Leikkaus auttaa aina - ainakin suolitukoksessa

Mekaanisen suolitukoksen hoitolinja on konservatiivinen tai operatiivinen riippuen potilaan statuksesta. Yleensä suolitukoksen syynä ovat kiinnikkeet, harvemmin kureutuneet tyrät, kasvaimet tai vatsaontelon infektio. Kiinnikkeiden aiheuttaman tukoksen hoitona on aluksi lähes aina runsas nesteytys suoneen, nenä-mahaletku ja kipulääkitys. Jos tukos ei laukea 3-5 vuorokauden kuluessa tai epäillään suoligangreenaa, tehdään päivystysleikkaus. Leikkaamatta jätetty kiinnikkeiden aiheuttama suolitukos pyrkii uusimaan melko usein.

Hannu Paajanen

Autologiset virusmuunnellut T-solut tehoavat B-solulymfoomaan

Virusvektorin avulla muunnellut potilaan omat T-solut tuhoavat lymfoomasoluja tehokkaasti. Hoitoa varten kerätään potilaalta omia T-soluja, jotka muunnetaan virusvektorin avulla tuhoamaan CD19-pinta-antigeenin sisältäviä B-soluja. Tämän jälkeen T-soluja monistetaan in vitro, ja kun soluja on tarpeeksi, ne infusoidaan takaisin potilaaseen. Geneettisesti muunnellut T-solut ekspressoivat pinnallaan kimeeristä antigeenireseptoria (chimeric antigen receptor, CAR). T-solut tunnistavat sen avulla kohdesolut ja tuhoavat ne. CAR-T-solujen avulla on saavutettu pitkiä remissioita aiemmin paljon hoidettujen huonoennusteisten B-solulymfoomien hoidossa.

Sirkku Jyrkkiö

Astma pienissä ilmateissä - haaste kliinikolle

Astman on aikaisemmin ajateltu olevan ensi sijassa suurten ja keskisuurten keuhkoputkien sairaus. Astmaan liittyvät tulehdusmuutokset ovat kuitenkin nähtävissä myös pienten keuhkoputkien alueella, ja osalla potilaista on hoidon kannalta merkittävä pienten ilmateiden toimintahäiriö.

Jussi Karjalainen, Lauri Lehtimäki

Ilmastonmuutos lisää altistumista aeroallergeeneille

Globaali lämpeneminen, hiilidioksidipitoisuuden kasvu ja sään ääri-ilmiöiden yleistyminen vaikuttavat kasvien levinneisyyteen, kasvuun ja kukintaan. Osa lajeista hyötyy muutoksesta, osalle se on haitaksi.

Annika Saarto

Työ ja astma

Joka kymmenes työikäinen sairastaa astmaa ja joutuu selviytymään sairautensa kanssa työurallaan.

Irmeli Lindström, Hille Suojalehto

Komponenttitutkimukset parantavat allergioiden diagnostiikkaa

Allergeenilähteissä on ominaisuuksiltaan erilaisia allergeenikomponentteja. Allergeenikomponentin pitoisuus allergeenilähteessä ja sen stabiilius määräävät allergisen reaktion voimakkuuden.

Anna Kaarina Kukkonen, Anna Pelkonen, Soili Mäkinen-Kiljunen, Mika Mäkelä

Säännöllinen vai jaksoittainen hoito lapsen lievään astmaan?

Astman lääkehoidossa tärkeintä on astmatulehduksen rauhoittaminen.

Anna Pelkonen, Mika Mäkelä

Psykoosin hoitoon käytäntöjä tukemaan inhimillistä vuorovaikutusta

Väitöksessä tutkittiin laadullisilla menetelmillä lääkäreiden sisäistä keskustelua psykoosien tarpeenmukaiselle hoidolle tyypillisessä ryhmätilanteessa, jossa lääkäreiden kanssa on keskustelemassa muita ammattilaisia, potilas ja hänen perheenjäseniään.

Pekka Borchers

Merkittäviä kantakohtaisia eroja probioottisten bakteerien aiheuttamissa immuunivasteissa

Väitöskirjassa selvitettiin ihmisen leukosyyttien ja grampositiivisten bakteerien välisiä vuorovaikutussuhteita käyttäen mallina terveen ihmisen veren monosyyteistä erilaistettuja dendriittisoluja ja makrofageja. Työssä on havaittu selviä eroja probioottien, potentiaalisten probioottien ja patogeenisen Streptococcus pyogenes -bakteerin kyvyssä aktivoida immuunivasteita. Myös bakteerien anti- inflammatorinen potentiaali määritettiin niiden mahdollisten kliinisten vaikutusten ennustamiseksi.

Sinikka Latvala

Uusia näkemyksiä morfiinin kipua lievittävän vasteen tehostamiseen

Haittavaikutukset ja opioideille muodostuva toleranssi saattavat rajoittaa opioidien käyttöä ja johtaa epätyydyttävään kivun lievitykseen. Väitöstutkimuksessa tarkasteltiin ibudilastin, atipametsolin, spironolaktonin ja ketamiinin kehitysmahdollisuuksia opioidihoidon adjuvanteiksi. Kokeellisissa opioidihoidon rottamalleissa käytettiin ihmisillä käytettävien kiputestien kaltaisia kuuman ja mekaanisen kivun väistötestejä sekä sedaatiota ja koordinaatiota mittaavia testejä.

Tuomas Lilius

Uusia ennustetekijöitä rintasyövän kliinisen kulun ennustamiseen

Väitöstutkimuksessa solunjakautumisen sykliinejä A, B1, D1 ja E:n esiintymistä verrattiin rintasyövän erilaistumisasteeseen, molekulaarisiin rintasyövän alatyyppeihin ja käytössä oleviin ennusteellisiin tekijöihin.

Pia Boström

MS-tauti ei aiheuta lisäriskiä raskauteen tai synnytykseen

Väitöstutkimukseen osallistui 60 MS-tautia sairastavaa äitiä 2003-2005 eri puolilta Suomea. Heitä seurattiin raskauden ajan ja kuusi kuukautta synnytyksen jälkeen.

Anna Jalkanen

ACNES on yleisempi vatsakivun syy kuin tiedetäänkään

Kuinkahan moni suomalainen lääkäri on edes kuullut lyhenteen ACNES? Tämä vatsanpeitehermon pinne (anterior cutaneous nerve entrapment syndrome) on alidiagnosoitu neuropaattinen kiputila, jota erityisesti hollantilaiset kirurgit ovat ansiokkaasti tutkineet. On arvioitu, että jopa 3-5 % kroonisesta vatsakivusta johtuu siitä.

Hannu Paajanen

Haittojen puutteellinen raportointi voi vääristää systemaattisia katsauksia

Valtaosa systemaattisista katsauksista saattaa kärsiä alkuperäistutkimusten puutteellisesta haittatapahtumien raportoinnista. Tämä voi merkittävästi vaikuttaa siihen, miten tutkitun hoidon hyödyt ja haitat katsauksissa arvioidaan.

Pertti Saloheimo

Valtimotautien ehkäisy yhdellä pillerillä on ongelmallista

Kiinteäannoksinen yhdistelmävalmiste (ns. polypill), jossa on yhdistetty asetyylisalisyylihappoon geneerinen verenpainelääke ja statiini, on houkutteleva vaihtoehto valtimotautien ehkäisyyn. Tällainen pilleri on halpa ja helppokäyttöisyyden takia sen on ajateltu lisäävän hoitomyöntyvyyttä ja laajentavan siten prevention mahdollisuuksia etenkin matalan elintason yhteiskunnissa.

Juhani Airaksinen

Tramadoli voi aiheuttaa hypoglykemiaa

Tramadolin käyttö jopa kolminkertaistaa potilaan riskin joutua hypoglykemian takia sairaalaan ensimmäisen hoitokuukauden aikana.

Sirkku Jyrkkiö

EKG-poikkeavuuksien kliininen merkitys

EKG:ssa nähtävien muutosten tulkintaan vaikuttaa kliinisen tilanteen lisäksi mm. potilaan ikä, sukupuoli, ruumiinrakenne ja urheilutausta.

Aapo Aro, Hannu Parikka

Seksuaalikokemukset ja mielenterveys nuoruusiässä

Seksuaalisuus kehittyy kautta elämänkaaren ja on olennainen osa ihmisyyttä kaikissa elämän vaiheissa.

Hanna Savioja, Maria Sumia, Riittakerttu Kaltiala-Heino

Aorttaläppäahtauman leikkaushoito ompeleettomalla bioläpällä

Aorttaläpän ahtauma on yleisin läppävika länsimaissa. Väestön vanhetessa sitä sairastavien määrä kasvaa.

Otso Järvinen, Sinikka Sihvo, Jaana Isojärvi, Maija Hytönen, Matti Niemelä

Ompeleeton bioläppä aorttaläppäahtauman hoidossa

Vaikuttavuus: Tutkimusnäyttö perustuu pieneen määrään kaltaistettuja vertailututkimuksia ja pieniin potilassarjoihin. Satunnaistetut tutkimukset ja pitkäaikaistulokset puuttuvat. Lyhytaikaiskuolleisuus ei eronnut perinteisestä läppäleikkauksesta.