Turun PET-keskus palvelee koko Suomea Toistaiseksi kapasiteetti on riittänyt, sanoo johtaja Juhani Knuuti

Japanissa suuryritysten tärkeille johtajille tarjottiin mahdollisuus koko kehon kuvaukseen positroniemissiotomografia-laitteella, PET-kameralla. Muutamalta löytyi vielä oireeton syöpä. Firma saattoi vetää johtopäätökset. Onko tämä tulevaisuutta Suomessakin - riskienhallintaa lääketiede apuna?

Ulla Järvi

Sairaalan tehokkuutta määrittävät lääkärien osuus ja erikoistuminen

Mitä suurempi osa sairaalan työvoimasta on lääkäreitä, sitä kustannustehokkaammin sairaala toimii. Tehokkuutta lisää myös sairaalan erikoistuminen. Sen sijaan pyrkimys tuottaa kaikille kaikkea johtaa tehottomuuteen. Stakesin tutkija, DI Miika Linna on väitöskirjassaan mitannut sairaaloiden tehokkuuseroja ja etsinyt niiden syitä. Lisäksi Linna tutki tuottavuuden kehitystä kriittisinä vuosina 1988-1994.

Suvi Sariola

http://www.stakes.fi/thty/benchm Opitaan parhaimmilta

Stakesin ja sairaanhoitopiirien yhteinen benchmarking-projekti Stakesin Internet-sivuilla on avain suomalaisten sairaaloiden tuottavuuden vertailuun. Projektin tavoitteena on mitata sairaaloiden tuottavuutta potilasryhmäkohtaisesti ja etsiä tuottavuuserojen syitä.

Suvi Sariola

Cerebral metabolism and structures in infants with transient neonatal hypoglycemia

Hypoglykemia on yleinen vastasyntyneillä esiintyvä aineenvaihdunnan häiriö. Koska vastasyntyneiden ravitsemus ja verensokeriseuranta ovat parantuneet viime vuosikymmenien aikana, suurin osa hypoglykemioista todetaan ja hoidetaan varhain. Hoitamattomana hypoglykemia saattaa aiheuttaa vastasyntyneelle aivovaurion.

Anne Kinnala

A five-year follow-up study of patients with coronary artery bypass grafting

Sepelvaltimoiden ohitusleikkausten määrä on yli kolminkertaistunut Suomessa viimeisten 10 vuoden aikana, vakiintuen viime aikoina tasolle 4 500 vuodessa. Leikkaus vähentää rintakipuoireita, parantaa suorituskykyä ja prognoosia paremmin kuin lääkehoito. Mikäli sepelvaltimotaudin riskitekijöihin ei puututa leikkauksen jälkeen aggressiivisesti, etenee ateroskleroosi kuitenkin sepelvaltimoissa ja laskimo-ohitteissa, ja leikkauksella saavutettu hyöty voi vähetä myöhemmin.

Kari Korpilahti

Mechanical loading, unloading and bone

Osteoporoosi eli luukato ja siitä seuraava luiden murtumisriskin lisääntyminen on yksi länsimaisten yhteiskuntien voimakkaimmin lisääntyvistä kansanterveydellisistä ongelmista. Alhainen luiden mineraalimäärä on nykykäsityksen mukaan eräs keskeisimmistä vanhusten osteoporoottisten murtumien riskitekijöistä. Luiden mineraalimäärä ja rakenne (ja sitä kautta luun lujuus) määräytyy perimän, fyysisen kuormituksen, ravintotekijöiden ja hormonien yhteisvaikutuksen tuloksena. Vaikka eri tekijöiden keskinäinen vaikutussuhde on epäselvä, on fyysisen kuormituksen merkitys luustolle ilmeisen keskeinen, koska kuormituksen puuttuminen johtaa merkittävään luiden haurastumiseen, jota ei voida ehkäistä millään tunnetulla ravitsemuksellisella tai hormonaalisella keinolla. Liikunta vaikuttaa molempiin luun mineraalipitoisuutta keskeisesti sääteleviin prosesseihin; luun uudismuodostukseen (formaatio) ja hajoittamiseen (resorptio), lisäten luun formaatiota ja hidastaen resorptiota. Iästä riippuen liikunnan vaikutus ihmisen luustoon on joko luumassaa lisäävä (kasvuikäiset) tai sitä säilyttävä (aikuiset).

Teppo Järvinen

Markers of coeliac disease latency

Keliakian esiintyvyyden arvioidaan olevan maassamme jopa 1:100. Keliakian kliininen kuva on muuttunut viime vuosien aikana. Klassinen keliakia, jonka taudinkuvaan kuuluvat ripulitaipumus, löysät ulosteet, oksentelu ja painonlasku, on käynyt melko harvinaiseksi. Tauti voi olla piilevä eli oireeton tai oireet voivat olla vaihtelevia ja hyvin lieviä. Keliakia voi olla myös ns. latentti. Latentissa taudin vaiheessa potilaalla on normaali ohutsuolen limakalvon nukkarakenne, mutta limakalvolta saattaa löytyä markkereita, jotka kertovat keliakian olevan kehittymässä. Myöhemmin näillä potilailla uudessa näytteessä havaitaan ohutsuolessa keliakialle tyypillinen villusatrofia ja kryptahyperplasia. Latentin keliakian diagnoosi voidaan siis asettaa vasta jälkikäteen.

Sari Iltanen

Registry-derived outcome assessment of vascular surgery in Finland

Tutkimuksen tarkoituksena oli arvioida verisuonikirurgian tuloksia Suomessa vuosina 1991-94. Tutkimus perustui pääasiassa Finnvasc-rekisterin tietoihin. Tutkimuksemme osoitti, että 19 % toimenpiteistä puuttui Finnvasc-rekisteristä ja rekisteröidyn tiedon havaintopisteistä oli oikein 93 %.

Ilkka Kantonen

Lyhyesti: Penisilliiniresistenssin kliininen merkitys

Pneumokokkien resistenssi penisilliiniä kohtaan on monessa maassa yleistynyt nopeasti. Uruguayssa ja Argentiinassa selvitettiin retrospektiivisen kohorttitutkimuksen avulla resistenssin käytännön merkitystä pneumonian ja sepsiksen hoidossa. Potilaita, joilta eristettiin pneumokokki, oli yhteensä noin 200. Bakteerikannoista noin 20 % oli penisilliinille resistenttejä ja lisäksi 20 %:lla penisilliininsieto oli lisääntynyt. Mikrobin lääkeherkkyydellä ei kuitenkaan ollut vaikutusta potilaan paranemiseen tai hänen saamiinsa komplikaatioihin, edes niissä tilanteissa, joissa eristetty bakteerikanta oli penisilliinille resistentti ja lääkityksenä oli penisilliini tai ampisilliini.

Per Ashorn

Lyhyesti: Mitä lehtiä lastenlääkärin tulee lukea?

Selvittääkseen, mistä lastenlääkäri varmimmin löytää perusteet kliinisille hoitovalinnoilleen, kanadalaistutkijat kävivät läpi Cochranen systemaattisten katsausten tietokannan uusimman version sekä Yhdysvaltain ja Kanadan lastenlääkäriyhdistysten uusimmat asiantuntijasuositukset. Selvästi useimmin katsauksissa ja suosituksissa viitattiin Pediatrics-lehdessä julkaistuihin tutkimuksiin. Muita usein referoituja lehtiä olivat Archives of Diseases of Childhood, British Medical Journal, Journal of the American Medical Association, Journal of Pediatrics, Lancet ja New England Journal of Medicine. Näitä lastenlääkärin ainakin kannattanee lukea. Huomatkaa julkaisufoorumi!

Per Ashorn

Keuhkosyövän seurannan kustannustehokkuus

Brasiliassa tutkittiin keuhkosyövän kahden seurantajärjestelmän kustannustehokkuuden eroja. Toisessa potilaat kävivät tiukasti ohjelmoiduilla seurantakäynneillä, jotka sisälsivät labotarorio- ja röntgentutkimuksia, ja toisessa seuranta perustui pelkästään potilaiden oireisiin. Mukana oli 130 ei-pienisoluista keuhkosyöpää sairastavaa, joille oli tehty täydellinen kasvaimen resektio kirurgisesti. Leikkauksenjälkeisen tavanomaisen kahden vuoden seurannan päätyttyä potilaat jaettiin tiukan jatkoseurantajärjestelmän piiriin (67 potilasta) ja oirepohjaiseen seurantaan (63 potilasta) ja seurannan aiheuttamat kulut rekisteröitiin.

Hannu Puolijoki

Välikorvatulehdus - steroidilääkityksen uusi käyttöaihe?

Suun kautta otettavia kortikosteroideja on menestyksekkäästi käytetty yhden jos toisenkin taudin hoidossa. Turkulais-helsinkiläinen tutkijaryhmä tuumaili, että niistä voisi olla hyötyä korvatulehduksenkin paranemisessa, antibioottihoidon lisänä. Logiikka on se, että vaikka mikrobilääke tappaisi nopeastikin korvassa olevat bakteerit, elimistön oma puolustusreaktio, siis tulehdus, jää vielä joksikin ajaksi vaivaamaan potilasta. Niinpä tehokas tulehduksenvastainen lääkitys, kuten suun kautta otettava steroidi, voisi nopeuttaa potilaan paranemista.

Per Ashorn

Endotoksiinilla yhteys sydämen vajaatoimintaan

Sydämen vajaatoiminnasta kärsivien potilaiden immuunijärjestelmä on usein yliaktiivisessa tilassa. Heidän verenkierrossaan voi olla suurentuneita pitoisuuksia sytokiineja, joista tärkeimpiä on kakektiini eli TNFalfa. Sen on ajateltu olevan ainakin osasyyllinen vajaatoiminnan yhteydessä ilmaantuvaan sydänlihaksen näivettymiseen.

Matti Viljanen

Rautaa keittopadasta

Raudanpuuteanemia on maailmanlaajuisesti erittäin suuri ongelma. Monessa kehitysmaassa jopa puolet lapsista ja naisista ja neljännes miehistä kärsii tästä ravitsemushäiriöstä. Lapsilla raudanpuuteanemiaan liittyy usein kasvuhäiriö, joskin näiden kahden tilan syy-seuraussuhde on epäselvä, sillä samoilla lapsilla on usein muidenkin ravinto-aineiden puutoksia. Kausaalisuhteen epäselvyyden takia raudanpuuteanemialle ei ole tiedetty optimaalista ehkäisy- tai hoitostrategiaakaan.

Per Ashorn

Naisten virtsankarkailun yleisyys ja hoitomahdollisuudet

Virtsankarkailu on yksi masentavimmista elämänlaatua huonontavista oireista. Päijät- Hämeen sairaanhoitopiirissä tehdyssä kyselytutkimuksessa joka viides 25-60-vuotias nainen ilmoitti kärsivänsä häiritsevästä virtsankarkailusta. Päijät-Hämeessä on vuosikymmenen alusta lähtien käytetty fysioterapiaa inkontinenssin hoidossa. Tutkimuksen tulokset osoittavat konservatiivisen hoidon useimmiten vähentävän selvästi virtsankarkailua ja lievissä tapauksissa parantavan oireen kokonaan. Leikkausta on käytetty primaarihoitona vain vaikea-asteiseen ponnistusinkontinenssiin. Lisäksi leikkaukseen on ryhdytty, jos konservatiiviset menetelmät eivät ole johtaneet riittävän hyvään tulokseen.

Seppo Hulkko, Risto Pohjola, Tapio Ranta

Lonkkamurtumapotilaiden hoidonporrastuksen muutokset - tutkimus Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä vuosina 1982-1983 ja 1992-1993

Poistoilmoitusrekisteristä haettiin tiedot Keski-Suomen keskussairaalassa hoidetuista lonkkamurtumapotilaista kaksivuotiskausilta 1982-1983 (n = 317) ja 1992-1993 (n = 351). Potilaiden keski-ikä oli noussut em. välillä 75 vuodesta 78 vuoteen. Traumatologian osaston hoitoajan pituuden mediaani oli lyhentynyt 18:sta viiteen vuorokauteen. Osastolta suoraan kotiin päässeiden potilaiden osuus oli vähentynyt 22:sta kahdeksaan prosenttiin. Kotoa hoitoon tulleita potilaita oli 217 (68 %) edellisenä ja 198 (56 %) jälkimmäisenä tarkasteluajankohtana. Heistä pääsi traumatologian osastolta suoraan kotiin vastaavasti 31 % ja 13 %. Terveyskeskussairaaloihin jatkohoitoon siirrettyjen osuus kasvoi 55 %:sta 79 %:iin.

Pertti Karppi, Tiina M. Huusko, Veikko Avikainen, Hannu Kautiainen, Raimo Sulkava

Talven 1998-99 influenssa A -virus pystyi väistämään rokotussuojan odotettua useammin

Influenssarokotuksen antama suoja influenssa A -viruksia vastaan Jääkäriprikaatissa Sodankylässä talvella 1999 oli odotettua huonompi, kun otetaan huomioon, että rokotevirus vastasi antigeenisesti verraten hyvin epideemisiä viruksia ja että rokotusten vasta-ainevaste oli hyvä. On mahdollista, että nykyiset kriteerit influenssarokotteiden viruskantoja päivitettäessä eivät ole aina riittäviä.

Reijo Pyhälä, Minna Haanpää, Risto Tervahauta, Marjaana Kleemola, Anja Villberg, Salla Saijets, Timo Rostila, Risto Visakorpi

Kansanterveyslaitoksen suositus influenssarokotteen käytöstä syksyllä 1999

Pian on taas aika järjestää lääketieteellisten riskiryhmien vuotuiset influenssarokotukset. Kansanterveyslaitos on lähettänyt oheisen lääketieteellisten riskiryhmien rokotuksia koskevan suosituksen terveyskeskuksiin ja lähettää näille syyskuussa viimevuotista käyttöä vastaavan määrän maksuttomiin rokotuksiin käytettävää rokotetta ilman eri pyyntöä. Rokotteen koostumus on periaatteessa sama kuin viime vuonna, mutta rokotuksissa tulee käyttää tänä vuonna tuotettuja valmisteita. Rokotuksen käyttöaiheet ovat ennallaan.

Tapani Hovi, Tapani Kuronen, Kansanterveyslaitoksen Rokotussuositustyöryhmä

Kohdunkaulan syövän vaaratekijät

Kohdunkaulan syövän ilmaantuvuus pieneni tehokkaiden joukkotarkastusten ansiosta Suomessa aina vuoteen 1991 asti, mutta sen jälkeen kohdunkaulan levyepiteelisyövän ilmaantuvuus on kasvanut. Syitä kohdunkaulan syövän uuteen tulemiseen voivat olla muutokset terveyskäyttäytymisessä, vaaratekijöiden yleistyminen ja terveydenhuollossa laman aikana tapahtuneet muutokset. Nuorena aloitetut yhdynnät ja seksipartnerien suuri määrä ovat levyepiteelisyövän ja sen esiasteiden tärkeimmät vaaratekijät. Myös miehen lukuisat seksipartnerit lisäävät riskiä. Yhteinen nimittäjä näille vaaratekijöille on ihmisen papilloomavirus- eli HPV-tulehdus. Kohdunkaulan syövän yleistyminen erityisesti nuoremmissa ikäryhmissä on herättänyt kysymyksen ehkäisypillerien yhteydestä syövän syntyyn. Todellisena vaaratekijänä voidaan pitää myös sitä, ettei Papa-kokeissa käydä. Papa-kokeen tärkeyttä tulisikin korostaa entistä enemmän halpana henkivakuutuksena, jotta kohdunkaulan syöpä pystyttäisiin löytämään jo esiastevaiheessa.

Merja Yliskoski, Marjo Tuppurainen

Virtsakivikohtauksen diagnosointi ja hoito

Virtsakivikohtaus on varsin tavallinen ongelma päivystysvastaanotolla. Diagnoosiin on useimmiten helppo päästä yksinkertaisillakin välineillä. Osa potilaista voidaan mainiosti hoitaa avoterveydenhuollossa, sillä pienet kivet poistuvat yleensä itsestäänkin. Jos kuitenkin kivi on kookas tai niitä on molemmilla puolilla tai jos oireet ovat erityisen voimakkaat, potilaat on syytä toimittaa nopeasti erikoissairaanhoitoon. Myös raskaana olevat kivipotilaat ja potilaat, joilla on vain yksi munuainen, kuuluvat erikoissairaanhoitoon.

Pekka Hellström, Saija Vuolio, Kari Forsman, Valtteri Myllylä