Kaihi ja ajokyky

Nykyisten säännösten mukaan ajokortin saaminen Suomessa edellyttää binokulaarista näöntarkkuuden arvoa 0,5 sekä näkökentän vähintään 120 asteen horisontaalista laajuutta. Jos nämä edellytykset täyttyvät, myös sellaiset henkilöt, joilla on jokin silmäsairaus, voivat saada ajokortin. Monissa silmäsairauksissa on kuitenkin muita ajokykyyn vaikuttavia ongelmia. KYS:n silmäklinikan tutkimuksessa 35 kaihipotilaalla, joilla ajokorttisäännösten näöntarkkuusvaatimukset täyttyivät, kontrastinäkö oli merkitsevästi huonompi ja häikäisyalttius suurempi kuin normaalisilmäisillä; häikäisystä toipuminen ei sen sijaan merkitsevästi eronnut normaalista. Liikenneturvallisuuden kannalta olisi hyödyllistä vaatia ainakin iäkkäämmiltä ajokortin uusijoilta riittävän näöntarkkuuden ja näkökentän lisäksi myös kontrastinäön ja häikäisyalttiuden tutkimusta. Ikäraja ja ajokortin saamiseen vaadittavat tulosten vähimmäisarvot olisi määriteltävä.

Maija Mäntyjärvi, Kaija Tuppurainen

Kuka on vaarassa sairastua Alzheimerin tautiin?

Nyt kun käytettävissä on vihdoin lääkkeitä Alzheimerin tautiin, varhaisdiagnostiikan merkitys on yhä tärkeämpi. Sekä geneettiset että ympäristötekijät vaikuttavat taudin ilmaantumiseen. Apolipoproteiini E:n geenin alleeli e4 on tärkein tunnettu alttiusgeeni, ja uusia geenejä, jotka johtavat tautiin tai ovat riskitekijöitä, löytyy varmasti lähivuosina. Vaikeus muistaa faktatietoa on Alzheimerin taudin ensimmäinen oire, ja heikko viivästetty mieleenpalauttaminen episodista muistia testaavissa tehtävissä ennakoi tautia jo vuosia ennen kuin potilaalla voidaan diagnosoida dementia. Lievä kognitiivinen heikentyminen on osoittautunut käyttökelpoiseksi luokitukseksi kuvaamaan Alzheimerin taudin prekliinistä vaihetta.

Hilkka Soininen, Tuomo Hänninen

Soluttoman hinkuyskärokotteen käyttöaiheet

Hinkuyskä on edelleenkin vaarallinen tauti rokottamattomille pikkulapsille. Erityisesti vammaiset ja sairaat lapset jäävät joskus rokottamatta, vaikkei rokotus olisikaan heille vasta-aiheinen. Hinkuyskärokotussarja joudutaan myös silloin tällöin keskeyttämään kokosolurokotteeseen liittyvien haittavaikutusten vuoksi. Tässä julkaistava Kansanterveyslaitoksen rokotussuositustyöryhmän suositus kannustaa suojaamaan soluttomalla hinkuyskärokotteella lapset, joille kokosolurokote varovaisuussyistä jäisi antamatta.

Terhi Heinäsmäki, Jussi Mertsola, Kansanterveyslaitoksen Rokotussuositustyöryhmä

Erektiohäiriöiden diagnostiikka ja hoito

Erektiohäiriö määritellään kyvyttömyydeksi saavuttaa ja/tai ylläpitää tyydyttävään seksuaaliseen kanssakäymiseen riittävä erektio. Useimmissa tapauksissa erektiohäiriön taustalla on sekä orgaanisia että psykogeenisiä tekijöitä. Diagnostiset tutkimukset sisältävät taustaselvityksen lisäksi huolellisen kliinisen tutkimuksen sekä laboratorio- ja kaikukuvaustutkimukset. Erektiohäiriötä voidaan hoitaa elämäntapoja muuttamalla, seksuaaliterapialla ja viime aikoina yhä yleisemmin lääkehoidolla. Verisuoni- ja proteesikirurgian merkitys erektiohäiriön hoidossa on selvästi vähentynyt.

Olavi Lukkarinen

Tietokonetomografia lannerangan degeneratiivisissa sairauksissa

Lannerangan degeneratiiviset sairaudet ovat yleisiä ja tulevat väestörakenteen muuttuessa yhä lisääntymään. Lanneselän kipu on usein monitekijäinen ja vaikeasti selvitettävä tila. Kun potilaiden kliiniset tutkimukset osoittautuvat riittämättömiksi ja konservatiiviset hoitoyritykset tuloksettomiksi, on aiheellista turvautua radiologisiin tutkimuksiin. Tavallisen lannerankaröntgenkuvauksen jälkeen on tarjolla erilaisia jatkotutkimuksia, joiden suoritustavat ja niistä saatava informaatio eroavat hieman toisistaan. Yleinen, lähes kaikkialla saatava ja avohoitoon erinomaisesti soveltuva kuvantamismenetelmä on lannerangan tavallinen tietokonetomografiakuvaus. Tutkimus on erittäin luotettava selän erilaisten rappeumatilojen diagnostiikassa. Tämän päivän tietokonetomografialaitteilla voidaan tehdä tilavuuskuvauksia ja saada yhdellä kuvauksella kuvaustason kuvien lisäksi tietokoneen kuvankäsittelyohjelmilla luotuja kuvia vapaavalintaisissa tasoissa. Kuvauksen antamaa tietoa voidaan käyttää myös leikkausten suunnittelussa ja suorittamisessa.

Kaj Tallroth

Traumamalli ja rikoksentekijöiden lapsuus

Pahoinpidellystä lapsesta voi kehittyä väkivaltainen rikoksentekijä. Lapsuuden väkivalta- ja laiminlyöntikokemusten yhteyksiä myöhempään epäsosiaaliseen ja rikolliseen käyttäytymiseen on selvitetty tapaustutkimuksin, retrospektiivisin haastatteluin ja prospektiivisin pitkittäistutkimuksin. Väkivallan ylisukupolvinen kierre voi merkitä sitä, että pahoinpidelty lapsi kohtelee aikuisena väkivaltaisesti omia lapsiaan ja/tai muita ihmisiä. Kaikki lapsena väkivaltaa ja laiminlyöntiä kokeneet ihmiset eivät kuitenkaan jatka kierrettä vaan kykenevät katkaisemaan sen. Katsauksessa tarkastellaan lapsuuden kaltoinkohtelun ja aikuisiän rikollisuuden välisiä yhteyksiä keskeisimpien tutkimustulosten valossa ja tulkitaan väkivallan välittymisen mekanismia ns. traumamallin avulla.

Jaana Haapasalo

Lähetteet terveyskeskuksista erikoissairaanhoitoon ennen valtionosuusuudistusta ja sen jälkeen

Kuopion ja Oulun yliopistollisten sairaaloiden vastuualueiden kaikkien terveyskeskuslääkärien lähetteet alue-, keskus- ja yliopistollisiin sairaaloihin selvitettiin ennen valtionosuusuudistusta ja sen jälkeen (30.11.-6.12.1992 ja 28.11.-4.12.94). Kyseisinä ajanjaksoina erikoissairaanhoitoon lähetettiin yhteensä 6 239 potilasta. Terveyskeskuslääkärien ajanvaraus- ja päivystysvastaanotoilla kävi yhteensä 109 221 potilasta, joista lähetettiin 5,0 % erikoissairaanhoitoon vuonna 1992 ja 4,7 % vuonna 1994.

Arto Vehviläinen, Esko Kumpusalo, Sirkka-Liisa Kivelä, Jorma K. Takala

Sähköinen lähete ja konsultaatio hoitoprosessin järkeistämisessä

Erikoissairaanhoidon kasvavan kysynnän ja lisääntyvien kustannusten takia koko järjestelmä on kriittisessä arviointivaiheessa. Toisaalta sen yhteiskunnalle aiheuttamia kustannuksia halutaan leikata, mutta samaan hengenvetoon palvelutason vaaditaan säilyvän ennallaan. Jotta nämä kaksi tavoitetta voisivat toteutua yhtäaikaisesti tarvitaan keinoja, jotka riippuvat leikkaustarpeen suuruudesta. Kosmeettisiin parannuksiin riittää pienikin veitsi: esimerkiksi laatujohtamisen oppien avulla toimintaprosessien suorituskyky paranee pitkässä juoksussa pienin askelin ja säästöjä kertyy resurssien tarkemman hyväksikäytön ansiosta. Suuremmat säästöt on kuitenkin saatavissa modernin tietoteknologian mahdollistamalla toimintaprosessien järkeistämisellä.

Kari Harno, Teemu Paavola, Maria Böckerman

Väestövastuu ja kuntatyönantajan odotukset

Väestövastuu on käsitteenä varsin monimuotoinen; se on paljon laajempi kysymys kuin pelkästään yleislääkärin väestövastuu perusterveydenhuollossa. Esimerkiksi väestövastuisen terveydenhuollon kokeiluja aloitettaessa 1989 väestövastuuta ei ollut määritelty. Tavoitteet oli ilmaistu vain hyvin yleisessä muodossa, ja ne täsmentyivät jonkin verran vasta kokeilujen aikana. On pidettävä saavutuksena, että väestövastuukokeilutoiminnan edellytykseksi asetetussa lääkärien kokeiluvirkaehtosopimuksessa onnistuttiin luomaan toimiva palkkausjärjestelmä.

Eila Uotila

Eero Akaan-Penttilä Tärkeintä terveydenhuollossa on potilaiden hoito - ei talous ja hallinto

- Suomalaisessa terveydenhuoltojärjestelmässä tuntuvat tätä nykyä olevan etusijalla investoinnit ja hallinto - ei potilas. Taloudesta on tehty terveydenhuollon tärkein työkalu, ja on syntynyt sellainen harha, että se riittää. Meillä priorisoidaan taloutta - ei potilaan hoitoa, jonka pitäisi olla ensisijaista, sanoo kokoomuksen kansanedustajaksi juuri valittu ylilääkäri, LKT Eero Akaan-Penttilä. Pitkään Espoon kunnallispolitiikassa vaikuttanut Akaan-Penttilä on kansanedustajana saavuttanut jo ensimmäisen tavoitteensa: hänet valittiin eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokuntaan. Seuraavana tavoitteena Akaan-Penttilällä on ajaa läpi toimintatapa, jota hän kutsuu sairaanhoitotoimen tarkasteluksi.

Suvi Sariola

Katastrofialueelle lähtevä lääkäri joutuu punnitsemaan tarkkaan tietotaitonsa ja motiivinsa

Kosovon alueelta Albaniaan saapuvia pakolaisia avustamaan on lähtenyt suomalaisiakin lääkäreitä. Suomen Punainen Risti on lähettänyt Albanian pakolaisleireille kaksi terveysasemaa, joiden mukana lähti kaksi yleislääkäriä ja muuta henkilökuntaa. SPR:n arvion mukaan lääkäreitä ei näillä näkymin tarvita enempää.

Suvi Sariola

Amerikkalaisen perhelääkärin päivät ovat luetut

Tohtori Charles A. Schehl Washington D.C:n esikaupungissa on ollut sukuni family doctor pian 30 vuoden ajan. Hän muistaa isän kolotukset ja huolenaiheet ja juuri hän osasi rauhoitella perhettä äitini jouduttua päiväkausiksi sairalaan 1970-luvulla. Schehl kuuluu kuitenkin uhanalaiseen ammattikuntaan, sillä yksityispraktiikkaa harjoittavia perhelääkäreitä ei pian enää ole Yhdysvalloissa. Vahvat voimat kampeavat heitä ulos hoitoalalta ja työmarkkinoilta.

Mark Olson

Yhdysvaltain terveydenhuolto - kasvukivuista kärsivä surunlapsi

Mikään muu maa ei kuluta yhtä paljon rahaa terveydenhuoltoon kuin Yhdysvallat: sairauskulujen osuus kansantuotteesta on jo lähes 15 %. Väestön terveys on silti monessa suhteessa vain kohtalaisella tasolla. Amerikkalaisten keskimääräinen eliniän ennuste on lyhyempi ja lapsikuolleisuusluvut suuremmat kuin monissa muissa teollisuusmaissa. Kaiken lisäksi terveydenhuollon kustannukset nousivat 1980-luvulla kymmenisen prosenttia vuosittain.

Mark Olson

Meckelin oireyhtymän molekyyligenetiikka

Synnynnäisiä epämuodostumia todetaan noin 2-3 %:lla vastasyntyneistä eli Suomessa noin 1 200-1 800 lapsella vuosittain. Epämuodostumien suhteellinen osuus lasten sairautta ja kuolleisuutta aiheuttavina tekijöinä on lisääntynyt länsimaissa muiden synnytykseen ja imeväisikään liittyvien terveysriskien vähetessä. Synnynnäisistä epämuodostumista suurin osa, noin 60 %, on yksittäiseen elimeen tai kudokseen kohdistuvia. Niistä tavallisimpia ovat keskushermostoepämuodostumat, synnynnäiset sydänviat ja suulaki- tai huulisuulakihalkio. Jos lapsella on useita epämuodostumia voi olla kyse tietystä perinnöllisestä oireyhtymästä tai oirekokonaisuudesta, jonka taustalla on esimerkiksi teratogeeninen lääkeaine tai alkoholi. Epämuodostumien syyt jäävät kuitenkin tuntemattomiksi yli puolessa tapauksista. Perinnöllisiä epämuodostumaoireyhtymiä, joiden arvellaan olevan yhden geenin virheen aiheuttamia, on tunnistettu yli 2 000. Niistä jo yli kolmensadan geenivirhe tai geenipaikka on selvitetty.

Paulina Paavola

Synnynäinen myotonia Pohjois-Suomessa

Myotonia congenita (MC) on harvinainen luurankolihaksistoa vaurioittava non-dystrofinen perinnöllinen lihassairaus, joka aiheutuu kloridikanavaa koodaavan geenin (ClC-1) eri mutaatioista kromosomissa 7q32-ter. Tutkimus on geneettis-epidemiologinen, molekyyligeneettinen ja kliininen selvitys MC-lihassairaudesta ja sitä aiheuttavista mutaatioista Pohjois-Suomessa. Tutkimusalue käsitti Oulun ja Lapin läänit, joiden asukasluku on 723 000, tutkimusalueen pinta-ala kattaa lähes puolet (47 %) koko Suomen pinta-alasta.

Peter Baumann

Liukenevat itselujittuvat maitohappolevyt reiden alaosan kokeellisten murtumien kiinnittäjinä

Väitöskirjatyö on osa laajaa tutkimussarjaa, joka koostuu liukenevien kiinnitysvälineiden kokeellisista ja kliinisistä sovelluksista. Liukenevia kiinnittimiä kehitettäessä ei ole tarkoitus suoraan kopioida metallikiinnittimien malleja ja teknisiä ratkaisuja vaan luoda aivan uusia kiinnitystapoja, koska kiinnittimiä ei tarvitse uudessa leikkauksessa poistaa kehosta.

Kari Koskikare

Niskaoireiset toimistotyöntekijät hyötyvät lyhytjaksoisesta kuntoutuskurssista

Tutkimuksessa arvioitiin kahden liikuntapainotteisen kuntoutuskurssin vaikuttavuutta ja etsittiin sitä selittäviä tekijöitä. Osallistujat olivat otos niskaoireisista naistoimistotyöntekijöistä. He olivat terveydentilaa kartoittaneessa kyselylomakkeessa ilmoittaneet kärsivänsä työhön liittyvistä niskaoireista, heillä ei ollut fyysistä harjoittelua rajoittavia sairauksia ja he kokivat tarvitsevansa kuntoutusta. Naiset satunnaistettiin kahta erilaista fyysistä harjoittelua noudattavalle lyhytjaksoiselle (5+3+3 vrk) varhaiskuntoutuskurssille.

Katariina Hinkka

Lyhyesti: Ydinpomminkestävä bakteeri

Deinococcus radiodurans on arktisilla kallioilla viihtyvä bakteeri, joka kestää aivan käsittämättömän suuria annoksia säteilyä. Se pystyy jollain ihmeen mekanismilla parsimaan uudelleen kokoon säteilyn pirstaleiksi hajottaman DNA:nsa. Deinokokin genomi on nyt sekvensoitu ja sieltä löytyy 20 kopiota geeniä, joka koodaa säteilyn aiheuttamia vaurioita korjaavaa entsyymiä nimeltä MutT. Muilla eliöillä on vain yksi MutT-geeni. Tämä löydös ei kuitenkaan selitä, minkä mallin mukaan bakteeri kokoaa sattumanvaraisiksi kappaleiksi hajonneen genominsa. Se on ainakin varmaa, että ydinsodasta deinokokki ei olisi moksiskaan.

Matti Viljanen

Lyhyesti: Velttoa käsihygieniaa

Lintsaaminen käsienpesussa on yleistä sairaaloissa. Niin myös Sveitsissä, joka sentään on säntillisten ihmisten maa. Geneven yliopistosairaalassa oli seurattu lääkäreitä ja hoitajia ja rekisteröity käsien pesu tilanteissa, joissa se olisi ollut paikallaan. Hoitajat jättivät joka toisella kerralla kädet pesemättä. Lääkärit olivat vieläkin laiskempia pesten käsiänsä vain joka kolmas kerta. Yllättävää kyllä tehohoito-osastolla ja tilanteissa, joissa tartuntariski oli suurin, velttoiltiin eniten. Tässä olisi ryhdistäytymisen paikka meillä Suomessakin.

Heikki Arvilommi

Lyhyesti: Mekkaan matkaajille tiedoksi

WHO tiedottaa Saudi-Arabiaan pyhiinvaellusmatkalle aikovien rokotusvaatimuksista. Kaikkien on syytä ottaa meningokokkirokote; aikarajat ovat vähintään 10 päivää mutta enintään 3 vuotta ennen saapumista maahan. Tämä koskee myös yli 3 kuukauden ikäisiä pikkulapsia. Keltakuumerokotus vaaditaan infektiivisiltä alueilta tulevilta (Afrikan ja Etelä-Amerikan keltakuumealueet). Rajalla yritetään tarkastaa myös tulijoiden terveydentilaa, mikä lienee kohtalaisen toivotonta puuhaa. Ruokaa ei saa tuoda maahan.

Pentti Huovinen