Luunmurtuman paranemisen molekyylibiologiaa

Häiriöt luunmurtuman paranemisessa muodostavat edelleen tärkeän ongelma-alueen traumatologiassa. Hoidon tuloksia on pystytty parantamaan kiinnittämällä erityistä huomiota pehmytkudosvamman hoitoon ja biomekaanisiin olosuhteisiin, kuten murtuman fiksaation stabiliteettiin ja oikea-aikaiseen kuormitukseen. Kaikkia kliinisiä ongelmia ei näillä keinoilla ole kuitenkaan voitu ratkaista. Molekyylibiologian ja geenitekniikan nopea edistyminen ovat avaamassa uusia mahdollisuuksia esimerkiksi erilaisten kasvutekijöiden muodossa. Tarkka molekyylitason tieto murtuman normaalista paranemisesta on kuitenkin tarpeen ennen kuin mielekkäitä terapeuttisia interventioita voidaan suunnitella. Murtuman paraneminen tunnetaan solutasolla jo varsin hyvin, mutta molekyylitason tutkimukset ovat olleet harvinaisia.

Ari Hiltunen

Suoliston permeabiliteetti äidinmaidon alfa-laktalbumiinille ja lehmänmaidon beeta-laktoglobuliinille

Lisääntynyt suoliston läpäisevyys saattaa olla yhteydessä suolistosairauksiin, esim. keliakiaan ja ruoka-aineallergiaan. Vastasyntyneen suoliston läpäisevyys on lisääntynyt, erityisesti keskosilla. Myös keliakiassa suoli on läpäisevämpi, ja imeväisenä sairastettu ripulitauti lisää vieraan proteiinin läpäisyä ja voi siten johtaa myös allergiaan.

Mikael Kuitunen

Uudenlainen vaikutusmekanismi fenamaattirakenteisille tulehduskipulääkkeille

Aspiriinin kaltaisten tulehduskipulääkkeiden vaikutusmekanismina on pidetty arakidonihaposta syntyvien tulehdusvälittäjäaineiden, prostanoidien syntymisen estymistä. Tämän on väitetty selittävän kaikki asperiininkaltaisten tulehduskipulääkkeiden sekä hyödylliset että haitalliset vaikutukset. Prostanoidien syntymisen estyminen ei kuitenkaan selitä kaikkia näiden lääkeaineiden vaikutuksia, sillä on havaittu ristiriitaisuuksia eri tulehduskipulääkkeiden kyvyssä vähentää prostaglandiinien syntymistä ja tulehdusreaktiota. Lisäksi eräiden prostaglandiinien esitetään olevan anti-inflammatorisia.

Melatoniinia unettomuuteen

Suun tai nenän kautta tai ihonalaisesti annettu melatoniini parantaa päiväunen laatua, mutta yöunen suhteen tulokset ovat ristiriitaiset. Tämä saattaa johtua siitä, että eksogeeninen melatoniini puolittuu seerumista 40-50 minuutissa.

Jättisolunsalpaajahoito metastasoituneeseen rintasyöpään?

Metastasoituneen rintasyövän hoidossa voidaan saada aikaan pitkiä hoitovasteita sekä hormonihoidolla että solunsalpaajahoidolla. Mielenkiintoinen uusi hoito on solunsalpaajien jättiannoshoito, joka toteutetaan joko perifeerisen veren kantasolujen siirron tai autologisen luuytimen siirron tuella. Nyt on julkaistu ensimmäinen satunnaistettu tutkimus, jossa on vertailtu jättiannoshoidon tehoa tavanomaiseen solunsalpaajahoitoon etäpesäkkeisen rintasyövän hoitona.

Flukonatsoli ja hiustenlähtö

Ketokonatsoliin tiedetään liittyvän haittavaikutuksena hiustenlähtö, mutta vastaavaa ei ole laajemmin havaittu flukonatsolin käytön yhteydessä. Yhdysvalloissa tehdyn flukonatsolitutkimuksen aikana tutkija kiinnitti huomiota siihen, että hänen potilaittensa hiukset harvenivat, ja sen takia hän tiedusteli, oliko muilla saman tutkimuksen tutkijoilla vastaavia kokemuksia.

Jälleen uusi bakteeri

Ranskalaiset tutkijat raportoivat Lancetin palstalla uudesta gramnegatiivisesta bakteerista, joka aiheutti meningiitin afrikkalaiselle potilaalle. Bakteeri löydettiin sattumalta, kun eräs kirjoittajista kutsuttiin Goman pakolaisleirille Zaireen tutkimaan meningiittitapausten etiologiaa.

5 miljoonaa käärmeenpuremaa

Vuosittain maailmassa käärmeet ja skorpionit purevat ihmisiä arviolta 5 miljoonaa kertaa. Suurimman osan puremista saavat maatalouden ja metsästyksen parissa työskentelevät ihmiset Afrikassa, Aasiassa ja Etelä-Amerikassa.

Kuka hyötyy nenän väliseinäleikkauksesta? Panostus potilasvalintaan parantaa hoidon laatua ja tehoa

Nenän tukkoisuus on korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikan potilailla yleinen oire. Wengrafin mukaan se oli hoitoon hakeutumisen aiheena 15 %:lla englantilaisen keskussairaalan korvayksikköön lähetetyistä potilaista (1). Vuonna 1974 Vainio-Mattila tutki 200 satunnaisesti valittua kotkalaista aikuista, ja heistä 33 %:lla oli tois- tai molemminpuolista nenän tukkoisuutta (2). Nenän jatkuvaan tai usein toistuvaan tukkoisuuteen on monia syitä. Allerginen tai muu krooninen nuha ja nenäpolyypit ovat yleisimpiä tulehduksellisia syitä (3,4) ja nenän väliseinän vinous on tavallisin rakenteellisista vioista. Vainio-Mattilan aineiston potilaista 26 %:lla oli merkittäväksi tulkittu väliseinän deformiteetti (2).

Jouko Suonpää, Jukka Sipilä, Pekka Silvoniemi, Erkki Virolainen

Sydäninfarktin liuotushoito Keski-Suomessa

Keski-Suomen keskussairaalassa on hoidettu sydäninfarktipotilaita rutiininomaisesti liuotushoidolla jo 10 vuoden ajan. Liuotushoidon saa jo suurin osa siitä hyötyvistä potilaista, mutta sen tehoa voidaan vielä merkittävästi parantaa, jos potilaat saadaan hoitoon nykyistä nopeammin. Keski-Suomen keskussairaalan vastuualueella on selvitetty, kuinka paljon potilaan hoito viivästyy hoitoon tulon eri vaiheissa. Eniten hoidon viivästymä lyhenee, jos lähikuntienkin terveysasemilla aloitetaan liuotushoito ennen potilaan siirtämistä jatkohoitoon keskussairaalaan.

John Melin, Merja Paukama

Umpisuolen kiertymän hoitotulokset OYKS:ssa 1976-1994

Umpisuolen kiertymä on harvinainen suolistotukoksen syy ja sen spesifinen diagnosointi on hankalaa. OYKS:ssa vuosina 1976-94 hoidettujen 31 umpisuolenkiertymäpotilaan yleisimmät oireet olivat kipu ja vatsan pömpötys, oksentelu ja ummetus. Neljälle potilaalle kiertymä kehittyi leikkauksen jälkeen. Mahan natiiviröntgenkuvauksessa umpisuolen kiertymä oli löydöksenä yhdeksällä potilaalla, suolenkiertymä yleensä viidellä ja sigmasuolen kiertymä neljällä. Yleisin radiologinen diagnoosi oli kuitenkin suolitukos. Lähes kaikki potilaat hoidettiin leikkauksella, ja tavallisin toimenpide oli oikeanpuoleinen hemikolektomia, joka onkin paras vaihtoehto vähäisen riskin potilaille. Huonokuntoisille potilaille pelkkä operatiivinen detorsio ja fiksaatio näyttävät riittävältä toimenpiteeltä. Kiertymä uusiutui ainoastaan yhdellä potilaalla. Leikkauksella hoidetuista 30 potilaasta kuoli neljä.

Heikki Kiviniemi, Tapani Tikkakoski, Valtteri Myllylä, Jyrki Mäkelä

Suositus Helicobacter pylori -infektion diagnostiikasta, hoidosta ja seurannasta

Helicobacter pylori -infektion hoito on mullistanut maha- ja pohjukaissuolen haavan hoidon viime vuosina, sillä bakteerin häädön on todettu parantavan ulkustaudin ja estävän sen uusiutumisen. Helikobakteerin osuutta myös muiden ylävatsavaivojen synnyssä tutkitaan tiiviisti, ja tulevaisuudessa häätöhoidon aiheet voivat laajentua. Suomen Gastroenterologiyhdistyksen asiantuntijapaneeli on laatinut tässä julkaistavan suosituksen Helicobacter pylori -infektion diagnostiikasta ja hoidosta avuksi käytännön hoitoratkaisuja tekeville lääkäreille.

Martti Färkkilä, Risto Julkunen, Seppo Niemelä, Hannu Nuutinen, Timo Kosunen, Anna-Liisa Karvonen, Ilkka Kunnamo, Pekka Pikkarainen

Estradiolin vaikutukset naisten mielialaoireisiin

Masennus on tutkimusten mukaan naisilla huomattavasti tavallisempaa kuin miehillä, ja oireilu keskittyy heillä aikoihin, joina estradiolipitoisuudet ovat pienimmillään. Viime aikoina on estradiolihoidolla saatu lupaavia tuloksia paitsi menopausaalisten myös premenstruaali- ja lapsivuodeajan mielialaoireiden hoidossa. Estradioli mahdollisesti vaikuttaa säätelevästi aivojen välittäjäaineisiin, ja tämä ehkä selittää sen vaikutukset mielialaan.

Simo Saarijärvi, Sirpa Korhonen, Marjatta Aito, Johanna Kallio

Skitsofrenian hoito muuttuu - muuttuvatko tulokset?

Nykyisen psykiatrisen diagnostiikan mukaan skitsofreniaksi tunnistettavissa olevan vaikean ja monimuotoisen oireyhtymän kuvauksesta on pian sata vuotta. Käsitykset hoidosta ovat tuona aikana muuttuneet enemmän kuin diagnoosin perusta. Entä minkälaisia ovat olleet hoidon tulokset? Klassisten yhden hoitomuodon vaikuttavuuden arviointien perusteella tulokset ovat enintään tyydyttäviä ja vuosikymmenten kuluessa hitaasti muuttuvia. Integroidun monimuotoisen hoidon vaikuttavuuden suhteen ollaan optimistisia ja odottavia. On kuitenkin muistettava, että elämänmittaisen sairauden hoitotulosten ja ennusteen arviointi on elämänmittainen urakka. Johtopäätökset lyhyistä seurannoista kuuluvat enemmän uskon kuin tiedon piiriin.

Jukka Hintikka

Kokeneenkin lääkärin vuorovaikutustaitoja voi kehittää

Pohjoismainen Syöpäunioni päätti yhdessä kansallisten syöpäyhdistysten kanssa järjestää vuorovaikutustaitojen parantamiseen tähtäävää pienryhmäopetusta kokeneille syöpäpotilaita hoitaville lääkäreille kaikissa Pohjoismaissa 1992. Suomessa on tähän mennessä toteutettu neljä kurssia, ja niille on osallistunut yhteensä 25 lääkäriä. Kurssin opetusmenetelmä on osoittautunut tehokkaaksi ja käyttökelpoiseksi. Osallistuneiden kyky eläytyvään vuorovaikutukseen ja psykologinen tietämys paranivat kurssin aikana.

Päivi Hietanen, Olavi Lindfors, Markku Viren

Homeopatian taustat ja nykykäytäntö

Homeopaattiset valmisteet ovat lääkelain uusi lääkeryhmä. Ne rekisteröidään vaatimatta näyttöä terapeuttisesta tarkoituksenmukaisuudesta. Lääkelain muutosten ja homeopatian tarjonnan lisääntymisen takia Suomessakin joudutaan ottamaan kantaa homeopaattisten hoitojen kelpoisuuteen. Homeopatian selitysmallit poikkeavat lääketieteellisistä ja fysikaalisista tiedoista siinä määrin, että tämän opin taustat olisi hyvä tuntea arvioinnin perustaksi. Homeopatian mukaan sairauksia on hoidettava antamalla potilaalle ainetta, joka suurina annoksina aiheuttaa terveille henkilöille potilaan oireita muistuttavia vasteita. Aine annetaan hyvin pitkälle laimennettuna. Myöhemmin julkaistavassa kirjoituksessa esitellään homeopatian toimivuutta selvitelleiden tutkimusten tuloksia ja homeopatian piirteitä lääketieteelliseltä kannalta.

Markku Javanainen, Veijo Saano

Sisäilman epäpuhtaudet ja niistä aiheutuvien sairauksien selvittely

Huonosta sisäilmasta aiheutuvien oireiden vuoksi maassamme menetetään vuosittain 0,5-1,5 miljardin markan arvoinen työpanos. Kirjoittaja esittää mallin näiden ongelmien tutkimus- ja hoitojärjestelmäksi. Sen mukaan yksinkertaiset, sisäilman altisteiden aiheuttamat oireet ja sairaudet voidaan diagnosoida ja hoitaa avoterveydenhuollossa. Laajoja selvityksiä tarvitsevien potilaiden tutkimus ja hoito tulisi keskittää keskussairaaloihin. Helsingin yliopistollisen keskussairaalan Iho- ja Allergiasairaalassa toimii jo sisäilmapoliklinikka.

Jorma Tikkanen

Hinkuyskä perheessä

Uusien asellulaaristen hinkuyskärokotteiden tehoa tutkitaan monissa maissa. Huolellisesti toteutetun tutkimuksen sivutuotteena saadaan useimmiten kiinnostavaa epidemiologista tietoa. Näin on käynyt Saksassakin. Siellä selvitettiin hinkuyskän tarttumista yli sadassa perheessä, joista rokotetutkimuksen yhteydessä löytyi tautitapaus. Koska taudin varmistaminen laboratoriotestein ei aina onnistu, oli diagnoosi usein kliininen eli kolmen viikon yskä.

Heikki Arvilommi

Ympäristön mykobakteerit vaikuttavat BCG-rokotuksen tehoon

BCG-rokote on sekä maailman käytetyin että kiistanalaisin rokote. Rokotteen tehoa on selvitetty kymmenissä tutkimuksissa, joissa rokotettujen yhteismäärä nousee satoihin tuhansiin. Parhaisiin tehoihin (yli 80 %) on päästy Skandinaviassa, Englannissa ja Kanadassa. Sitä vastoin Georgiassa Yhdysvalloissa rokotus osoittautui haitalliseksi eli sen suojaava teho oli negatiivinen (-56 %). Näin kävi myös Intiassa ja Malawissa. Aluksi ajateltiin, että ristiriitaiset tulokset johtuvat karkeista virheistä tutkimuksia tehtäessä. Pidettiin jopa mahdollisena, että BCG ja lumerokote olisivat vaihtuneet keskenään. Mitään tällaista ei kuitenkaan ole voitu osoittaa tapahtuneeksi.

Matti Viljanen

Mycoplasma genitalium - geeniensä tehokäyttäjä

Massiivisen HUGO:n (human genome project) varjoon on paljolti jäänyt kahden bakteerin, Haemophilus in-fluenzaen ja Mycoplasma genitaliumin, genomien täydellisten emäsjärjestyksien selvittäminen. M. genitalium valittiin tutkimuksen kohteeksi siksi, että sen genomi on pienempi kuin minkään muun itsenäisesti lisääntymään kykenevän organismin. 580 kiloemäksen kokoisesta genomista löytyy 470 proteiinia koodittavaa aluetta eli eksonia, H. influen- zaen genomissa eksoneja on 1 727. M. genitalium on pakannut geeninsä selvästi tiheämmin H. influenzae. M. genitalium imee ravinteensa pääasiassa suoraan infektoimistaan soluista. Tämä näkyy selvästi myös sen genomissa, josta lähes 5 % koodittaa tarttumisessa tarvittavia adhesiineja. Sen sijaan se uhraa vain yhden eksonin aminohappojen biosynteesiin, kun H. influenzae käyttää vastaavaan tarkoitukseen 68 eksonia. Mykoplasmalla on myös vähemmän energia-aineenvaihduntaan liittyviä ja säätelytehtäviä suorittavia geenejä.

Matti Viljanen