Herkkä CRP ennustaa vastetta masennuslääkehoitoon

Immuunivaste ja tulehdusreaktio ovat yhteydessä masennukseen. Eri masennuslääkkeillä näyttää olevan hieman erilainen vaikutus tulehdusreaktioon. Noradrenaliinin takaisinoton estäjät (NRI) estävät Th1-sytokiinien toimintaa ja siirtävät immuunivasteen painopistettä vasta-ainevälitteiseen suuntaan. Serotoniinin takaisinoton estäjät (SSRI) vähentävät Th2-sytokiinien tuotantoa ja siirtävät immuunivasteen painopistettä soluvälitteiseen suuntaan. C-reaktiivinen proteiini (CRP) on maksassa syntyvä akuutin faasin proteiini, jonka määrä kuvastaa tulehdusreaktion voimakkuutta. Monikansallinen tutkimusryhmä pyrki selvittämään, voidaanko herkän CRP:n mittauksella ennustaa masennuspotilaiden vastetta hoitoon noradrenaliinin ja serotoniinin takaisinoton estäjillä.

Tero Taiminen

Hemolyyttisen anemian ennustenäkymät

Primaarinen hemolyyttinen anemia (AIHA) on sisätautiopetuksen kulmakiviä, mutta oikeassa elämässä kovin harvinainen ilmiö. Taudinkuva vaihtelee kylmän ilman provosoimasta kiusanteosta aina myrskyisään ja tehotoimia vaativaan tautimuotoon. Italialaiset hakivat esiin kahdeksan keskuksen hemolyysitapaukset peräti 35 vuoden ajalta ja saivat saaliiksi 308 potilasta.

Marko Vesanen

Milloin seksiä sydäninfarktin jälkeen?

Amerikkalaiset ja eurooppalaiset hoitosuositukset kehottavat antamaan potilaille seksuaalisuuteen liittyvää neuvontaa sydäninfarktin jälkeen. Tuoreen selvityksen mukaan sydäninfarktin jälkeinen seksuaalineuvonta toteutuu kuitenkin valitettavan huonosti.

Juhani Airaksinen

Nivolumabilla tehoa Hodgkinin lymfoomaan ja melanoomaan

Hodgkinin lymfooman kasvaimissa olevia pahanlaatuisia soluja kutsutaan Reed-Sternbergin soluiksi. Näiden solujen ekspressoima solukuolemaa kontrolloiva PD-1-ligandi (programmed cell death) säätelee solun eloonjäämistä ja tekee solusta vastustuskykyisen T-soluille. Kun nivolumabi sitoutuu PD-1-ligandiin, Reed-Sternbergin solut altistuvat T-soluille ja solukuolemaan johtava signaalireitti aktivoituu. Huonoennusteista Hodgkinin lymfoomaa sairastavista potilaista valtaosalle nivolumabi sai aikaan hoitovasteen.

Sirkku Jyrkkiö

Endometrioosi ja lapsettomuus - mitkä tekijät vaikuttavat hoidon valintaan?

Noin puolelta lapsettomuuspotilaista löytyy endometrioosia, ja puolet heistä tulee spontaanisti raskaaksi.

Päivi Härkki, Oskari Heikinheimo, Aila Tiitinen

Syöpä ammattitautina

Vaikka osa työperäisistä syövistä voidaan todeta yksilötasolla ammattitaudeiksi, valtaosa voidaan havaita vain ryhmätasolla epidemiologisin menetelmin syöpäsairastavuuden lisääntymisenä.

Tiina Santonen, Panu Oksa, Kari Kurppa, Henrik Wolff, Ilkka Torstila, Jukka Uitti

Käsiekseema

Käsiekseema on yleinen sairaus erityisesti työikäisillä naisilla.

Kristiina Aalto-Korte, Maria Pesonen, Sari Suomela

Sokeiden ja näkevien aivoverkot

Väitöskirjatyön tavoitteena oli selvittää aivoverkkojen ominaisuuksia levossa sekä tunto- ja ääniärsykkeiden aikana.

Robert Boldt

Elimistön rautakertymällä yhteys kantasolusiirtopotilaiden infektioherkkyyteen

Väitöstutkimuksessa mitattiin rautakertymää eri menetelmin, arvioitiin menetelmien tarkkuutta ja kehitettiin maksan magneettikuvausmenetelmiä, joilla voidaan turvallisesti ja luotettavasti määrittää elimistön rautakuormaa.

Johanna Virtanen

Keski-iän liikunnan yhteys elämänlaatuun, terveysongelmiin ja kuolleisuuteen vanhuudessa

Väitöskirjatutkimuksessa selvitettiin keski-iässä harrastetun liikunnan yhteyksiä ikääntyneen ihmisen elämänlaatuun, hauraus-raihnaus-oireyhtymään, telomeerien pituuteen ja kuolleisuuteen. Tutkimuksessa seurattiin 1970-luvulta saakka Helsingin Johtajat -tutkimukseen osallistuneita, pääasiassa johtotehtävissä olleita miehiä. Tulokset osoittavat, että liikunnallinen elämäntapa keski-iässä ennustaa vanhalla iällä parempaa fyysistä toimintakykyä, joka on elämänlaadun tärkeä osa-alue.

Salla Savela

Kaksi kolmesta lihavuusleikatusta haluaa syntyneet ihopoimut pois

Väitöstutkimuksessa selvitettiin ylimääräisten ihopoimujen yleisyyttä ja niiden vaikutusta potilaaseen sekä potilaan halua vartalon muotoa korjaavaan leikkaukseen lihavuuskirurgian jälkeen.

Salvatore Giordano

Varhaisella ravitsemuksella voi olla merkitystä allergian ehkäisyssä

Väitöstutkimukseen osallistui allergiariskiperheistä 256 äiti-lapsi-paria. Kaksi ryhmää sai yksilöllistä ravitsemusohjausta varhaisraskaudesta lähtien sekä joko probioottivalmistetta (Lactobacillus rhamnosus GG ja Bifidobacterium lactis Bb12) tai lumevalmistetta. Verrokkiryhmä sai pelkästään lumevalmistetta. Lapsia seurattiin neljään ikävuoteen saakka.

Katri Niinivirta-Joutsa

E-pillerien kuolleisuutta lisäävä vaikutus on minimaalinen

Pitkäaikaisseurannassa ei havaittu kovin suuria kuolleisuuseroja vertailtaessa e-pillereitä käyttäneitä ja käyttämättömiä naisia. Yli 120 000:ta naista seurattiin lähes 40 vuotta, joten tutkimus sisälsi noin 3,6 miljoonaa naisvuotta vuosilta 1976-2012.

Pertti Kirkinen

Elvyttää vai eikö elvyttää potilasta, jolla on vaikea perussairaus?

Hoidonrajaus on vaikeaa, koska yksittäisen potilaan tilan ennustaminen on mahdotonta. Lisäksi hoidonrajauksista ja elvytyskiellosta keskusteleminen on haasteellista, joskaan ei mahdotonta. Uuden tutkimustiedon myötä tämä keskustelu on muuttunut mahdolliseksi ja jopa erittäin vaikuttavaksi toiminnaksi.

Heikki Ekroos Juho Lehto

Eteiskorvakkeen katetrisulku tehokas eteisvärinäpotilaan aivoinfarktin ehkäisyssä

Valtaosa eteisvärinän aiheuttamista aivohalvauksista aiheutuu vasemman eteisen korvakkeeseen syntyneistä hyytymistä. Uusien pitkäaikaistulosten valossa eteiskorvakkeen katetrisulku näyttää vakiinnuttavan asemaansa hyvänä hoitovaihtoehtona antikoagulaatiolle potilailla, joiden vuotovaara on hyvin suuri.

Juhani Airaksinen

Toimiiko allogeeninen kantasolusiirto samalla tavalla eri taudeissa?

Allogeeninen kantasolusiirto on parantava hoitomuoto useaan eri pahanlaatuiseen hematologiseen sairauteen. Luovuttajan T-lymfosyyttien välittämä käänteishyljintäreaktio (graft-versus-host disease, GVHD) on vakava komplikaatio, jossa kuitenkin itää myös parantumisen siemen eli haluttu leukemian tai tuumorin vastainen reaktio (graft-versus-tumor, GVT). Ilmiö on mahdollistanut kevyemmällä esihoidolla toteutetun kantasolusiirron osalla potilaista.

Marko Vesanen

Varusmiesten invasiiviset meningokokkitaudit 2003-2012

Suomessa varusmiespalvelustaan suorittavat rokotetaan invasiivisia meningokokkitauteja vastaan nelivalenttisella rokotteella, joka suojaa bakteerin seroryhmiltä A, C, W ja Y. Rokotetta B-seroryhmän aiheuttamaa tautia vastaan ei aiemmin ole ollut Suomessa saatavilla. Koska Euroopan markkinoille on vihdoin tullut rokote B-seroryhmää vastaan, halusimme selvittää meningokokkitaudin esiintyvyyttä suomalaisilla varusmiehillä.

Tuula Hannila-Handelberg, Maija Toropainen, Hanna Nohynek, Markku Kuusi, Ilkka Mäkitie

Tunnista murehtija: yleistynyttä ahdistuneisuushäiriötä voidaan hoitaa

Tässä katsauksessa käsitellään yleistynyttä ahdistuneisuushäiriötä (murehtimista) ja sen tunnistamista sekä esitellään kuinka perusterveydenhuollossa toimiva lääkäri voi tunnistaessaan murehtijan ottaa asian puheeksi, tukea ja hoitaa potilasta sekä tarvittaessa ohjata potilaan psykiatrisen hoidon tai psykologisen tuen piiriin. Katsauksessa käsitellään kognitiivisen käyttäytymisterapian perusperiaatteet, hoidon tavoitteet ja konkreettisia keinoja murehtijan auttamiseksi. Terapian saatavuus on vielä paikoin rajallista, minkä vuoksi lääkärin on hyödyllistä myös opetella joitakin psykologisia keinoja, joilla potilaan murehtimista voi lievittää. Tarvittaessa hoitoon kannattaa yhdistää lääkitys, joka tulee räätälöidä potilaskohtaisesti. Lääkehoitoa ei tässä katsauksessa laajemmin käsitellä.

Sari Castrén, Eeva Dunderfelt-Lövegren, Sanna Setälä, Suoma Saarni

Uloshengitysilman typpioksidimittauksen merkitys astman glukokortikoidihoidossa

Uloshengitysilman typpioksidipitoisuus (FeNO) suurenee etenkin eosinofiilisessa astmatulehduksessa. Tässä järjestelmällisessä katsauksessa arvioidaan FeNO-mittauksen vaikuttavuutta astman glukokortikoidihoidossa.

Lauri Lehtimäki, Péter Csonka, Eeva Mäkinen, Jaana Isojärvi, Sirpa-Liisa Hovi, Anneli Ahovuo-Saloranta

Sosioekonomiset erot Helsingin kaupungin henkilöstön sairauspoissaoloissa vuosina 2002-2013

Tutkimuksessa tarkasteltiin sairauspoissaolojen sosioekonomisten erojen muutosta Helsingin kaupungin henkilöstön keskuudessa vuosina 2002-2013.

Hilla Sumanen, Kustaa Piha, Olli Pietiläinen, Jouni Lahti, Eero Lahelma, Ossi Rahkonen