Raskaudenaikaisen masennuksen tunnistaminen ja hoito
Masennusoireilua esiintyy 10-15 %:lla äideistä ja noin 10 %:lla isistä raskausaikana.
Naisen raskausajan hoitamaton masennus lisää raskauden kulkuun sekä sikiön ja syntyvän lapsen hyvinvointiin liittyviä riskejä ja ennakoi mahdollista synnytyksen jälkeistä masentuneisuutta.
Miehen masennus kumppanin ollessa raskaana liittyy usein parisuhdeongelmiin ja heijastuu lapsen hyvinvointiin.
Sekä äidin että isän masennus raskausaikana jää usein tunnistamatta. Masennuksen tunnistamista auttaa systemaattinen seulonta esimerkiksi itse täytettävällä EPDS-masennusoirekyselyllä.
Hoidon voi useimmiten toteuttaa neuvolan moniammatillinen työryhmä, mutta toimivista hoitomalleista tarvittaisiin tutkittua tietoa.
Raskausajan masennukseen on kiinnitetty vähemmän huomiota kuin synnytyksen jälkeiseen masennukseen. Erityisen vähän puhutaan lasta perheeseen odottavien miesten mielialamuutoksista. Psyykkiset voimavarat ovat kuitenkin erityisen tarpeellisia odotusaikana, onhan raskausajan tehtävä muun muassa…
Kirjaudu sisään
Pääset lukemaan artikkelin, kun kirjaudut sisään Fimnet-tunnuksillasi. Kirjautuminen pysyy voimassa, jos et erikseen kirjaudu ulos sivulta laitteellasi. Jos luet lehteä yhteisessä käytössä olevalla koneella, muista myös kirjautua ulos sivustolta.
Lääkärilehti on Lääkäriliiton jäsenetu. Jos sinulla ei vielä ole jäsenen Fimnet-tunnuksia tai olet unohtanut salasanasi, hanki ne tästä.
