Kognitiivinen terapia auttaa lääkityksestä kieltäytyviä psykoosipotilaita

Skitsofreniaryhmän psykoosien hoidon kulmakivenä pidetään antipsykoottista lääkitystä. Lääkkeiden sivuvaikutusten ja ideologisten syiden takia huomattava osa potilaista kuitenkin kieltäytyy lääkityksestä tai keskeyttää sen. Brittiläinen työryhmä selvitti, voidaanko lääkkeistä kieltäytyvien potilaiden vaikeita psykoottisia oireita lievittää kognitiivisella psykoterapialla.

Tero Taiminen

Magneettikuvaustekniikasta apua kohdun myooman ja sarkooman erotusdiagnostiikkaan

Kohdun sarkooma on harvinainen verrattuna kohdun myoomiin, joita diagnostiikan herkkyydestä riippuen tavataan lähes 75 %:lla naisista. Sen diagnoosin viivästyminen tai väärä hoito ovat kuitenkin potilaalle katastrofi. Myoomien uusien, vähän invasiivisten hoitojen, kuten embolisaation, laparoskooppisen tai ultraäänellä tehdyn murskauksen ja GnRH- ja progesteronireseptoriagonistihoidon, lisääntyvä suosio korostaa tarvetta oikeaan diagnoosiin, koska näissä hoidoissa lähtöolettamana on kohdun muutoksen hyvänlaatuisuus. Toistaiseksi myooman ja sarkooman preoperatiivinen erotusdiagnoosi on ollut hyvin epätarkka.

Pertti Kirkinen

Rituksimabi parantaa follikulaarista lymfoomaa sairastavien elämänlaatua

Jos follikulaariseen lymfoomaan sairastunut potilas on oireeton ja tautitaakka on vähäinen, tapana on ollut tarjota potilaalle ensisijaisesti seurantavaihtoehtoa. Satunnaistetussa tutkimuksessa osoitettiin, että rituksimabihoidon aikana potilaat kokivat vähemmän ahdistusta ja suhtautuivat luottavaisemmin elämään kuin seurantaryhmän potilaat. Rituksimabi pidentää aikaa seuraavan hoidon aloitukseen, mutta elossaolossa ryhmien välillä ei ollut eroa.

Sirkku Jyrkkiö

Uusi vasta-aine kroonisen lymfaattisen leukemian hoidon ensilinjassa

CD20-vasta-aine rituksimabi on liitetty kroonisen lymfaattisen leukemian (KLL) hoidon eri yhdistelmiin keksimisestään lähtien. Muutama vuosi taaksepäin tuli markkinoille ofatumumabi ja nyt obinututsumabi, joka on humanisoitu CD20-vasta-aine. Nyt julkaistu tutkimus esiteltiin edellisessä hematologien vuosikokouksessa (ASH) paraatipaikalla ja perusteita riittää. Ensinnäkin tutkimus on potilasmäärältään suurin koskaan KLL-potilailla tehty ja toiseksi kohderyhmänä olivat iäkkäämmät ja raihnaiset potilaat eli ne, jotka yleensä jätetään pois ensilinjan hoitotutkimuksista.

Marko Vesanen

Työterveyshuollon sairaanhoitopalvelujen käyttö vaihtelee tarjonnan mukaan

Noin 1,7 miljoonaa työntekijää (80 % kaikista palkansaajista) on työnantajan kustantaman työterveyshuollon sairaanhoidon piirissä. Tämän on katsottu aiheuttavan eriarvoisuutta terveyspalvelujen saatavuudessa väestöryhmien välille. Tässä tutkimuksessa selvitettiin työterveyshuollon sairaanhoitopalvelujen tarjontaa ja käyttöä suurissa kaupungeissa.

Kimmo Räsänen, Jarmo Heikkinen, Markku Myllykangas

Tupakointi lisää merkittävästi eteisvärinäpotilaan tromboemboliariskiä

Eteisvärinäpotilaiden antikoagulaatiohoidon tarvetta arvioidaan CHA2DS2-VASc-pisteytyksen avulla. Suuren riskin potilaille (CHA2DS2-VASc ≥ 2) hoito on yleensä aiheellinen, vaikka vuotoriski olisi suurentunut. Keskisuuren riskin potilailla (CHA2DS2-VASc = 1) päätös antikoagulaatiohoidosta tehdään yksilöllisesti. Lisäksi arvioidaan vuotoriski. Eteisvärinän Käypä hoito - tai eurooppalaiset suositukset eivät kuitenkaan sisällä tupakointia riskitekijöiden arvioinnissa.

Heikki Ekroos

Keille rintasyöpäpotilaille kymmenen vuoden hormonihoito?

Viiden vuoden hormonihoito vähentää tehokkaasti hormoniriippuvaisen rintasyövän uusimista. Sitä suositellaan niille, joilla sairauden uusiutumisvaara on 10-15 % seuraavan kymmenen vuoden aikana. Kainaloon levinneissä kasvaimissa hoitoa on jatkettu viiden vuoden jälkeenkin. Kainaloon leviäminen on kuitenkin epätarkka uusiutumisen indikaattori, ja hoidosta hyötyy vain pieni osa näistä potilaista viiden vuoden jälkeen. NNT jää korkeaksi. Professori Mitch Dowsettin ryhmä esitti maaliskuussa Glasgow’n eurooppalaisessa rintasyöpäkongressissa alustavia tutkimustuloksia, joiden perusteella uusiutumisvaaraa voitaisiin arvioida tarkemmin.

Päivi Hietanen

Yksilöllisesti räätälöity syövän hoito etenee vähitellen

Yksilöllisesti räätälöity syövän hoito on onkologisen tutkimuksen ja hoidon keskeisiä tavoitteita. Syöpäsolujen perimän ja syöpäsairauksien kliininen monimuotoisuus viittaavat siihen, että samannimisiä syöpiä ei voida tuloksellisesti hoitaa yhdellä menetelmällä, vaan tarvittaisiin yksilöllisiä syöpäbiologian ymmärrykseen perustuvia ratkaisuja. Näyttö yksilöllisen lähestymistavan hyödyistä potilaiden hoidossa on vielä vähäistä.

Sirkku Jyrkkiö

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030