Seulonta vähentää eturauhassyöpäkuolleisuutta -epätietoisuus lisääntyy

Eturauhassyöpäkuolleisuus väheni PSA-tutkimukseen kutsuttavilla miehillä 21 % laajan ERSPC-monikeskustutkimuksen (European randomised study of screening for prostate cancer) päivitetyssä 13 vuoden seurannassa. Vastaava luku 9 vuoden seurannan jälkeen oli 15 % ja 11 vuoden kohdalla 22 %. Seulontakutsua noudattaneilla eturauhassyövän aiheuttama kuolleisuus väheni jopa 27 %. Tuloksen merkitystä korostaa 9 ja 13 vuoden välillä tapahtunut kehitys: yhden eturauhassyöpäkuoleman estämiseksi tarvittiin 1 410 seulontakutsun sijasta 781 kutsua ja uusia karsinoomia piti diagnosoida 48:n sijasta 27.

Ossi Lindell

Liikunta vähentää vanhusten toiminnanvajeita

Vanhusten liikunnasta on tehty pitkälti toistasataa satunnaistettua kontrolloitua interventiotutkimusta. Kaksi kolmesta tutkimuksesta osoittaa, että liikunta on hyödyllistä toiminnanrajoitteiden ja toimintakyvyn heikkenemisen ehkäisyssä. Yksikään aiempi tutkimus ei kuitenkaan ole pitänyt primaarina päätetapahtumana toiminnanvajeen ilmaantumista, vaan kaikki ovat olleet tähän liian pieniä ja parhaimmillaankin päätetapahtuma on jonkin toimintakykymittarin numeerinen parantuminen.

Kaisu Pitkälä

Papa-koekäytäntö ei vastaa suosituksia

Tutkimuksessa on selvitetty seulontaohjelmassa ja sen ulkopuolella otettujen Papa-näytteiden lukumäärä, kustannukset ja peittävyys. Kohdunkaulan syövän valtakunnalliseen seulontaohjelmaan kuuluvien testien lisäksi Suomessa tehdään ohjelman ulkopuolella runsaasti Papa-kokeita. On kuitenkin ollut epäselvää, kuinka usein ja minkä ikäiset naiset käyvät ohjelman ulkopuolisissa Papa-kokeissa ja mikä on seulontaohjelman ja sen ulkopuolisten Papa-kokeiden kokonaispeittävyys. Etenkään ohjelman kohdeväestön ulkopuolisille ikäryhmille (alle 30-vuotiaat ja yli 64-vuotiaat) tehtyjen Papa-kokeiden peittävyydestä ei ole ollut tietoa.

Heini Salo, Pekka Nieminen, Terhi Kilpi, Kari Auranen, Tuija Leino, Simopekka Vänskä, Petri Tiihonen, Matti Lehtinen, Ahti Anttila

Harjoittelun vaikuttavuus ja toteutus kroonisen niskakipupotilaan kuntoutuksessa

Kroonisen niskakivun syynä on aiemmin pidetty lihasjännitystä, ja siksi hoidot ovat olleet lähinnä passiivisia tai kevyeen lihaskuormitukseen perustuvia harjoitteita.

Jari Ylinen, Riku Nikander

Muistipotilaan ajoterveyden arviointi terveyskeskuksessa

Suomalaisten ikääntyessä joudutaan terveyskeskuksissa yhä useammin ottamaan kantaa myös muistiongelmista kärsivien ikäkuljettajien ajoterveyteen.

Minna Löppönen

Ortopedista leikkausta odottaneille oletettua harvemmin Kelan sairauspäivärahaa

Kela maksaa sairauspäivärahaa hoitoon jonottamisen ajalta, kun potilas ei kykene työtehtäviinsä. Leikkausjonojen aikaiset sairauspäivärahat ovat olleet usein esillä julkisuudessa, kun on keskusteltu terveydenhuollon riittämättömistä taloudellisista kannusteista nopeuttaa hoitoon pääsyä.

Lauri Virta, Hennamari Mikkola

Staphylococcus aureus -bakteremian ennusteeseen vaikuttavat kliiniset tekijät ja hoito

Väitöskirjassa selvitettiin Staphylococcus aureuksen aiheuttaman bakteremianennusteeseen vaikuttavia tekijöitä sekä tutkittiin vaikean taudin tunnistamiseen käytettäviä menetelmiä, jotta taudin hoitoa voitaisiin kehittää.

Erik Forsblom

Metastaattisen kastraatioresistentin eturauhassyövän solunsalpaajahoito

Väitöstutkimuksen tavoitteena oli levinneen eturauhassyövän hoitotulosten parantaminen. Dosetakseli-solunsalpaajahoito on kastraatioresistentin levinneen eturauhassyövän standardihoito.

Petteri Hervonen

Kollageeni XVIII ja VEGF-D säätelevät ihon okasolusyövän kehittymistä

Väitöskirjatyön tavoitteena oli lisätä tietämystä tekijöistä, jotka säätelevät okasolusyövän kehittymistä keskittyen erityisesti imusuonten muodostumiseen ja tulehdusvasteeseen. Työssä selvitettiin kahden tyvikalvokollageenin XV:n ja XVIII:n sekä verisuonikasvutekijä D:n (VEGF-D) tehtäviä ihosyövän kehittymisessä.

Hanne-Kaisa Honkanen

p38 mitogeeni-aktivoituva proteiinikinaasi ja transkriptiotekijä GATA-4 sydän-lihassolun toiminnan säätelijöinä

Väitöstutkimuksessa on erityisesti tutkittu mitogeeni-aktivoituvan p38 proteiinikinaasin ja geeninsäätelyproteiini GATA-4:n merkitystä sydänlihassolujen toiminnan säätelijöinä. Tutkimuksessa on ensisijaisesti käytetty sydänlihassoluviljelymallia. Aikaisempien tutkimusten perusteella tiedetään, että mitogeeni-aktivoituvat proteiinikinaasit ja GATA-4 osallistuvat sydämen liikakasvun ja uudelleen muovautumisen säätelyyn, joten niihin vaikuttamalla voidaan mahdollisesti kehittää sydämen vajaatoiminnan lääkehoitoa.

Leena Kaikkonen

Taeniidae-heisimatoheimon taksonominen revisio

Taeniidae-heimon heisimadot, taenidit, ovat lääketieteellisesti merkittävin heisimatoryhmänä. Useat taenidilajit voivat tarttua eläimistä ihmiseen ja aiheuttaa vakavia sairauksia. Yleisesti hyväksytyn luokittelun mukaan Taeniidae-heimo sisältää kaksi sukua, Echinococcus ja Taenia.

Antti Lavikainen

Sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöiden yhteys aivojen rakenteellisiin muutoksiin

Väitöstutkimus pohjautui suomalaiseen Kardiovaskulaariset riskitekijät, ikääntyminen ja dementia (CAIDE) -tutkimukseen. CAIDE-tutkimukseen osallistujat valittiin satunnaisesti Pohjois-Karjala-projektin ja FINMONICA-tutkimuksen vuosien 1972, 1977, 1982 ja 1987 neljästä itsenäisestä väestöotannasta. Valitut henkilöt tutkittiin uudelleen 21 vuotta myöhemmin 1998 ja toisen kerran 2005-2008.

Miika Vuorinen

Vanhuksen kävelynopeus on tärkeää mitata

Vanhusten kävelynopeutta on tutkittu jo usean vuosikymmenen ajan ja sillä tiedetään olevan vahva prognostinen arvo ikääntyneillä. Hidastunut kävely on merkki haurastumisesta: alle 0,8 m/s merkitsee jo selvästi heikentynyttä ennustetta ja erittäin hidas kävelynopeus, 0,6 m/s, ennustaa toiminnanvajeita, sairaalaan ja pitkäaikaishoitoon joutumista, sairauksien pahenemista ja muistisairautta.

Kaisu Pitkälä

Verihiutaleniukkuuteen liittyy monia kuolemanriskejä

Immunologiseen trombosytopeniaan (ITP) liitetään suurentunut verenvuotoriski, mutta potilaiden pitkäaikainen seuranta osoittaa potilaiden kuolemanriskin suurentuvan muistakin syistä.

Marko Vesanen

Meta-analyysi ei ole erehtymätön

Meta-analyysien tulokset riippuvat vahvasti siitä, millaisin valintakriteerein analyysiin sisällytettävät alkuperäistutkimukset valitaan. Tutkittavien hoitojen vaikutuksen suuruus voi muuttua tai tulokset voivat menettää tilastollisen merkitsevyytensä.

Pertti Saloheimo

Kutistaako pornon katsominen aivoja?

Ihmiskunnan seksuaalisuus on aivan uudessa tilanteessa, kun kaikki tietokoneen omistavat voivat Internetin avulla katsoa kotonaan pornoa maksutta rajattomasti. Amerikkalaisen väestötutkimuksen mukaan lähes 70 % miehistä ja 40 % naisista katsoo netissä pornoa joka kuukausi, ja arviolta puolet kaikesta Internet-liikenteestä liittyy seksiin.

Tero Taiminen

Asennemuutos ennakoi parhaiten lapsen diabetestasapainon korjaantumista

Diabeteksen hyvällä hoitotasapainolla on suuri merkitys potilaan elämänlaadun ja elinmuutosten ehkäisemisen kannalta. Syitä potilaiden vaihtelevaan onnistumiseen hyvän hoitotasapainon saavuttamisessa ei tarkkaan tunneta. Selvitimme, miten usein tyypin 1 diabetesta sairastavien lasten hoitotasapainossa tapahtuu merkittävä paraneminen ja mitkä tekijät ovat tähän yhteydessä.

Laura Kivelä, Matti Salo, Päivi Keskinen

Touretten oireyhtymä ja muut nykimishäiriöt

Tic- eli nykimisoireet ovat tahdosta riippumattomia ja toistuvia lihasliikkeitä.

Paula Keskitalo, Päivi Olsén

Positroniemissiotomografia syövän uusiutumisen ennustamisessa

Positroniemissiotomografia on yleistynyt monien syöpien kuvantamisessa, koska se selkeästi parantaa diagnostista tarkkuutta perinteisiin kuvantamismenetelmiin verrattuna.

Marko Seppänen, Heikki Minn

Mitä tyypin 1 diabetesta sairastavat nuoret työikäiset toivovat diabeettisen retinopatian seulonnalta?

Diabeteksen lisäsairautena kehittyvä vaikea verkkokalvosairaus eli proliferatiivinen retinopatia on näköä uhkaava sairaus, joka voi kehittyä pitkään tyypin 1 diabetesta sairastaneelle. Riittävän aikaisin diagnosoituna proliferatiivinen retinopatia on nykyisillä hoitomenetelmillä useimmiten hoidettavissa niin että näkökyky säilyy, ja säännöllinen valokuvaseulonta onkin hyvä apu taistelussa näkövammautumista vastaan. Toimivan seulonnan toteutumisen edellytyksiä selvitettiin kysymällä potilailta heidän näkemyksiään retinopatian seulontakäytännöistä.

Laura Savola, Nina Hautala, Aura Falck