Rasvakudoksen aineenvaihdunnan säätely vatsaontelossa ja ihon alla

Rasvakudoksen kertyminen keskivartalolle erityisesti vatsaonteloon (viskeraalinen rasva) lisää riskiä sairastua valtimonkovettumatautiin ja aikuistyypin diabetekseen. Ihonalainen rasva on vähemmän vaarallista terveydelle. Viskeraalinen rasva on itsenäinen painosta riippumaton riskitekijä. Sairastumisriskin lisääntyminen aiheutuu ilmeisesti hyperinsulinemiasta, insuliiniresistenssistä ja veren rasvapeilin muutoksista. Viskeraalinen rasvakudos syöttää rasvahappoja porttilaskimokierron välityksellä suoraan maksaan. Suuri rasvahappopitoisuus aiheuttaa insuliiniaineenvaihdunnan häiriintymisen ja triglyseridien muodostumisen lisääntymisen maksassa ja edelleen veren insuliini- ja VLDL-pitoisuuden kohoamisen.

Hanna-Leena Vikman

Aikuistyypin diabeteksen, sepelvaltimotaudin ja aivohalvauksen riskitekijät vanhuksilla

Aikuistyypin diabetes, sepelvaltimotauti ja aivohalvaus ovat tärkeitä kansantautejamme. Sepelvaltimotauti on edelleen yleisin kuolinsyy niin Suomessa kuin muissakin länsimaissa. Sekä miehillä että naisilla noin puolet kuolleisuudesta johtuu sepelvaltimotaudista. Aivohalvaus on sekä Suomessa että muissa länsimaissa kolmanneksi yleisin kuolinsyy. Yhdessä sepelvaltimotauti ja aivohalvaus, jotka molemmat ovat ahtauttavan valtimotaudin eri ilmenemismuotoja, selittävät noin kaksi kolmasosaa kokonaiskuolleisuudesta.

Johanna Kuusisto

Hapan fibroblastien kasvutekijä, ornitiini dekarboksylaasi ja antitsyymi rotan motorisessa järjestelmässä

Useita kasvutekijäperheitä on viime vuosina paikallistettu liikehermosoluihin ja niiden hermottamiin luurankolihassoluihin, molemmat soluja, jotka kypsinä eivät jakaudu. On esitetty, että kasvutekijäperheillä olisi sekä solujen normaalia toimintaa ylläpitäviä että solujen paranemista edistäviä tehtäviä liikehermo- ja luurankolihassoluissa. Tämän tutkimustyön tarkoituksena oli kartoittaa solujen kasvuun liitettyjä säätelytekijöitä rotan motorisessa järjestelmässä. Hapan fibroblastien kasvutekijä on hermo- ja lihassoluihin troofisesti vaikuttava angiogeeninen kasvutekijä. Tässä väitöskirjatyössä hapan fibroblastien kasvutekijä on paikallistettu aivorungon ja selkäytimen liikehermosoluihin, ääreishermoihin, hitaisiin luurankolihassoluihin ja lihassukkulan intrafusaalisäikeisiin. Eräs tyypillinen vaste solussa kasvutekijöille yleensä ja myös happamelle fibroblastien kasvutekijälle on polyamiinien synteesiä säätelevän ornitiini dekarboksylaasientsyymin induktio. Seuraavaksi tässä työssä selvitin ornitiini dekarboksylaasin ja sitä säätelevän antitsyymi-proteiinin esiintymistä motorisessa järjestelmässä. Molempia molekyylejä löytyi aivorungon ja selkäytimen liikehermosoluista ja perifeerisistä hermoista. Lisäksi antitsyymiä esiintyi luurankolihassolujen tumissa. Kyseisten molekyylien säätelyä selvitin tutkimalla iskiashermokatkon vaikutusta molekyylien esiintymiseen. Happamen fibro-blastien kasvutekijän esiintyminen hitaissa luurankolihassoluissa ei muuttunut hermovaurion jälkeen. Sen sijaan tulokset viittaavat siihen, että Schwannin solut, jotka ympäröivät perifeerisiä hermoja ja normaalitilanteessa eivät tuota ko. kasvutekijää, sisältävät kyseistä tekijää kaksi viikkoa vaurion jälkeen. Antitsyymin esiintyminen selkäytimen liikehermosoluissa ei muuttunut hermovaurion jälkeen. Menetelminä tässä työssä on käytetty in situ -hybridisaatiota ja immunohistokemiaa. Tämän väitöskirjatyön tulokset antavat uutta tietoa motorisen järjestelmän sisältämistä säätelymolekyyleistä. Tulokset osoittavat, että hapan fibroblastien kasvutekijä, ornitiini dekarboksylaasi ja antitsyymi esiintyvät rotan motorisessa järjestelmässä ja sijaintinsa perusteella ovat todennäköisesti vuorovaikutuksessa keskenään.

Tanja Junttila

Paroksysmaalisen SVT:n esiintyminen on suhteessa kuukautiskiertoon

Paroksysmaalinen supraventrikulaarinen takykardia ei suinkaan aina ole merkki orgaanisesta sydänviasta, ja vanha kliininen arvio onkin, että tämä rytmihäiriö on tavallisempi stressaantuneilla ja ahdistuneilla ihmisillä. Kuukautiskierron loppua kohti useilla naisilla ilmenee premenstruaalisyndrooman oireena juuri esimerkiksi ahdistusta. Tätä taustaa vasten tutkittiin kuukautiskierron eri vaiheiden yhteyttä SVT:n esiintyvyyteen 13 naisella.

Robert Paul

Ei niin hyvää (kolesterolia) ettei pahaa

Rasvakeskustelussa on korostettu, että seerumin korkea HDL-kolesterolipitoisuus suojaa sepelvaltimotaudilta ja että LDL on se paha kolesteroli. Lisäksi tiedetään, että alkoholin kohtuukäyttö suojaa samoin sydäntä ja että alkoholi lisää juuri HDL-kolesterolia. Toisessa vaakakupissa ilkkuu tieto, että erittäin runsas alkoholinkäyttö (yli 60 gramma vuorokaudessa eli yli 5 alkoholiannosta) lisää sepelvaltimotautikuolemien esiintyvyyttä. Onko siis myös olemassa jokin HDL-kolesterolin yläraja, jonka jälkeen HDL:n suojavaikutus muuttuukin haittavaikutukseksi?

Robert Paul

Nenänielusyövän uusi hoito

Nenänielun syövän perinteinen hoito on sädehoito, ja näin hoidetuista potilaista noin puolet on elossa viiden vuoden kuluttua diagnoosista. Nenänielun syöpä reagoi myös solunsalpaajahoitoon, mutta solunsalpaajien asema hoidossa on ollut epäselvä, eikä niitä ole esimerkiksi Suomessa yleensä käytetty nenänielun syövän primaarihoidossa. Yhdysvalloissa käynnistettiinkin tutkimus, jossa laajaa paikallista nenänielusyöpää (aste III tai IV) sairastavat potilaat satunnaistettiin saamaan joko pelkkää sädehoitoa (70 Gy seitsemän viikon aikana) tai sitten sädehoidon lisäksi sisplatiinia 100 mg/m2 kolme kertaa sädehoidon aikana ja vielä kolme kuuria sis-platiinin ja 5-fluorourasiilin yhdistelmää sädehoidon jälkeen.

Heikki Joensuu

Trigeminusneuralgian äärimmäinen hoito ei ole huono vaihtoehto

Valtaosa potilaista joilla on trigeminusneuralgia eli tic douloureux saavat riittävän lievityksen vaivaansa karbamatsepiinista, fenytoiinista tai/ja baklofeenista. Kuitenkin parisenkymmentä prosenttia potilaista on sellaisia, joilla vaiva ei hellitä konservatiivisin konstein. Pittsburghissa toimiva neurokirurgi Peter Jannetta työtovereineen on kehittänyt ja viimeistellyt leikkaustekniikan, jolla trigeminushermo vapautetaan pinteestä, jonka arvellaan olevan kipuoireen syynä.

Robert Paul

Tupakointi ja kohdunkaulan syöpä

Ihmisen papilloomaviruksilla on keskeinen merkitys kohdunkaulan syövän synnyssä, mutta myös tupakoinnin on havaittu olevan vaaratekijä. Tupakoinnin merkitystä kohdunkaulan syövän synnyssä on kuitenkin hankala varmentaa, koska ketään ei voida ajatella satunnaistettavan tupakoinnin suhteen. Englantilaiset tutkijat ovat kuitenkin keksineet oivan kiertotien. Ensin lehti-ilmoituksin etsittiin naisia, jotka olivat halukkaita lopettamaan tupakoinnin. Tämän jälkeen joukosta poimittiin ne naiset, joilla havaittiin kolposkopiassa ja sytologisesti kohdunkaulassa varhaisvaiheen neoplastinen muutos (korkeintaan gradus I intraepiteliaalinen neoplasia). Näiden leesioiden kokoa sitten seurattiin kohdunkaulan valokuvauksin, ja digitoiduista kuvista arvioitiin kunkin leesion koko.

Heikki Joensuu

Laparoskopia vai pienen viillon tekniikka sappirakon poistossa?

Kolekystektomia suuresta viillosta on jäänyt elektiivisessä sappikirurgiassa yhä vähäisemmälle käytölle, kun laparoskopia on vallannut alaa, vaikka kontrolloituja tutkimuksia laparoskopiasta verrattuna muunlaiseen kirurgiaan ei ole liiemmin tehty. Toki laparoskopia tuntuu suhteellisen atraumaattisena tekniikkana hyvältä ajatukselta, mutta siihenkin liittyy omanlaisensa komplikaatiot, ja mm. sapenjohtimen traumat ovat lisääntyneet. Lisäksi vertailututkimuksia on ollut vaikea toteuttaa sokkoistetusti, sillä viillosta ja skoopista jäävät haavat edellyttävät erilaista postoperatiivista hoitoa.

Robert Paul

Mielenterveyden vaikutus tupakoinnin lopettamiseen

Todennäköinen mielenterveyshäiriö tai masentuneisuus osoittautui tupakoinnin lopettamista vaikeuttavaksi seikaksi tutkimuksessa, jossa rokotustutkimukseen osallistuville tarjottiin mahdollisuutta lopettaa tupakointi vieroitusohjelman avulla. Vajaa viidesosa tupakoinnin lopettamista yrittäneistä miehistä ja yli kymmenesosa naisista oli tupakoimattomia vielä kolmen kuukauden kuluttua. Vuoden seurannan aikana tulokset hieman huononivat. Yksin eläminen, työttömyys, lähiympäristön vähäinen sosiaalinen tuki, huono taloudellinen toimeentulo tai huono terveydentila ja voimakas nikotiiniriippuvuus liittyivät erityisesti miehillä tupakoinnin lopettamisessa epäonnistumiseen.

Antti Tanskanen, Heimo Viinamäki, Heikki J. Korhonen, Eeva-Liisa Urjanheimo, Pekka Puska

Propofolin nonhypnoottiset ominaisuudet

Propofoli on uudehko, päiväkirurgiassa tärkeä anestesia-aine. Aineen useiden hyvien ominaisuuksien vuoksi on tutkittu sen soveltuvuutta myös muuhun hoitoon ja muille erikoisaloille. Anestesiologin valvonnassa propofolilla voidaan hoitaa mm. leikkauksen ja sytostaattihoidon jälkeistä pahoinvointia sekä eri syistä johtuvaa kouristelua ja vaikeaa kutinaa silloin, kun muut lääkkeet eivät potilaalle tehoa.

Jussi Kanto

Clostridium difficile - yleinen sairaalainfektioiden aiheuttaja

Clostridium difficile on ainoa mikrobilääkitykseen liittyvän ripulin aiheuttaja, jonka kliininen merkitys on kiistattomasti todettu. Sen aiheuttamia sairaalainfektioita lienee Suomessa vuosittain muutamia tuhansia, joten tartunnan saaminen sairaalasta ei ole epätavallista. Huomattava osa potilaista, jotka saavat tartunnan sairaalasta, saa ripulitaudin. Sairaalahoitoon liittyvien C. difficile -tapausten esiintyvyyteen voidaan vaikuttaa mikrobilääkekäytännön lisäksi myös sairaalahygieenisin toimenpitein.

Matti Ristola

Kaikututkimus vatsavaivojen selvittelyssä

Potilaalle helppona ja turvallisena sekä nopeasti saatavana menetelmänä kaikututkimusta käytetään perusterveydenhuollossa varsin paljon myös vatsanalueen vaivojen ensimmäisenä tutkimuksena. Useiden akuuttien vatsasairauksien diagnostiikassa siitä onkin merkittävää hyötyä. Sen sijaan pitkäaikaisten ruoansulatusvaivojen syistä saadaan selvästi luotettavampaa tietoa mahantähystyksellä. Kaikututkimuksen rajoituksia ovat myös sen tulosten riippuvuus tekijän kokemuksesta sekä vähäiset dokumentointimahdollisuudet.

Juhani Sand

Klamydian aiheuttamat silmätulehdukset

Klamydian aiheuttama sidekalvotulehdus ilmenee noin 2 %:lla urogenitaalialueen klamydiainfektiota sairastavista potilaista ja jopa puolella klamydiatartunnan saaneista vastasyntyneistä. Aikuisella sidekalvotulehdus on usein raju ja toispuoleinen. Silmämunan sidekalvo on kaikkialta hyvin verestävä, ja sen follikkelirakenne on huomattavasti korostunut. Vastasyntyneellä oireet ilmenevät yleensä 5.-12. päivänä syntymän jälkeen. Jos klamydian aiheuttama sidekalvotulehdus jää lapsella hoitamatta ja jatkuu viikkoja, lapselle voi kehittyä kuumeeton pneumonia.

Lotta Salminen

Korvausneuroosi vai traumaperäinen stressihäiriö?

Traumaperäinen stressihäiriö on ankaran stressin ja järkytyksen vaikutuksesta syntynyt, vuosiakin kestävä oireyhtymä. "Puhtaana", kaikki kriteerit täyttävänä tila on erittäin harvinainen, sillä lähes aina siihen liittyy aikaisempaa tai vamman jälkeen ilmaantunutta psyykkistä sairastavuutta. Korvausneuroosi on psykiatrinen ongelma, jonka esiintyvyys on kasvanut sosiaalietuuksien lisääntyessä.

Matti Viukari

Vaasan sairaanhoitopiirin diabeteksen hoito-organisaatioprojekti - tulokset ja jatkoseuranta

Vaasan sairaanhoitopiirin kymmenen vuotta kestäneessä projektissa kehitettiin diabeteksen hoitoa mm. hoitohenkilöstön koulutuksen, yhtenäisten hoitotavoitteiden ja hoitotulosten keskitetyn seurannan avulla. Projektin päätyttyä vuonna 1992 siinä luotu järjestelmä on pidetty voimassa, ja eri yksiköiden hoitotuloksia seurataan ja vertaillaan vuosittain. Mittavan projektin tärkeimpiä saavutuksia on, että terveyskeskusten ja sairaaloiden hoitotulokset, voimavarat ja kehitystarpeet ovat nyt tiedossa. Myös potilaiden hoitotasapaino näyttää parantuneen, mutta hoitohenkilöstöresurssien vähyys on ratkaiseva este potilaiden seurannan ja neuvonnan edelleen tehostamiselle.

Michael Nissén

Kun suuret ikäluokat sairastuvat... Ennuste kroonista ahtauttavaa keuhkosairautta sairastavien potilaiden sairaalapalvelujen tarpeesta 2000-luvun alkupuolella

Näinä vuosina 50-vuotispäiviään viettävät suuret ikäluokat ovat vuosituhannen vaihteessa tulossa ikään, jossa pitkäaikaisten sairauksien ilmaantuvuus alkaa lisääntyä. Sairaaloiden poistoilmoitusrekisterin ja Tilastokeskuksen väestöennusteiden pohjalta voidaan arvioida, että kroonisen ahtauttavan keuhkosairauden vuoksi hoitojaksojen ja hoitopäivien määrä tulee lähes kaksinkertaistumaan vuoteen 2020 mennessä. Suurten ikäluokkien ikääntymisestä seuraava hyökyaalto koskee kaikkia kroonisia sairauksia, ja se johtaa laitoshoitopalvelujen tarpeen lisääntymiseen. Tämä pitäisi jo ottaa huomioon hoitosuunnitelmissa, ehkäisevissä toimenpiteissä ja voimavarojen arvioinnissa.

Timo Keistinen, Tuili Tuuponen, Sirkku Vilkman, Sirkka-Liisa Kivelä

Päihdeongelmaiset ja EU:n ajokorttidirektiivi

Heinäkuun alusta Suomessa voimaan tullut Euroopan Unionin direktiivi, joka määrittelee moottoriajoneuvojen kuljettajan fyysistä ja henkistä terveyttä koskevat vähimmäisvaatimukset, ja sen myötä uudistettu ajokorttiasetus selkeyttävät menettelytapoja tapauksissa, joissa ajokyvyn epäillään heikentyneen alkoholin, huumeiden tai lääkkeiden käytön vuoksi. Jos lääkäri suosittaa ajokieltoa päihteiden käytön perusteella, edellytetään myös hoitoonohjausta ja säännöllistä seurantaa. Päihdelääketieteen yhdistys ry ja Suomen Liikennelääketieteen yhdistys ry ovat laatineet asiasta seuraavan suosituksen ajokorttitodistuksia kirjoittaville.

Antti Holopainen, Timo Seppälä, Pirjo Lillsunde, Aulikki Wallin

Imeväisikäisten PET-tutkimus

Positroniemissiotomografia on isotooppikuvausmenetelmä, jossa isotooppeina käytetään lyhytikäisiä positronisäteilijöitä, jotka yhdistetään elimistön omiin yhdisteisiin. Näillä merkkiaineilla on mahdollista kuvantaa ja ainutlaatuisesti kvantitoida eri elimien toimintaa ajan funktiona. Tällainen merkkiaine on esimerkiksi väitöskirjatyössä käytetty 18-FDG eli 18-fluorilla merkitty glukoosi. Se käyttäytyy elimistössä kuten glukoosi, hakeutuen erityisesti ener-giaa kuluttaviin elimiin, kuten aivoihin, sydämeen ja lihaksiin, mutta se ei kudoksissa metaboloidu kuin 18-FDG-fosfaatiksi, ja näin ollen se jää soluun tietyksi ajaksi ja tähän perustuu sen käyttö PET-merkkiaineena.

Hanna Suhonen-Polvi

Kehityksen myötä tapahtuvat viestinvälitysjärjestelmien muutokset rotan kiveksissä

Solukalvoreseptorien kautta vaikuttavat proteiini- ja peptidihormonit saattavat viestinsä soluun solunsisäisen välittäjämolekyylin, ns. toisiolähetin, avulla. Parhaiten tunnettu toisiolähetti on adenosiinitrifosfaatista (ATP) muodostuva syklinen adenosiinimonofosfaatti (cAMP), jonka kautta välittyvät mm. gonadotropiinien vaikutukset, jotka säätelevät kiveksen toimintaa. Adenylaattisyklaasi muuttaa ATP:n cAMP:ksi, ja tämän entsyymin toimintaa säätelevät ns. G-proteiinit. Kiveksen toisessa merkittävässä hormonien säätelymekanismissa on tärkeä osa solukalvon fosfolipideillä. Niille on tyypillistä fosforyloitumisasteen jatkuva muuttuminen. Inositolifosfolipideistä muodostuvat toisiolähetit diasyyliglyseroli (DG) ja inositolitrifosfaatti (IP3). cAMP aktivoi proteiinikinaasi A:n (PKA), ja DG aktivoi proteiinikinaasi C:n (PKC). Proteiinikinaasit fosforyloivat spesifisiä proteiineja, jotka aiheuttavat hormonin lopullisen vasteen soluissa. Kiveksessä PKC-välitteinen viestinkuljetus säätelee parakriinisia ja endokriinisia tekijöitä, jotka vaikuttavat signaaleihin, jotka gonadotropiinit ovat alunperin välittäneet. Kives joutuu merkittäviin muutoksiin kehityksen aikana ja useat ulkoiset tekijät vaikuttavat sen toimintaan. Esimerkiksi kiveksen laskeutuminen ja lämpötilan muutokset vaikuttavat siittiöiden ja hormonien tuotantoon. Useimmilla nisäkkäillä kivekset ovat vatsaontelon ulkopuolella, ja ne toimivat matalammassa lämpötilassa kuin normaali ruumiinlämpö. Tämä lämpötilaero on välttämätön, jotta mm. siittiöiden tuotantoa voitaisiin pitää yllä.

Vesa Eskola