Miksi järjestelmien teko on vaikeata?

Suuret ohjelmistot ovat mutkikkaimpia rakennelmia, joita ihmiskunta on milloinkaan rakentanut. Kyky loogiseen ajatteluun on tärkein vaatimus järjestelmien kehittämisessä.

Erkki Karjalainen

Tietotekniikka lääkärikeskuksissa

60-luvulla potilaat katsoivat karsaasti nuorta lääkäriä, joka edeltäjistään poiketen joutui katsomaan kirjasta mitä lääkkeitä tautiin löytyisi. Nyt monella lääkärillä on käytössään tietokone, jonka muistissa on Pharmaca Fennica ja Yleislääkärin käsikirja. Hänellä on pääsy mihin tahansa tietokantaan, josta voi saada uusimman tiedon sekä sairauksien diagnostiikasta että hoidosta. Kohta valistuneet potilaamme ihmettelevät lääkäriä, joka ei käytä työssään tietokonetta, vaan hoitaa heitä vanhentunein tiedoin ja välinein.

Sakari Alhopuro

Uusi atk-ohjelma on parantanut asiakaspalvelua ja keventänyt henkilöstön työtaakkaa Siilinjärvellä

Siilinjärven terveyskeskuksessa toimii ajantasainen atk-järjestelmä, johon eri toimipisteillä on yhteys ja jota voidaan tarvittaessa täydentää eri ohjelmaosioilla. Terveysasemien ajanvarauskirjat ja potilaiden sairauskertomustiedot ovat graafisen käyttöliittymän ansiosta tutun paperiversion kaltaisia, mutta nyt niihin voidaan tehdä merkintöjä kaikissa toimipisteissä. Turhalta tuntuva tiedon siirtäminen paperilta toiselle on loppunut ja helpottanut henkilökunnan työtaakkaa.

Jorma Ruuskanen

Tietojärjestelmät johtamisen ja kehittämisen apuna

Julkishallinnossa uudenlaisen tulosjohtamisajattelun mukaan päätöksenteko kytketään ajankohtaisen tiedon hankintaan. Keskeinen kysymys on silloin, kuinka paljon kannattaa panostaa tulevaisuuden suunnitteluun, jos tietomme tästä hetkestä on vajavaista. Monet tiedon hankintaa ja sen järjestämistä koskevat kysymykset nousevat esiin. Hyvän tietojärjestelmän edellytyksiä ovat tapahtumien tallentaminen siellä, missä palveluja tuotetaan, eri järjestelmistä saatavien tietojen yhdistäminen ja vertailukelpoisen tiedon saaminen. Terveydenhuollossa on kyse laajasta kokonaisuudesta, joka ulottuu ihmisten selviytymistä edistävästä kotihoidosta korkean teknologian erikoissairaanhoitoon asti. Jyväskylässä saadun kokemuksen mukaan uuden tietojärjestelmän käyttöönotto ei ole ainoastaan tekninen toimenpide, vaan laaja oppimisprosessi, johon liittyy mm. henkilöstön koulutus, eri toimintasektoreiden yhteistyön ja palvelujen kehittäminen.

Sakari Möttönen

Turvalaite terveydentilan jatkuvaan seurantaan

Suomalainen turvallisuustekniikan alan yritys on kehittänyt ranteessa pidettävän, käyttäjänsä terveydentilaa jatkuvasti seuraavan turvalaitteen. Laite hälyttää automaattisesti apua silloinkin, kun käyttäjä ei siihen itse pysty. Turvajärjestelmä koostuu rannekellon muotoisesta ranneosasta ja tukiasemasta, joka lähettää puhelinlinjan välityksellä hätäviestin ennalta sovitulle hälytysten vastaanottajalle.

Leena Heimo

Diabeteksen hoitoa kehitetään tietojärjestelmän avulla

Diabeteksen hoitoon on kehitetty tietojärjestelmä, joka on tarkoitettu tukemaan sekä yksittäisen potilaan hoitoa että hoidon laadun kehittämistä. Järjestelmä palvelee hoidon toteutusta koko hoitoketjussa: se toimii diabeetikon omahoidon tukena, apuvälineenä hoitoyksikön päivittäisen työn toteutuksessa ja helpottaa tiedonkulkua hoitoyksiköiden välillä. Järjestelmä voi olla väline hoidon laadun kehittämisessä, sillä se tuottaa tietoa hoidon ongelmakohdista, alueellisia ja valtakunnallisia vertailuraportteja. Jatkossa järjestelmän periaatteita on ajateltu soveltaa kohonneen verenpaineen hoidossa.

Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi, Liisa Hiltunen, Jouni Rahko, Raija Liedes, Rauni Häkkinen, Ritva Hietala, Tapani Ebeling, Mauno Kurunlahti, Marja Madetoja

Tietojärjestelmä saumattoman palveluketjun hallintaan

Elektronisen potilaskertomuksen ympärille rakentuva integroitu tietojärjestelmä antaa mahdollisuuden organisaatiorajat ylittävään palvelujen hallintaan. Graafiseen käyttöliittymään perustuva työasema toimii työvälineenä potilaan tietojen tallentamiseen, tutkimusten tilaamiseen, resurssivarauksiin ja tutkimustulosten tarkasteluun. Samalla järjestelmä seuraa materiaalihallintoa, siirtää tarvittavat tiedot laskutukseen ja tilastoi tietoja hallinnon tarpeisiin.

Arto Saari

Epikriisi hoitoyhteisön tiedonsiirron välineenä - ovatko tarkoitus ja laatu unohtuneet?

Lääkärien keskinäinen tiedonvälitys on potilashoidon kulmakiviä. Merkittävä osa potilaan asioita koskevasta tiedonsiirrosta tapahtuu kirjallisten lähetteiden, konsultaatioiden ja epikriisien välityksellä. Vaikka nämä asiakirjat ovat potilaan diagnostiikan ja hoidon kannalta kriittisen tärkeitä, niiden sisällön rakenteesta ei ole olemassa erikseen sovittuja pelisääntöjä eikä laatuvaatimuksia. Epäkohtia väitetään esiintyvän runsaasti: konsultaatioita käytetään anamneesin hankintaan, lähetteistä puuttuu kysymyksenasettelu ja epikriisit ovat pahimmillaan tutkimustulosten kritiikitöntä luettelointia vailla synteettistä ajattelua ja johtopäätösten tekoa. Virheisiin syyllistynevät yhtä lailla niin seniori- kuin juniorilääkäritkin. Kyseessä on nimenomaan terveydenhoidon laatupulma, eivätkä tähän liittyvät laadun parantamistavoitteet ole kustannuksiltaan kalliita.

Raili Kauppinen, Kimmo Kontula

Työeläkelaitokset kuntouttajina

Suomalaisten halutaan pysyvän työelämässä aikaisempaa pidempään ja yhtenä keinona on esitetty kuntoutuksen lisäämistä. Ammatillinen kuntoutus on meillä aikaisemmin ollut pääasiassa Kelan hoidettavana. Työhallinnolla on perinteisesti ollut päävastuu vajaakuntoisten työnhakijoiden ammatillisesta kuntoutuksesta. Työeläkelaitoksen kustantaman ammatillisen kuntoutuksen lisääntyminen viime vuosina liittyy työeläkelakeihin tehtyihin muutoksiin, joilla on korostettu kuntoutuksen varhaista aloittamista ja sen ensisijaisuutta eläkkeeseen nähden. Vakiintuneesti työelämässä olevien henkilöiden ammatillisen kuntoutuksen päävastuu on nykyisin työeläkejärjestelmällä.

Sakari Tola, Timo Aro, Jukka Kivekäs

Terveyskeskuslääkärit ja syöpäpotilaiden hoito Pirkanmaalla

Syövänhoidon työnjako perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä on uudistumassa, lisää tehtäviä on siirtymässä terveyskeskuksiin. Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä alueellisia yhteistyöohjelmia on laadittu jo vuodesta 1992 lähtien. Tämä alueen terveyskeskuslääkäreille tehty kysely osoitti, että terveyskeskuslääkärit kokivat syövän hoitoon liittyvien tehtäviensä lisääntyneen parin viime vuoden aikana. Yksittäisen lääkärin vuosittain kohtaama syöpäpotilaiden määrä on silti edelleen pieni. Puolet lääkäreistä ei ollut saanut koulutusta syövän hoidossa viimeisen vuoden aikana, ja myös alueellinen hoito-ohjelma tunnettiin heikosti. Syövänhoidon täydennyskoulutusta tulee tehostaa, uudenlaisia opetus- ja oppimismenetelmiä on otettava käyttöön.

Elise Kosunen, Ulla-Kaija Lammi

Terveys ja ihmisoikeudet kulkevat käsi kädessä

Kun lääkäri työskentee asiantuntijana Bosniassa, organisoi lääkeapua Kosovoon ja edustaa Ruotsia Euroopan neuvoston kidutuksen vastaisessa komiteassa, ei hänen sanomanaan kuulosta vähääkään sanahelinältä, että terveys ja ihmisoikeudet kulkevat käsi kädessä. Kun ihmisiä häväistään ja heidän ihmisoikeuksiansa poljetaan, he sairastuvat. Vastaavasti totuus ja ihmisarvon palauttaminen luo terveyttä. Tämä on myös viestini kollegoille, sanoo ruotsalainen lääkäri Christina Doctare. Hänen näkökulmastaan lääketiede on hyvin poliittista.

Suvi Sariola

Uudesta lääkärikoulutuksesta hyvät kokemukset Ongelmalähtöinen opiskelu valmentaa ihmisläheiseen potilastyöhön

Uusimuotoisen lääkärikoulutuksen ensimmäisiä tuloksia päästiin mittaamaan Tampereella keväällä, kun neljä vuotta opiskelleet lääketieteen kandidaatit siirtyivät käytännön harjoitteluun yliopistollisen sairaalan klinikoihin. Opiskelijoiden kliiniset taidot on myös testattu kliinisten taitojen tentissä, jollaista ei aikaisemmin koulutukseen ole sisältynyt.

Maija-Liisa Veteläsuo

Lannerangan okahaarakkeiden täristystesti välilevyn sisäisen kivun osoittajana

Suurimmalle osalle ihmisistä selkäkipu tulee henkilökohtaiseksi tutuksi jossakin elämän vaiheessa. Hyvin usein selkäkivun lähtökohta jää epäselväksi, mutta onneksi useimmat pelastava vaivan spontaani paranemistaipumus koskee myös epävarmasti tai jopa väärin diagnosoituja potilaita. Suosituimmat selkäkivun selitysmallit ovat vaihdelleet vuosikymmenten saatossa.

Matti Yrjämä

Bronkiektasiatauti Suomessa

Bronkiektasiataudilla tarkoitetaan keuhkoputkien epäsäännöllistä ja pysyvää laajenemista. Taudin arvellaan vähentyneen erityisesti tehokkaan antibioottihoidon sekä tuberkuloosin hallinnan myötä. Bronkiektasiataudin nykyinen ilmaantuvuus on kuitenkin tuntematon, ja taudin yhteydestä astmaan on ristiriitaisia käsityksiä. Tässä tutkimuksessa selvitettiin sairaaloiden poistorekisterin sekä kuolinsyyrekisterin avulla taudista aiheutunutta sairaalakäyttöä Suomessa, taudin ilmaantuvuutta ja ennustetta sekä sen yhteyttä astmaan.

Olli Säynäjäkangas

Lahjoitetut munasolut lapsettomuuden hoidossa

Munasolujen lahjoitus on yksi hoitoavusteisten hedelmöityshoitojen erityisalue. Hoito on varteenotettava vaihtoehto naisille, joilla on synnynnäinen munasarjojen tai niiden toiminnan puute, ennenaikainen munasarjojen toiminnan loppuminen esim. sädehoidon tai kirurgisen poiston vuoksi, toistuvat epäonnistumiset aikaisemmissa koeputkihedelmöityshoidoissa (IVF) tai vaikea periytyvä sairaus. Väitöskirjatyön tarkoitus oli selvittää, miten munasolunlahjoitus toimii lapsettomuuden hoidossa ja miten tällä menetelmällä aikaansaatujen raskauksien ja synnytysten kulku ja syntyneiden lasten terveys eroavat muiden hedelmöityshoitojen vastaavista.

Viveca Söderström-Anttila

Lyhyesti: Kuumeprostaglandiini varmistunut

Prostaglandiinien tiedetään olevan tärkeässä roolissa kuumereaktion kehittymisessä; paras todiste tästä on prostaglandiinisynteesiä estävien tulehduslääkkeiden vaikutus. Japanilainen tutkijaryhmä on nyt osoittanut poistogeenisten hiirten avulla, että prostaglandiini E2 (PGE2) on päävastuullinen kuumeen kehittymisessä. Muiden prostaglandiinien toiminnan estäminen ei vaikuttanut kuumereaktioon lainkaan. Jäämme kiinnostuneina odottamaan, miten kuumeettomat hiiret selviävät infektioista eli onko kuumeesta hyötyä. Nature 1998;395:281-284 (MV)

Matti Viljanen

Lyhyesti: Kirkkaita elvytyksessä

Akuuttilääketieteen selvittämättömiä kysymyksiä on, käyttääkö elvytystilanteessa kirkkaita liuoksia (Ringerin liuosta, 0,9-prosenttista keittosuolaliuosta, 5-prosenttista glukoosiliosta) vai kolloidaalisia liuoksia (albumiinia, tärkkelysjohdoksia, plasmaa). Brittikirjoittajat tekivät meta-analyysin 37:stä asianmukaisesti toteutetusta tutkimuksesta (yli 3 000 potilasta), ja totesivat kolloidaalisten liuosten käyttöön elvytystilanteessa liittyvän 4 %:n ylikuolleisuus, eli 4 ylimääräistä kuolemantapausta jokaista 100:aa elvytettyä potilasta kohti. Elvytystytilanteessa volyyminkorjaukseen on siis syytä käyttää kirkkaita. BMJ 1998;316:961-964 (RP)

Robert Paul

Lapsuudenaikainen lihavuus ja metabolinen oireyhtymä

Pieksämäellä tehdyssä tutkimuksessa on selvitetty, miten lapsuudenaikainen painoindeksi ennustaa aikuisiän metabolista oireyhtymää. Osana toista tutkimusta tutkijat selvittivät 439 tutkittavan lapsuusajan painoindeksin. Tutkittavista 75 oli ollut lapsena ja aikuisena lihavia (iän ja sukupuolen suhteen korjatun painoindeksin mukaan), 219 ei ollut lapsena eikä aikuisenakaan lihavia, 71 oli pulskistunut aikuistuessaan ja 74 oli päässyt aikuisena normaalipainoon oltuaan lihava lapsi.

Robert Paul

Kaikissa meningokokeissa sama resistenssigeeni

Meningokokki on edelleen tärkeä kuolleisuuden aiheuttaja kehitysmaissa. Keskisen Afrikan alueella on jopa meningiittivyöhykkeeksi kutsuttu alue. Kalliita lääkkeitä ei kehitysmailla ole varaa ostaa, ja siksi kloramfenikoli on edelleen tärkeä meningiittilääke.

Robert Paul

Lyhyesti: Sädehoito keuhkosyöpäleikkauksen jälkeen

Jos ei-pienisoluinen keuhkosyöpä on saatu kirurgisesti poistettua kokonaan, leikkauksenjälkeistä sädehoitoa ei kannata antaa välikarsinaan. Näin pääteltiin meta-analyysissä, joka tehtiin yhdeksästä pelkkää leikkausta ja toisaalta leikkausta ja sen jälkeistä sädehoitoa vertailevasta satunnaistetusta tutkimuksesta (yhteensä 2 128 potilasta). Sädehoitoa saaneista oli kahden vuoden kuluttua elossa 48 %, pelkällä leikkauksella hoidetuista 55 %. Samanlainen tulos saatiin aikanaan vanhanaikaisella tavalla annetusta rintasyövän postoperatiivisesta sädehoidosta, jossa sädetystä annettiin mediastinumin ja sydämen alueelle. Silloinkaan etenkin sydämen sädettämisestä ei seurannut mitään hyvää. Nykyään sädehoito kohdistetaan pelkästään rintakehän seinämään. Lancet 1998;352:257-263 (HJ)

Heikki Joensuu