan potilashaastattelun merkitystä.

Infarktipotilaan kuntoutus ja sekundaaripreventio

Tiedon ja ohjauksen tarve etenkin ensimmäisen infarktin jälkeen on suuri. Infarktipotilaita hoitavalla osastolla on sen vuoksi tarkoituksenmukaista antaa neuvontaa sekä yksilöllisesti että potilasryhmille siten, että myös puolisot ovat mukana ryhmässä. Ohjausta antavat osaston hoitajat, infarktihoitaja ja hoitava lääkäri.

Äkillisten sepelvaltimotautitapahtumienja invasiivisten hoitotoimenpiteidenrekisteröinti poistoilmoituksessa Sydäninfarktin diagnostiset kriteerit ja sydänleikkausrekisteri

Terveydenhuollon poistoilmoitusjärjestelmä on ollut käytössä vuodesta 1967. Poistoilmoitusrekisterin ylläpito perustuu lakiin terveydenhuollon valtakunnallisista henkilörekistereistä (559/89) ja lain täytäntöönpanosta annettuun asetukseen. Poistoilmoituksen tietosisältöä on ohjattu lääkintöhallituksen yleiskirjeillä. Vuoden 1992 alusta noudatetaan sosiaali- ja terveyshallituksen ohjekirjettä 1/91 "Poistoilmoitusrekisteriin tehtävä ilmoitus".

Sepelvaltimotaudin hoitosuositus 1992 Valmisteluun osallistuneet työryhmät

Kalevi Pyörälä

Alkoholinkäytön määrä ja äkillisen haimatulehduksen vaikeusaste

Haimatulehdusta edeltävinä viikkoina nautitun alkoholin määrä vaikuttaa merkitsevästi haimatulehduksen vaikeusasteeseen, kun potilas sairastuu alkoholin aiheuttamaan haimatulehdukseen ensimmäisen kerran. Nautitun alkoholin määrä ei sen sijaan näytä korreloivan taudin vaikeuteen, kun kyseessä on uusiutunut alkoholista aiheutunut haimatulehdus tai muusta kuin alkoholista johtuva haimatulehdus. Tämä todettiin Tampereen yliopistollisessa sairaalassa tehdyssä tutkimuksessa, jossa potilaan henkilökohtaisella haastattelulla selvitettiin 101 äkillistä haimatulehdusta edeltänyt alkoholinkäyttö. Ensimmäisen kerran haimatulehdukseen sairastuneiden potilaiden kahtena edellisenä kuukautena käyttämän alkoholin määrä korreloi merkitsevästi sairaalahoidon pituuteen, komplikaatioiden ilmaantumiseen, ennustetta kuvaavien riippumattomien tekijöiden määrään sekä seerumin C-reaktiivisen proteiinin pitoisuuteen.

Mika Jaakkola Isto Nordback

A-streptokokkien erytromysiiniresistenssi Suomessa

Erytromysiinin käyttö lähes kolminkertaistui Suomessa vuodesta 1979 vuoteen 1989. Vuonna 1988 todettiin Turun alueella erytromysiinille resistenttien A-streptokokkien lisääntyneen, ja vuonna 1990 aloitettiin laaja tutkimus tilanteen kartoittamiseksi laajemmin. Erytromysiinille resistenttien A-streptokokkikantojen osuus kasvoi selvästi vuodesta 1988 vuoteen 1990 sekä veriviljely- että nielu- ja märkänäytteissä. Ilmiö on huolestuttava, koska suun kautta annettavia lääkevaihtoehtoja A-streptokokki-infektioiden hoitoon on vähän. Ongelman ratkaisemiseksi erytromysiinin ja muiden makrolidiryhmän antibioottien käyttöä suositellaan rajoitettavaksi.

Helena Seppälä Antti Nissinen Helinä Järvinen Saara Huovinen Taisto Henriksson Elja Herva Stig E. Holm Matti Jahkola Marja-Leena Katila Timo Klaukka Sirkka Kontiainen Oili Liimatainen Sinikka Oinonen Leena Passi-Metsomaa Pentti Huovinen

PET-tutkimuksen mahdollisuudet I Positroniemissiotomografian perusteet

Positroniemissiotomografia (PET) tarjoaa lupaavia sovellutusmahdollisuuksia etenkin kliiniseen tutkimustyöhön. Ongelmana on laitteiston, kuvauksen ja analyysin monimutkaisuus ja kallis hinta, joka hidastaa menetelmän leviämistä. Käytännössä PET-tutkimuksen suurimpia etuja on mahdollisuus aineenvaihdunnan mittauksiin in vivo.

Uno Wegelius

PET-tutkimuksen mahdollisuudet II PET-tutkimuksen kliiniset sovellutukset neurologiassa

Positroniemissiotomografialla on voitu osoittaa monissa neurologisissa sairauksissa aivojen toiminnan muutoksia jo ennen kuin tauti on todettavissa muilla kuvantamismenetelmillä. PET on vielä paljolti tutkimustyön menetelmä, mutta neurologian alalla siitä aletaan saada myös kliinisiä sovellutuksia. Varsinkin ekstrapyramidisairauksien selvittelyyn PET-tutkimuksesta odotetaan erotusdiagnostista menetelmää.

Urpo K. Rinne Arto O. Laihinen Juha O. Rinnehanna M. Ruottinen Erkki E. Säkö

Myrkytyskuolemat vuosina 1988-1990

Vielä 1980-luvun alussa myrkytyskuolemia sattui Suomessa vuosittain noin 600 tapausta, mutta vuodesta 1987 lähtien niitä on tilastoitu joka vuosi yli 900 ja vuonna 1990 ylittyi jo tuhannen raja. Alkoholimyrkytyskuolemien määrä on viime vuosina pysynyt samalla, joskin korkealla tasolla, mutta lääkeainemyrkytyksiä todettiin oikeuskemiallisissa tutkimuksissa vuonna 1990 ennätysmäärä. Tuohon lukuun sisältyy poikkeuksellisen paljon itsemurhia. Lääkeainelöydöksinä yleisimpiä olivat neuroleptit ja antidepressiivit, mutta suhteessa myyntilukuihin tavallisin myrkytyskuoleman aiheuttanut lääke olivat barbituraatit. Myös huumausainelöydökset ovat viime vuosina lisääntyneet. Erityistä huomiota lääkärien pitäisi kiinnittää dekstropropoksifeenia sisältävien lääkkeiden määräämiseen, sillä niiden väärinkäyttö on selvä ongelma. Häkämyrkytyskuolemat ovat hieman vähentyneet, mutta pakokaasu on edelleen tavallinen itsemurhatapa.

Erkki Vuori Ilkka Ojanperä Aira Ruohonen Antti Penttilä

Lapsen sähköinen kyynärvarsiproteesi

Lihassoluja pitkin etenevien, vahvistettujen sähköisten impulssien avulla toimivat myoelektriset yläraajaproteesit ovat yleistyneet sekä amputoitujen aikuisten että lasten käytössä. Proteesin hankkimiseen tulee liittää käytön harjoittelu ja seuranta, jotta proteesista saadaan mahdollisimman suuri hyöty. Lapselle sähköinen proteesi on hyvä hankkia viimeistään ennen esikouluikää.

Veli-Matti Lempinen Hannu Alaranta Timo Pohjolainen Helena Viljanen

Alkoholin aiheuttamat proteiinimodifikaatiot

Useissa eri tutkimuksissa on havaittu alkoholin ensimmäisen aineenvaihduntatuotteen, asetaldehydin, sitoutuvan elimistön proteiinien kanssa. Proteiinimodifikaatiot syntyvät joko asetaldehydin aiheuttamista suorista rakennemuutoksista tai asetaldehydiadduktien välittämistä häiriöistä proteiinien synteesi- tai metaboliatasolla. Proteiinimodifikaatiot voivat aiheuttaa elimistössä monia muutoksia, kuten immuunivasteen käynnistymisen, entsyymiaktiivisuuksien muuttumisen, DNA:n korjausmekanismien vähenemisen tai rakenneproteiinien vahingoittumisen. Näiden syntymekanismien selvittäminen on tärkeää, koska niiden perusteella saattaa tulevaisuudessa olla mahdollista tunnistaa entistä varhaisemmin alkoholin suurkulutus ja alkoholivauriot.

Pekka Sillanaukee Timo Koivula C.J. Peter Eriksson Kaija Seppä

Yleiskliininen stereomikroskooppi

Pienelläkin budjetilla voidaan kohentaa lääkärin tutkimusvarustusta ja potilaan hoidon tasoa. Kätevää, moneen käyttöön sopivaa, mutta kohtuuhintaista stereomikroskooppia ei ole saatavissa valmiina. Koska kliinistä työtä tekevänä lääkäri sellaisen kuitenkin tarvitsee, rakensimme oman sovelluksen. Monikäyttöiseksi ja hyödylliseksi todettu laite on rakennettu vähällä rahalla, mutta teknisestä laadusta tinkimättä.

Raimo Suhonen Markku Rantalainen

Moniulotteinen biopsykososiaalinen malli kuntoutusarvioinnissa

Artikkelissa kuvataan luokittelu, jonka tarkoituksena on kannustaa biopsykososiaalisen mallin sekä WHO:n käsitteiden käyttöön kuntoutusarvioinnissa ja kuntoutusmenetelmien kehittelyssä. Luokittelussa WHO:n sairauksien seurauksia kuvaavat peruskäsitteet olisi konkreettisesti sidottava ihmisen holistiseen olemukseen ja biopsykososiaaliseen arviointiin. Tehtävä ei ole helppo, koska se edellyttää yhtenäisen ilmiön pirstomista osiin. Silti luokittelun avulla arvioiva työryhmä voi päästä kullakin erillisalueella sellaisiin tuloksiin, että kuntoutettavasta syntyy mahdollisimman integroitunut kuva.

Seija Talo Ulla Rytökoski Lea Niitsuo Mariitta Vaara Markku Tuomaala

Kuopion yliopistollisessa sairaalassa ohitusleikkauksessa 1983-1986 hoidettujen potilaiden työkyky

Sepelvaltimo-ohitusleikkausten kansantaloudellinen hyöty määräytyy pääosin sen mukaan, kuinka suuri osa potilaista palaa työhön leikkauksen jälkeen. Kuopion yliopistollisessa sairaalassa vuosina 1983-86 ohitusleikkauksessa hoidetuista 359 potilaasta työhön palasi 24 %, mikä on selvästi vähemmän kuin useimmissa aiemmissa tutkimuksissa. Syynä eroon olivat KYS:n potilaiden sepelvaltimotaudin vaikea-asteisuus, fyysisesti raskas työ, pitkä sairausloman kesto ennen leikkausta ja etenkin se, että pysyvä eläkepäätös oli annettu ennen leikkausta. Kuitenkin niistä, jotka eivät olleet pysyvästi eläkkeellä leikkausajankohtana, palasi työhön 59 %, mikä vastaa kansainvälistä keskitasoa. Työhönpaluuseen vaikuttivat sepelvaltimotaudin vaikeusaste sekä leikkaustulos, mutta myös potilaan ikä, sosioekonominen asema ja sairausloman kesto ennen leikkausta. Jotta potilaista useampi palaisi työhön sepelvaltimo-ohitusleikkauksen jälkeen, pitäisi jonotusaika angiografiaan ja leikkaukseen saada lyhenemään nykyisestä.

Johanna Kuusisto Viljo Rissanen Markku Laakso Heikki Huttunen Kaija Huttunen Kalevi Pyörälä

Nieltyjen vieraiden esineiden aiheuttamat ohutsuolen ja umpilisäkkeen puhkeamat

Useimmat nielemämme vieraat esineet kulkeutuvat tietämättämme ja vahinkoa tuottamatta läpi suoliston ja poistuvat ulosteen mukana. Toisaalta osa selvittämättömistä vatsakalvontulehduksista saattaa johtua esimerkiksi terävän kalanruodon aiheuttamasta ja itsestään sulkeutuneesta suolen puhkeamasta. Satakunnan keskussairaalassa Porissa tehtiin retrospektiivinen tutkimus yhteensä kymmenestä vuosina 1980-91 leikatusta potilaasta, joiden vatsakalvontulehduksen syyksi oli havaittu terävän vieraan esineen aiheuttama ohutsuolen tai umpilisäkkeen puhkeama. Seitsemän potilaan leikkaus oli aloitettu vaihtoviillosta umpilisäkkeen tulehdusta epäillen. Piikit tuntuivat pysähtyvän helposti varsinkin Meckelin divertikkeliin. Kaikki potilaat toipuivat leikkauksesta hyvin. Kun leikataan potilasta, jolla on vatsakalvontulehdus, ja havaitaan, ettei umpilisäke ole tulehtunut, on aina otettava huomioon mahdollisuus, että vieras esine on puhkaissut ohutsuolen.

Into S. Salonen Antti Hakkiluoto