Yellow fever makes comeback

Some diseases just won't lie down. The West thought it had tuberculosis licked, but back it has come, with some help from the AIDS virus and its crippling effect on immunity. Now, it seems, yellow fever, "conqueror of armies", a disease that terrorized the American and European seaport populations in the 18th and 19th centuries, killing up to 50 % of its victims after a mercifully few days of bleeding and pain, is also making a comeback.

Tarvitaanko apteekkipäivystystä? Selvitys yöpäivystyksen potilaiden lääkkeiden tarpeesta

Päivystysjärjestelyt ovat kalliita ja raskaita paitsi terveydenhuollon toimipisteille, myös apteekeille. Monilla paikkakunnilla apteekit ovatkin jo pyrkineet lyhentämään päivystysaikojaan. Oulussa yöllä päivystävän apteekin asiakkaista 1991 tehty selvitys osoittaa, että päivystysaikaan haetaan vähäisessä määrin hyvin suppeaa lääkevalikoimaa, lähinnä mikrobilääkkeitä ja niiden tukena käytettäviä valmisteita. Jos lääkitys aloitettaisiin suoraan vastaanotolta saatavalla päivystyspakkauksella, apteekkien kallis yöpäivystys voitaisiin lopettaa.

Ann-Mari Hannula, Matti Moilanen

Astmapotilaille enemmän tietoa ja vastuuta hoidostaan

Nykyistä aktiivisemmalla itsehoidon ohjauksella parannettaisiin monien astmapotilaiden elämänlaatua ja säästettäisiin yhteiskunnan lääke- ja muita hoitokustannuksia. Yksilöllisen hoitosuunnitelman ja asiantuntevan neuvonnan avulla potilaat yleensä oppivat taudin pahetessa arvioimaan hoidontarpeensa, tehostamaan tarpeen mukaan lääkitystään ja hakeutumaan ajoissa hoitoon. Hyödyllinen apuväline kotiseurannassa on uloshengityksen huippuvirtausmittari. Äskettäin on potilaiden käyttöön valmistettu myös astman hoitokortti, johon lääkäri merkitsee tärkeimmät pahenemisvaiheiden hoito-ohjeet.

Timo Keistinen

Laparoskooppisen kirurgian koulutus

Endoskooppisen kirurgian nopea kehitys ja käyttööntulo vaatii ripeitä järjestelyjä nykyisen kirurgipolven täydennyskouluttamiseksi. Yliopistoklinikoiden ja Suomen Kirurgiyhdistyksen laparoskooppisen työryhmän odotetaan ottavan ohjat käsiinsä laparoskooppisten menetelmien koulutus- ja laatuvaatimusten määrittämisessä. Käytännön koulutuksessa hedelmällisintä olisi laaja yhteistyö sairaaloiden, Suomen Kirurgiyhdistyksen sekä laite- ja instrumenttituottajien välillä.

Antero Hulkko

Vitamiinit ja rintasyöpäriski

Eräiden vitamiinien on arveltu vähentävän vaaraa sairastua rintasyöpään. Näihin kuuluvat vitamiinit C, E ja karotenoidit, joilla on antioksidanttiominaisuuksia, sekä A-vitamiini, joka on solujen erilaistumisen säätelijä. Ruokavalion ja vitamiinien käytön vaikutusta rintasyövän ilmaantuvuuteen on nyt tutkittu lähes 90 000 amerikkalaista sairaanhoitajaa käsittävästä aineistosta. Ravinnon laadun arviointi perustui yksityiskohtaiseen kyselykaavakkeeseen, ja rintasyövän ilmaantuvuutta seurattiin kahdeksan vuoden ajan tutkimuksen alkamisesta.

MRSA:n aiheuttama enterokoliitti

Lontoolaiset kollegat raportoivat mielenkiintoisen tapauksen Lancetin palstoilla. Potilas on 71-vuotias monisairas. Hänellä on mm. Crohnin tauti, jonka vuoksi hänelle oli tehty hemikolektomia, sekä lääkitty verenpainetauti ja munuaisten toiminnanvajavuus. Potilaalla oli sairaalaan tullessa rintakipuja, kutinaa ja virtsan määrä pienentynyt. Hemoglobiini oli 83, kreatiniini heikentynyt aikaisemmin mitatusta (324-747) ja virtsasta löydettiin tulehdussoluja. Potilaalla oli jo tullessa myös vesiripuli. Virtsan ja ulosteen bakteeriviljelyt olivat negatiiviset. Hoidoksi aloitettiin kefuroksiimi.

Donerade äggceller vid behandling av barnlöshet

Kvinnor som från födseln saknar egna äggceller, eller som senare drabbas av ovariell insufficiens eller är bärare av genetisk sjukdom, kan numera behandlas med donerade äggceller. Äggcellerna erhålls från friska, frivilliga donatorer. Sådana behandlingsprogram har genomförts vid Befolkningsförbundets barnlöshetsklinik och erfarenheterna från det första året presenteras. Graviditetsfrekvensen per embryoöverföring var 30 procent och per infertilt par 48 procent, vilket är högre än vid provrörsbefruktningar med egna celler. Behandlingen är enkel för mottagaren men krävande för donatorn och förutsätter därför absolut uppföljning på hög nivå och grundlig handledning.

Viveca Söderström-Anttila, Outi Hovatta

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 30/1993 Kommentteja

Tavoitteena polion hävittäminen maailmasta

Polio on saatu häviämään suuresta osasta maailmaa tehokkaiden rokotusohjelmien avulla. Monissa Aasian ja Afrikan kehitysmaissa tauti on kuitenkin yhä tavallinen. Näistä maista polioviruksia kulkeutuu jatkuvasti myös Eurooppaan ja sopivissa olosuhteissa ne voivat edelleen aiheuttaa sairaustapauksia ja rajoittuneita epidemioita täälläkin. Maailman terveysjärjestö on asettanut tavoitteeksi polion hävittämisen koko maailmasta vuoteen 2000 mennessä. Tavoitteen saavuttamiseksi on rokotustoimintaa ja valvontaa nopeasti tehostettava.

Tapani Hovi, Merja Roivainen, Mirja Stenvik

Sepelvaltimoverenkierron säätely

Sepelvaltimoverenkierron säätelyn ensisijainen tehtävä on turvata sydänlihaksen riittävä hapen saanti. Ateroskleroosin seurauksena sepelvaltimoverenkierto heikkenee: ahtauma rajoittaa veren virtausta, ja lisäksi jo ateroskleroosin varhaisessa vaiheessa sepelvaltimoverenkierron säätely häiriintyy. Sepelvaltimoverenkierron säätelyn häiriö on otettava huomioon mm. hoidettaessa sepelvaltimotautia sairastavan potilaan hypertoniaa. Samoin angina pectoriksen tehokas hoito edellyttää, että lääkäri tuntee sepelvaltimoverenkierron toiminnan periaatteet sekä käyttämiensä lääkevalmisteiden vaikutukset sepelvaltimoverenkiertoon ja sen säätelyyn.

Juha Hartikainen

Hepatiitti E

Tarttuvaa keltatautia aiheuttavat hepatiitti B- ja hepatiitti A -virukset tunnistettiin jo 1960-luvun lopulla ja 1970-luvun alussa. Jäljelle jäi kuitenkin joitakin tunnistamattomia hepatiittia aiheuttavia viruksia, joita alettiin poissulkuperiaatteen mukaan kutsua yhteisellä nimellä non-A, non-B -hepatiitti. Näitä tiedettiin olevan kahta lajia, joista toinen tarttui veriteitse kuten hepatiitti B ja toinen fekaali-oraalitietä kuten hepatiitti A. Veriteitse tarttuvan noin-A, non-B -hepatiitin aiheuttaja saatiin selville geeniteknologian avulla vuonna 1989 ja se sai nimekseen hepatiitti C -virus. Fekaali-oraalitietä tarttuva non-A, non-B -hepatiitin aiheuttaja on pystytty tarkemmin karakterisoimaan vasta viime vuosina.

Pirkko Pohjanpelto

Kirurginen thorakoskopia

Viimeaikainen videotekniikan kehitys, uudet instrumentit sekä edistyksellinen kirurginen tekniikka ovat lisänneet thorakoskopian merkitystä rintaontelon sairauksien diagnostiikassa ja kirurgisissa toimenpiteissä. Monet aikaisemmin avoimen thorakotomian vaatineet sairaudet, kuten pneumothorax, useat thoraxin benignit kasvaimet, keuhkon, pleuran ja mediastinumin biopsiat, ruokatorven akalasia ja hiatushernia, voidaan nykyään hoitaa kirurgisen thorakoskopian avulla. Menetelmän etuina avothorakotomioihin verrattuna ovat pienempi leikkaustrauma, vähäisempi postoperatiivinen kipu sekä lyhyempi toipumisaika.

Jarmo A. Salo

Työn fyysisen kuormittavuuden mittaaminen EMG-video-järjestelmällä

Työn fyysistä kuormittavuutta mitattaessa halutaan tuottaa sekä tutkijaa että työntekijää hyödyttävää tietoa. Usein ongelmana on, miten esittää mittaustulokset kumpaakin tyydyttävässä muodossa. Merikosken kuntoutus- ja tutkimuskeskuksessa on kehitetty mittausjärjestelmä, jonka tuloksista on hyötyä molemmille: elektromyografiamittaus on yhdistetty työtehtävien videointiin.

Mikko Tulppo, Jorma Mäkitalo

Elvytysorganisaatio sairaalassa Ensihoidon keskittäminen elvytysryhmälle voi parantaa ennustetta

Sydämenpysähdyspotilaan ensihoitoa ennen sairaalaantuloa on kehitetty hyvin tuloksin. Sen sijaan sairaalapotilaiden ennuste elvytystilanteissa on jopa huonompi kuin sairaalaan ensihoitojärjestelmän kautta tuotujen sydämenpysähdyspotilaiden. Osin tähän on syynä se, että sairaaloissa yritetään elvyttää sellaisiakin potilaita, joilla ei ole selviytymismahdollisuuksia. Myös elvytysvalmiuden järjestelyjä on syytä arvioida kriittisesti, sillä yksikkökohtaisessa elvytysjärjestelmässä sekä laitteet että taidot pääsevät helposti ruostumaan. Seinäjoen sairaalassa yritetään parantaa sairaalapotilaiden elvytyksen tuloksellisuutta keskittämällä elvytykset teho-osastolta käsin toimivalle elvytysryhmälle. Liikkuva elvytysryhmä hälytetään potilaan luo kaikissa välittömästi henkeä uhkaavissa peruselintoimintojen häiriötilanteissa. Muissa maissa tavalliset koko sairaalaa palvelevat elvytysryhmät ovat suomalaisissa sairaaloissa harvinaisia.

Markku Kuisma, Kaisu Ikola

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030