Sepelvaltimo-ohitusleikkausten kansantaloudellinen hyöty määräytyy pääosin sen mukaan, kuinka suuri osa potilaista palaa työhön leikkauksen jälkeen. Kuopion yliopistollisessa sairaalassa vuosina 1983-86 ohitusleikkauksessa hoidetuista 359 potilaasta työhön palasi 24 %, mikä on selvästi vähemmän kuin useimmissa aiemmissa tutkimuksissa. Syynä eroon olivat KYS:n potilaiden sepelvaltimotaudin vaikea-asteisuus, fyysisesti raskas työ, pitkä sairausloman kesto ennen leikkausta ja etenkin se, että pysyvä eläkepäätös oli annettu ennen leikkausta. Kuitenkin niistä, jotka eivät olleet pysyvästi eläkkeellä leikkausajankohtana, palasi työhön 59 %, mikä vastaa kansainvälistä keskitasoa. Työhönpaluuseen vaikuttivat sepelvaltimotaudin vaikeusaste sekä leikkaustulos, mutta myös potilaan ikä, sosioekonominen asema ja sairausloman kesto ennen leikkausta. Jotta potilaista useampi palaisi työhön sepelvaltimo-ohitusleikkauksen jälkeen, pitäisi jonotusaika angiografiaan ja leikkaukseen saada lyhenemään nykyisestä.