Aivoinfarktin liuotushoito - tuloksia ja intohimoja

Sydäninfarktin hoidossa trombolyysi ja asetyylisalisyylihappo ovat vakiinnuttaneet asemansa. Näillä hoidoilla mortaliteetti pienenee noin 3 % ja sepelvaltimot pysyvät paremmin auki, mikä antaa aikaa myöhempiä toimenpiteitä, esimerkiksi pallolaajennusta varten. Aivoinfarkteista eivät tulokset ole yhtä selkeitä, eikä nyt julkaistu MAST-I-tutkimus tuo juuri lisävarmuutta. Keskustelua ja intohimoa kyllä.

Robert Paul

Vaihtoehtolääketiede Australiassa

Yhdysvalloissa arvioitiin vuonna 1990, että maassa käytettiin ns. vaihtoehtoisiin hoitoihin 13,7 miljardia dollaria vuodessa (60 miljardia markkaa). Nyt on Lancetin palstoilla ilmestynyt tutkimus, jossa selvitettiin vaihtoehtolääkkeiden ja vaihtoehtohoitojen laajuutta Australiassa. Selvitys perustui kotioloissa tehtyyn noin 3 000:n satunnaisesti valitun henkilön haastatteluun.

Heikki Joensuu

Normodigoksinemia ja näkömuutokset

Jo Withering huomasi vuonna 1785 hoitaessaan potilaita sormustinkukkauutteella, että liika lääke aiheuttaa näköhavainnon muutoksia, etenkin vihreän ja keltaisen värin korostumisen. Tästä huolimatta oire lienee perin harvinainen. Uutta väriä digoksiinin näköhavaintoa muuttavaan ominaisuuteen tuo newyorkilais-iowalainen tutkimus kaikessa pienuudessaan.

Robert Paul

Omepratsolihoito altistaa kampylobakteeri- infektiolle

Mahahapot estävät bakteerien kasvua. Siksi on luontevaa ajatella, että haponeritystä vähentävät lääkkeet lisäävät riskiä sairastua suolistoinfektioihin. Salmonellainfektion riski kasvaa H2-salpaajahoidon aikana. Näin käy myös mikrobilääkityksen aikana ja vielä sen jälkeenkin. Salmonellan kohdalla asia siis tiedetään, mutta miten on asian laita yhtä yleisen suolistopatogeenin, kampylobakteerin, laita?

Pentti Huovinen

Stressi hidastaa haavan paranemista

Immuunijärjestelmällä on keskeinen osuus haavan paranemisessa. Haava lisää infektioriskiä, jota vastaan taistelevat erilaiset sytokiinit (mm. interleukiini-1, interleukiini-8 ja TNF). Nämä myös houkuttelevat paikalle makrofagit, jotka puolestaan osallistuvat fibroblastien kollageenisynteesin säätelyyn.

Robert Paul

Ruokatorvikaikututkimus lasten sydänvikojen diagnostiikassa ja leikkauksen yhteydessä

Ruokatorvikaikututkimus on arvokas menetelmä synnynnäisten sydänvikojen diagnostiikassa silloin, kun tavanomainen rintakehän päältä tehty sydämen kaikututkimus ei varmista diagnoosia. Kirurgisten toimenpiteiden aikana sillä voidaan tarkistaa sydämen anatomia ja seurata leikkauksen onnistumista. Tutkimus on välttämätön, kun eteisväliseinäaukko suljetaan implantilla sydämen katetroinnin yhteydessä. Entistä pienemmät anturit ovat mahdollistaneet tutkimuksen käytön avosydänleikkausten yhteydessä jopa kolmen kilon painoisillekin lapsille. HYKS:n lastenklinikassa ruokatorvikaikukardiografia tehtiin vuoden 1994 ensimmäisten viiden kuukauden aikana 88:lle synnynnäistä sydänvikaa sairastaneelle potilaalle, joista nuorimmat olivat vastasyntyneitä.

Toomas Hermlin, Erkki Pesonen, Kaija Peltola, Mauri Leijala, Heikki Sairanen

Magneettikuvaus sisäsynnytintulehduksen diagnostiikassa

Sisäsynnytintulehduksen (PID) varhaiseen diagnosointiin ja hoitoon kannattaa panostaa, sillä taudin seurausten hoito, mm. keinoalkuiset lisääntymismenetelmät, tulevat kalliiksi. Sisäsynnytintulehduksen kliinisessä diagnostiikassa on kuitenkin huomattavia rajoituksia, ja niinpä varmentavia tutkimuksia tarvitaan. HYKS:ssa selvitettiin vahvakenttämagneettikuvauksen hyödyllisyyttä sisäsynnytintulehduksen diagnosoinnissa. Naistenklinikan 26 perättäistä sisäsynnytintulehduspotilasta tutkittiin pikkulantion magneettikuvauksella ja kaikututkimuksella. Magneettikuvauksella saatiin enemmän tietoa kuin kaikututkimuksella, mm. nestetäyteinen munanjohdin näkyi magneettikuvauksessa, mutta kaikututkimuksessa sitä ei useimmiten pystytty erottamaan muista kystisistä ekspansioista. Ongelmatapauksissa magneettikuvaus on tarkka ei-invasiivinen menetelmä lantion elinten kuvantamiseen.

Timo A. Tukeva, Hannu J. Aronen, Pertti T. Karjalainen, Timo Paavonen, Jorma Paavonen

Vuonna 1994 Niuvanniemen sairaalaan lähetetyt vaaralliset ja vaikeahoitoiset potilaat

Viime vuosina yhä useampi valtion mielisairaaloiden potilaista on tullut hoitoon suoraan kunnallisen sairaalan lähettämänä ilman mielentilatutkimusta ja Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen päätöstä. Mielisairaista rikoksentekijöistä tulee yhä harvemmin kriminaalipotilaita. Tyypillinen vaikeahoitoisuutensa vuoksi Niuvanniemen sairaalaan vuonna 1994 lähetetty potilas oli keskimäärin 31-vuotias psykoottinen, vaikeasti päihdeongelmainen, useita väkivaltarikoksia tehnyt, kunnallisessa sairaalassakin väkivaltainen tai karkaileva, sairaudentunnoton ja hoitovastainen mies.

Anu Putkonen, Jarmo Paanila

Anestesiaan ja leikkaukseen liittyvä pelko ja jännitys

Toisin kuin lääkärikunta yleisesti uskoo, potilaan leikkauspelko ei suinkaan rajoitu leikkauspäivään. Psykologisissa tutkimuksissa on todettu, että monilla potilailla ahdistus onkin suurimmillaan 5-6 päivää ennen leikkausta ja joillakin se jatkuu vielä leikkauksen jälkeenkin. Todennäköisesti anestesia- ja leikkauspelon luonne vaihtelee suuresti potilaittain. Ilmeisesti osa saattaa hyötyä anksiolyyttisestä lääkehoidosta muutamana päivänä ennen toimenpidettä, jotkut jopa sen jälkeenkin. Lääkehoito ei kuitenkaan ole vaihtoehto potilaan vastaanottokyvyn mukaiselle informaatiolle.

Jussi Kanto

Skitsofrenia aivojen sairautena

Moderni aivotutkimus ja etenkin aivojen kuvantamistutkimukset ovat viime vuosina tuoneet uudenlaista tietoa skitsofreniasta. Skitsofreniaa pidetään nykyisin yhä yleisemmin aivojen varhaisen kehityksen häiriönä. Skitsofreniapotilaiden aivokammioiden on toistuvasti todettu olevan laajemmat kuin terveiden verrokkien, joskin kvantitatiivinen ero on varsin pieni. Muitakin aivorakenteiden muutoksia on havaittu, erityisesti vasemmassa aivopuoliskossa. Myös aivojen toiminnallisista poikkeavuuksista kertyy uutta tietoa.

Erkka Syvälahti, Jarmo Hietala

Johto ja henkilöstö tulosjohdetussa työyhteisössä

Tulosjohtamisen periaatteiden mukaisesti toimivassa terveydenhuollon organisaatiossa pyritään kaikkien organisaation jäsenten sitoutumiseen tehokkuuden, taloudellisuuden ja vaikuttavuuden lisäämisessä sekä palvelujen laadun parantamisessa. Tampereen yliopistollisessa sairaalassa käynnistettiin vuonna 1989 hallinnon johtamisjärjestelmän uudistus, joka merkitsi organisaation, johtamisen ja työn uudistamista tulosjohtamisen periaatteiden pohjalta. Arviointitutkimus neljän vuoden kuluttua osoitti henkilökunnan ja johdon käsityksessä ja arvostuksissa olevan merkittäviä eroja, vaikka tulosjohtamisen periaatteet olivat integroituneet osaksi sairaalan hallintoa ja johtamista.

Tapio Mäkelä, Turkka Tunturi, Erkki Laasonen, Eeva Mattila, Kaija Nojonen, Pentti Meklin

Potilaan itsemääräämisoikeuden rajat

Viime syksynä julkisuudessa keskusteltiin runsaasti Jehovan todistajien oikeudesta kieltäytyä verensiirrosta ja kieltäytymisen aiheuttamasta hankalasta tilanteesta. Lääkärin velvollisuus olisi hoitaa potilasta, mutta tämä ei halua hoitoa. Lääkärilehti pyysi oikeustieteen tohtori Pirkko K. Koskiselta kannanottoa tämänkaltaisen tilanteen aiheuttamiin juridisiin ongelmiin.

Pirkko K. Koskinen

Psykiatriaan erikoistuvien tyytyväisyys saamaansa erikoislääkärikoulutukseen

Suomen Psykiatriyhdistyksen apulaislääkärijaos selvitti keväällä 1995 alalle erikoistuvien mielipiteitä psykiatrikoulutuksen riittävyydestä ja tasosta. Runsas kolme neljäsosaa 114 vastaajasta piti erikoisalan koulutusta riittävän laajana, mutta koulutuksen laatuun heistä oli tyytyväisiä vain kaksi kolmasosaa. Edelleen harvemmat katsoivat saaneensa riittävästi käytännön työnohjausta ja toimipaikkakoulutusta. Kyselyssä tiedusteltiin myös suhtautumista psykiatrian oppisuuntausten moninaisuuteen sekä kokemuksia epäkunnioittavasta kohtelusta koulutuksen yhteydessä.

Jyrki Korkeila, Markku Eronen

Jos päätöksiä ei synny omin avuin, valtio ottaa ohjat käsiinsä Selvitysmiehet kovistelevat sopimusta Uudenmaan erikoissairaanhoitoon

Uudenmaan erikoissairaanhoidon selvitysmiehet Esko Hänninen ja Jussi Huttunen patistavat alueen sairaanhoitopiirejä ja HYKS:aa päättämään keskinäisestä työnjaostaan lokakuun loppuun mennessä. Jos sopimusta ei synny osapuolten omin voimin, selvitysmiehet ehdottavat valtioneuvoston ratkaisevan sopimusriidan. Hänninen ja Huttunen suhtautuvat optimistisesti kuntien yhteistyökykyyn, vaikka tietävätkin, että kunnat mieluusti lykkäisivät päätöksentekoa syksyn kunnallisvaalien takia. Ministeri Terttu Huttu-Juntunen toivoo hartaasti kuntien pääsevän sopimuksiin omin voimin.

Suvi Sariola

Tupakoinnin lopettaminen ja painonlisäys

Yhdysvalloissa oli vuosina 1960-91 käynnissä seurantatutkimus National Health and Nutrition Examination Survey, jossa nimen mukaisesti seurattiin ravinto- ja nautintoaineiden käyttöä suhteessa terveysmuuttujiin. Tuollaisen tutkimuksen antaman tiedon runsaudensarvesta on kirkastettu mielenkiintoista kvantitatiivista tietoa tupakoinnin lopettamisen ja ylipainon välisistä yhteyksistä.

Robert Paul

Virtsatieinfektioiden vuoden saldo Savosta

Naisten yleinen vaiva on uusiutuva virtsatieinfektio. Kuopiolaiset ja pääkaupungin tutkijat ovat yhdistäneet voimansa selvittääkseen, miten tiuhaan tavallisen terveyskeskuksen potilailla tauti uusiutuu ja kuinka usein sama bakteeri on aiheuttajana.

Heikki Arvilommi

Epideeminen silmäsairaus Kuubassa

Kuubassa raivosi vuosina 1991-93 epideeminen neuropatia, joka pahimmillaan aiheutti optikusneuropatian ja vaikutti näköön. Tautiin sairastui yli 50 000 ihmistä. Epidemian huippuaikana potilaita virtasi sairaaloihin 3 000-4 000 viikossa. Toinen neuropatian manifestaatio oli perifeerinen hermosärky, johon liittyi kosketustunnon heikkeneminen. Epidemian aikana oli Kuubassa taloudellinen kriisi ja mm. elintarvikekauppa oli alamaissa. Vuonna 1898 kuvattiin muuten samantyyppinen epidemia espanjalais-amerikkalaisen sodan aikana, ja silloin arveltiin näkövian johtuvan puutteellisesta ravinnosta.

Robert Paul

Yhdyntäajankohta ja hedelmöitymisen onnistuminen

Munasolu voi hedelmöityä vain lähellä ovulaation ajankohtaa. Sen verran tiedetään, mutta muutoin hedelmöitymiseen liittyy lukuisasti avoimia kysymyksiä. Mikä yhdyntäfrekvenssi maksimoi raskaaksitulemisen mahdollisuudet? Kuinka kauan siittiö pysyy hedelmöittämiskykyisenä naisessa? Entä onko siinä perää, että ajoittamalla yhdyntä tietyllä tavalla voidaan vaikuttaa syntyvän lapsen sukupuoleen?

Robert Paul

Clostridium difficile -antitoksiini

Taisteltaessa hankalaa tautia vastaan kaikki keinot täytyy yrittää ottaa käyttöön. Tosiasia on, että jopa 10-25 % Clostridium difficilen aiheuttamista antibioottiripuleista uusiutuu. Jatkuvat relapsit ovat erittäin hankalia hoitaa ja vaativat joko jatkuvan tai usein uusittavan metronidatsolihoidon tai sitä hieman tehokkaamman vankomysiinihoidon.

Pentti Huovinen

Massiivinen tuberkuloositutkimus Kiinassa

DOT (directly observed therapy) osoitti tehokkuutensa tuberkuloosin hoidossa kiinalaisessa tutkimuksessa, jota ei ainakaan voi syyttää materiaalin pienuudesta. WHO:n ohjauksessa ja Maailmanpankin rahoituksella kuuden kuukauden mittainen DOT annettiin yli sadalletuhannelle potilaalle. Potilaat oli löydetty 1,6 miljoonan epäillyn joukosta ysköksen positiivisen värjäyksen perusteella. Aikaisemmin hoitamattomista potilaista parantui 89,7 % ja uusintahoidetuistakin 81,1 %. Tulosta on pidettävä erittäin hyvänä, kun aikaisemmin maassa on päästy vain 50-60 %:n hoitotehoon.

Matti Viljanen