Magneettikuvaus sisäsynnytintulehduksen diagnostiikassa

Sisäsynnytintulehduksen (PID) varhaiseen diagnosointiin ja hoitoon kannattaa panostaa, sillä taudin seurausten hoito, mm. keinoalkuiset lisääntymismenetelmät, tulevat kalliiksi. Sisäsynnytintulehduksen kliinisessä diagnostiikassa on kuitenkin huomattavia rajoituksia, ja niinpä varmentavia tutkimuksia tarvitaan. HYKS:ssa selvitettiin vahvakenttämagneettikuvauksen hyödyllisyyttä sisäsynnytintulehduksen diagnosoinnissa. Naistenklinikan 26 perättäistä sisäsynnytintulehduspotilasta tutkittiin pikkulantion magneettikuvauksella ja kaikututkimuksella. Magneettikuvauksella saatiin enemmän tietoa kuin kaikututkimuksella, mm. nestetäyteinen munanjohdin näkyi magneettikuvauksessa, mutta kaikututkimuksessa sitä ei useimmiten pystytty erottamaan muista kystisistä ekspansioista. Ongelmatapauksissa magneettikuvaus on tarkka ei-invasiivinen menetelmä lantion elinten kuvantamiseen.

Timo A. Tukeva, Hannu J. Aronen, Pertti T. Karjalainen, Timo Paavonen, Jorma Paavonen

Vuonna 1994 Niuvanniemen sairaalaan lähetetyt vaaralliset ja vaikeahoitoiset potilaat

Viime vuosina yhä useampi valtion mielisairaaloiden potilaista on tullut hoitoon suoraan kunnallisen sairaalan lähettämänä ilman mielentilatutkimusta ja Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen päätöstä. Mielisairaista rikoksentekijöistä tulee yhä harvemmin kriminaalipotilaita. Tyypillinen vaikeahoitoisuutensa vuoksi Niuvanniemen sairaalaan vuonna 1994 lähetetty potilas oli keskimäärin 31-vuotias psykoottinen, vaikeasti päihdeongelmainen, useita väkivaltarikoksia tehnyt, kunnallisessa sairaalassakin väkivaltainen tai karkaileva, sairaudentunnoton ja hoitovastainen mies.

Anu Putkonen, Jarmo Paanila

Anestesiaan ja leikkaukseen liittyvä pelko ja jännitys

Toisin kuin lääkärikunta yleisesti uskoo, potilaan leikkauspelko ei suinkaan rajoitu leikkauspäivään. Psykologisissa tutkimuksissa on todettu, että monilla potilailla ahdistus onkin suurimmillaan 5-6 päivää ennen leikkausta ja joillakin se jatkuu vielä leikkauksen jälkeenkin. Todennäköisesti anestesia- ja leikkauspelon luonne vaihtelee suuresti potilaittain. Ilmeisesti osa saattaa hyötyä anksiolyyttisestä lääkehoidosta muutamana päivänä ennen toimenpidettä, jotkut jopa sen jälkeenkin. Lääkehoito ei kuitenkaan ole vaihtoehto potilaan vastaanottokyvyn mukaiselle informaatiolle.

Jussi Kanto

Skitsofrenia aivojen sairautena

Moderni aivotutkimus ja etenkin aivojen kuvantamistutkimukset ovat viime vuosina tuoneet uudenlaista tietoa skitsofreniasta. Skitsofreniaa pidetään nykyisin yhä yleisemmin aivojen varhaisen kehityksen häiriönä. Skitsofreniapotilaiden aivokammioiden on toistuvasti todettu olevan laajemmat kuin terveiden verrokkien, joskin kvantitatiivinen ero on varsin pieni. Muitakin aivorakenteiden muutoksia on havaittu, erityisesti vasemmassa aivopuoliskossa. Myös aivojen toiminnallisista poikkeavuuksista kertyy uutta tietoa.

Erkka Syvälahti, Jarmo Hietala

Johto ja henkilöstö tulosjohdetussa työyhteisössä

Tulosjohtamisen periaatteiden mukaisesti toimivassa terveydenhuollon organisaatiossa pyritään kaikkien organisaation jäsenten sitoutumiseen tehokkuuden, taloudellisuuden ja vaikuttavuuden lisäämisessä sekä palvelujen laadun parantamisessa. Tampereen yliopistollisessa sairaalassa käynnistettiin vuonna 1989 hallinnon johtamisjärjestelmän uudistus, joka merkitsi organisaation, johtamisen ja työn uudistamista tulosjohtamisen periaatteiden pohjalta. Arviointitutkimus neljän vuoden kuluttua osoitti henkilökunnan ja johdon käsityksessä ja arvostuksissa olevan merkittäviä eroja, vaikka tulosjohtamisen periaatteet olivat integroituneet osaksi sairaalan hallintoa ja johtamista.

Tapio Mäkelä, Turkka Tunturi, Erkki Laasonen, Eeva Mattila, Kaija Nojonen, Pentti Meklin

Potilaan itsemääräämisoikeuden rajat

Viime syksynä julkisuudessa keskusteltiin runsaasti Jehovan todistajien oikeudesta kieltäytyä verensiirrosta ja kieltäytymisen aiheuttamasta hankalasta tilanteesta. Lääkärin velvollisuus olisi hoitaa potilasta, mutta tämä ei halua hoitoa. Lääkärilehti pyysi oikeustieteen tohtori Pirkko K. Koskiselta kannanottoa tämänkaltaisen tilanteen aiheuttamiin juridisiin ongelmiin.

Pirkko K. Koskinen

Psykiatriaan erikoistuvien tyytyväisyys saamaansa erikoislääkärikoulutukseen

Suomen Psykiatriyhdistyksen apulaislääkärijaos selvitti keväällä 1995 alalle erikoistuvien mielipiteitä psykiatrikoulutuksen riittävyydestä ja tasosta. Runsas kolme neljäsosaa 114 vastaajasta piti erikoisalan koulutusta riittävän laajana, mutta koulutuksen laatuun heistä oli tyytyväisiä vain kaksi kolmasosaa. Edelleen harvemmat katsoivat saaneensa riittävästi käytännön työnohjausta ja toimipaikkakoulutusta. Kyselyssä tiedusteltiin myös suhtautumista psykiatrian oppisuuntausten moninaisuuteen sekä kokemuksia epäkunnioittavasta kohtelusta koulutuksen yhteydessä.

Jyrki Korkeila, Markku Eronen

Jos päätöksiä ei synny omin avuin, valtio ottaa ohjat käsiinsä Selvitysmiehet kovistelevat sopimusta Uudenmaan erikoissairaanhoitoon

Uudenmaan erikoissairaanhoidon selvitysmiehet Esko Hänninen ja Jussi Huttunen patistavat alueen sairaanhoitopiirejä ja HYKS:aa päättämään keskinäisestä työnjaostaan lokakuun loppuun mennessä. Jos sopimusta ei synny osapuolten omin voimin, selvitysmiehet ehdottavat valtioneuvoston ratkaisevan sopimusriidan. Hänninen ja Huttunen suhtautuvat optimistisesti kuntien yhteistyökykyyn, vaikka tietävätkin, että kunnat mieluusti lykkäisivät päätöksentekoa syksyn kunnallisvaalien takia. Ministeri Terttu Huttu-Juntunen toivoo hartaasti kuntien pääsevän sopimuksiin omin voimin.

Suvi Sariola

Tupakoinnin lopettaminen ja painonlisäys

Yhdysvalloissa oli vuosina 1960-91 käynnissä seurantatutkimus National Health and Nutrition Examination Survey, jossa nimen mukaisesti seurattiin ravinto- ja nautintoaineiden käyttöä suhteessa terveysmuuttujiin. Tuollaisen tutkimuksen antaman tiedon runsaudensarvesta on kirkastettu mielenkiintoista kvantitatiivista tietoa tupakoinnin lopettamisen ja ylipainon välisistä yhteyksistä.

Robert Paul

Virtsatieinfektioiden vuoden saldo Savosta

Naisten yleinen vaiva on uusiutuva virtsatieinfektio. Kuopiolaiset ja pääkaupungin tutkijat ovat yhdistäneet voimansa selvittääkseen, miten tiuhaan tavallisen terveyskeskuksen potilailla tauti uusiutuu ja kuinka usein sama bakteeri on aiheuttajana.

Heikki Arvilommi

Epideeminen silmäsairaus Kuubassa

Kuubassa raivosi vuosina 1991-93 epideeminen neuropatia, joka pahimmillaan aiheutti optikusneuropatian ja vaikutti näköön. Tautiin sairastui yli 50 000 ihmistä. Epidemian huippuaikana potilaita virtasi sairaaloihin 3 000-4 000 viikossa. Toinen neuropatian manifestaatio oli perifeerinen hermosärky, johon liittyi kosketustunnon heikkeneminen. Epidemian aikana oli Kuubassa taloudellinen kriisi ja mm. elintarvikekauppa oli alamaissa. Vuonna 1898 kuvattiin muuten samantyyppinen epidemia espanjalais-amerikkalaisen sodan aikana, ja silloin arveltiin näkövian johtuvan puutteellisesta ravinnosta.

Robert Paul

Yhdyntäajankohta ja hedelmöitymisen onnistuminen

Munasolu voi hedelmöityä vain lähellä ovulaation ajankohtaa. Sen verran tiedetään, mutta muutoin hedelmöitymiseen liittyy lukuisasti avoimia kysymyksiä. Mikä yhdyntäfrekvenssi maksimoi raskaaksitulemisen mahdollisuudet? Kuinka kauan siittiö pysyy hedelmöittämiskykyisenä naisessa? Entä onko siinä perää, että ajoittamalla yhdyntä tietyllä tavalla voidaan vaikuttaa syntyvän lapsen sukupuoleen?

Robert Paul

Clostridium difficile -antitoksiini

Taisteltaessa hankalaa tautia vastaan kaikki keinot täytyy yrittää ottaa käyttöön. Tosiasia on, että jopa 10-25 % Clostridium difficilen aiheuttamista antibioottiripuleista uusiutuu. Jatkuvat relapsit ovat erittäin hankalia hoitaa ja vaativat joko jatkuvan tai usein uusittavan metronidatsolihoidon tai sitä hieman tehokkaamman vankomysiinihoidon.

Pentti Huovinen

Massiivinen tuberkuloositutkimus Kiinassa

DOT (directly observed therapy) osoitti tehokkuutensa tuberkuloosin hoidossa kiinalaisessa tutkimuksessa, jota ei ainakaan voi syyttää materiaalin pienuudesta. WHO:n ohjauksessa ja Maailmanpankin rahoituksella kuuden kuukauden mittainen DOT annettiin yli sadalletuhannelle potilaalle. Potilaat oli löydetty 1,6 miljoonan epäillyn joukosta ysköksen positiivisen värjäyksen perusteella. Aikaisemmin hoitamattomista potilaista parantui 89,7 % ja uusintahoidetuistakin 81,1 %. Tulosta on pidettävä erittäin hyvänä, kun aikaisemmin maassa on päästy vain 50-60 %:n hoitotehoon.

Matti Viljanen

Ongelmalliset lääkitykset mielenterveyshäiriöiden avohoidossa

Mielenterveyspotilaiden lääkehoitoa arvioitiin Kuopion mielenterveyskeskuksen aineistossa neljän laatukriteerin avulla. Kaksi kolmasosaa potilaista sai samanaikaisesti useampaa kuin yhtä psyykenlääkettä. Selvästi vasta-aiheisia lääkeyhdistelmiä ei ollut ja mahdollisesti haitallisiakin oli vähän. Neurolepteja käytettiin yleisesti myös ei-psykoottisten häiriöiden hoidossa; kahden tai useamman neuroleptin yhdistelmät olivat tavallisia. Noin kymmenesosa potilaista käytti unilääkkeitä yli puolen vuoden ajan, ja suurin osa heistä oli käyttänyt niitä jo useita vuosia.

Ulrich Tacke, Petri Palovaara, Hannes Enlund, Eino Venäläinen

Epilepsialääkkeiden yhteisvaikutukset

Tavanomaisilla epilepsialääkkeillä on useita kliinisesti merkittäviä yhteisvaikutuksia keskenään ja muiden sairauksien hoitoon käytettävien lääkkeiden kanssa. Seurauksena voi olla sivuvaikutuksia, lääkkeiden tehon heikkeneminen tai plasman lääkepitoisuuksien suurentuessa myrkytys. Erityistä valppautta tarvitaan maksan entsyymituotantoa lisäävien tai estävien lääkkeiden yhdistämisessä. Myös alkoholi muuttaa maksavaikutusten kautta tiettyjen epilepsialääkkeiden aineenvaihduntaa.

Tapani Keränen, Jukka Peltola

Raskaudenaikainen toksoplasmainfektio

Raskaudenaikainen primaari toksoplasmainfektio on sekä pienen että suuren toksoplasmariskin maissa uhka sikiölle. Suur-Helsingin alueella tehtiin prospektiivinen seulontatutkimus, jossa toksoplasmavasta-aineita löytyi joka viidenneltä odottavalta äidiltä. Parantuneiden laboratoriomenetelmien ansiosta raskaudenaikaisten primaari-infektioitten ilmaantuvuus kyettiin määrittämään tarkasti. Ilmaantuvuus oli 2,4/1 000 seronegatiivista raskautta, joten Suomessa on vuosittain noin 130 raskaudenaikaista primaarista toksoplasmainfektiota. Kustannus-hyötyanalyysi osoitti, että valtakunnallinen seulonta tuottaisi vuotuiseksi nettosäästöksi noin kahdeksan miljoonaa markkaa. Raskaudenaikaisten toksoplasmainfektioitten valtakunnallinen seulonta Suomessa on suositeltavaa.

Maija Lappalainen, Klaus Hedman, Pentti Koskela, Vilho Hiilesmaa, Pirkko Ämmälä, Kari Teramo, Marjaleena Koskiniemi

Lasten diabeteksen hoito ja Kelan etuudet

Hyvä hoitotasapaino turvaa diabetesta sairastavan lapsen normaalin kehityksen, ja sillä voidaan myös vähentää taudin haittavaikutuksia tai myöhentää niiden ilmenemistä. Kelan etuuksia diabetesta sairastaville lapsille ovat lääkekorvaukset, huoltajan ansionmenetystä korvaava erityishoitoraha sekä lapsen hoitotuki. Kansaneläkelaitos kustantaa sopeutumisvalmennustoimintaa tavallisesti vasta aikuistuville nuorille diabeetikoille. Kirjoituksen tarkoituksena on selventää lasten ja nuorten diabeteksen nykyisiä hoitolinjoja sekä perustella diabeetikkoperheelle aiheutuvaa lisärasitusta. Tarkoituksena on osaltaan helpottaa päätöksentekoa Kansaneläkelaitoksen paikallistoimistoissa.

Ulla Kaski, Marja-Liisa Käär, Marita Lipsanen-Nyman, Saara Onnela

Kaikututkimuksen merkitys rintasyövän diagnostiikassa

Kaikututkimus on rintasyövän varhaisdiagnostiikassa mammografiaa selvästi herkempi menetelmä, ja ainoa luotettava tutkimus se on runsaasti normaalikudosta tai mastopaattista kudosta sisältävien rintarauhasten tutkimuksena. Kaikuohjauksessa otettu ohutneulanäyte lisää menetelmän spesifisyyttä. Helsingin Kätilöopiston sairaalassa selvitettiin yleisimpien rintasyöpädiagnostiikan menetelmien luotettavuutta. Kolmena tutkimusvuotena leikattiin noin 3 300 tutkitun henkilön aineistosta 108 rintamuutosta, joista 95 todettiin histologisessa tutkimuksessa syöväksi. Kaikki mammografialla todetut syövät näkyivät myös kaikututkimuksessa, kun taas neljäsosa kaikututkimuksella todetuista olisi jäänyt toteamatta mammografiassa.

Heikki R. Laine

Oikaisu

M.O. Halisen artikkelissa Akuutin sydäninfarktin lääkehoitojen sekundaaripreventiivinen hyöty (Lääkärilehti 6/96) oli virheelliset viitetiedot ja pieniä numerovirheitä taulukon 1 riveillä Nitraatit ja ACE:n estäjät. Lisäksi kirjallisuusluettelossa oli virheitä viitteissä 22 ja 23.