Mistä palvelutuotteiden hinta muodostuu julkisella sektorilla? Esimerkkinä silmäsairauksien hoito KYS:ssa

Palvelujen hinnoittelu on pääsemässä vauhtiin myös julkisella sektorilla. Toistaiseksi käytäntö on kirjava ja ostajan on vaikea vertailla hintoja; jotkut tuottajat markkinoivat palveluitaan erilaisia tutkimuksia ja hoito-osioita käsittävinä kokonaisuuksina, tuotepaketteina, jotkut taas yksittäisinä suoritteina, tutkimusten tai hoidon osina. Hinnoittelu on kohdannut vastustusta, mutta kirjoittajien mukaan sillä on tervehdyttävä vaikutus - se saa aikaan säästämisen ilmapiirin. Artikkelissa kuvataan, miten Kuopion yliopistollisessa sairaalassa on määritelty hinnat silmätautien klinikan palvelutuotteille. Tuotteistamisen päälinjat heijastavat talon yhteisesti hyväksymiä hinnoitteluperiaatteita.

Tuomo Puustjärvi, Markku Auvinen, Erkki Kentta Erkki Tuovinen
Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 22-23/1993 Kommentteja

Solumallisesta väestövastuusta hyviä kokemuksia Porvoossa

Porvoonseudun terveyskeskus siirtyi ensimmäisten joukossa solumalliseen väestövastuuseen, jossa lääkäreistä ja hoitohenkilökunnasta koostuva työryhmä vastaa tietyn väestönosan perusterveydenhuollosta. Hoidon jatkuvuus on kuuden vuoden aikana parantunut huomattavasti ja odotusajat ajanvarausvastaanotolle ovat lyhentyneet. Solumallinen väestövastuu on osoittautunut myös taloudellisesti edulliseksi järjestelyksi.

Pertti Soveri
Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 22-23/1993 Kommentteja

Päihteiden sekakäyttäjät terveydenhuollon haasteena

Järvenpään sosiaalisairaalaan lähetetään aiempaa moniongelmaisempia potilaita. Tämä tuo mukanaan uusia haasteita. Moniongelmaisen potilaan kuntoutukseen eivät enää riitä perinteiset sosiaalityön menetelmät - entistä useammin tarvitaan terveydenhuollon ammattilaisten apua. Myös päihdepotilaiden diagnostiikka vaatii kehittämistä.

Irma Ovaska, Marja-Liisa Pääkkönen, Pekka Heinälä
Terveyden­huolto 22-23/1993 Kommentteja

Yksilön kuolema yhteisössä Fyysinen ja sosiaalinen kuolema Suomessa

Artikkeli on kulttuurien ja uskontojen tutkijan puheenvuoro kuolemasta Suomessa ennen ja nyt, suomalaisista kuolemankulttuureista, joiden jopa esikristilliset juuret ovat yhä ilmeiset. Perinteiset kuoleman kohtaamisen muodot alkoivat väistyä suomalaisista kulttuureista toisen maailmansodan jälkeen. Sotakorvauksia maksaessaan kansakunta kaupungistui, teollistui ja kansainvälistyi. Kuoleman problematiikan kannalta on huomionarvoista arvomaailman 1960-luvulta kiihtyneen murroksen ajoittuminen kansanterveyslain toteuttamiseen. Samalla kun kuolema siirtyi koti- ja kylämiljööstä sairaaloihin, siitä vaiettiin kauan. Keskustelu alkoi jälleen avautua 1980-luvulla. Kuolemaankin näyttää pätevän yhteiskunnassamme yleensä vahva usko kansainvälisiin malleihin. Lääkintöhallitus on laatinut saattohoidon ohjeiston englantilaisen hospice-mallin mukaisesti. Pohtimatta sen sijaan on suomalaisen saattohoidon malli.

Juha Pentikäinen
Terveyden­huolto 22-23/1993 Kommentteja

Luuydinsiirtopotilaiden immunologinen seuranta

Luuydinsiirroista on tullut vakiintunut hoitotapa potilaille, jotka sairastavat akuuttia leukemiaa, kroonista myelooista leukemiaa ja vaikeaa aplastista anemiaa. Myös lymfoomaa, multippelia myeloomaa ja synnynnäisiä immuuni-ja entsyymipuutoksia sairastaville tehdään luuydinsiirtoja. Akuutti ja krooninen käänteishyljintä sekä infektiot ovat hankalimmat komplikaatiot siirron jälkeen. Käänteishyljinnässä siirrännäisen immunologisesti aktiiviset solut reagoivat siirteen saaneen potilaan kudoksia vastaan ja tästä seuraa vaurioita ihossa, suolessa, maksassa, imukudoksessa ja mahdollisesti keuhkoissa.

Väitöksiä
Väitös 22-23/1993 Kommentteja

Euroopan asiantuntijat arvioivat tulevaa Kustannukset kasvavat, lääkärin rooli laajenee

Terveydenhuollon kustannuksia kuvaava kasvukäyrä on Euroopassa taloudellisen kasvun ja inflaation käyriä selvästi jyrkempi seuraavien viiden vuoden aikana, vaikka julkisen sektorin kuluja karsittaisiin. Kansalaiset maksavat entistä suuremman osan terveydenhuoltokuluistaan itse, ja myös lääkärit törmäävät työssään entistä useammin budjetin raameihin. Näin arvioivat kymmentä Euroopan maata edustavat terveydenhuollon asiantuntijat tuoreessa tutkimuksessa.
Terveyden­huolto 21/1993 Kommentteja

Asiakkaiden kokemukset terveyspalveluista Kuopion terveyskeskuksessa 1992

Kuopion terveyskeskuksessa tehtiin ennen väestövastuuseen siirtymistä syksyllä 1990 asiakaskysely terveyspalvelujen toimivuudesta. Kysely toistettiin alkuvuodesta 1992, kun lääkärien vastaanottotoiminta oli toiminut väestövastuisesti noin vuoden ajan. Tulosten vertailu osoittaa omalääkärin palvelujen käytön lisääntyneen ja keskitetyn päivystyksen käytön vähentyneen. Asiakkaat ilmoittivat päässeensä väestövastuujärjestelmässä nopeammin lääkärin vastaanotolle. Vastaajat olivat myös tyytyväisempiä saamaansa palveluun.

Marjukka Vallimies, Pekka Airaksinen, Ritva Paavola-Ikäheimo
Terveyden­huolto 21/1993 Kommentteja

Työmatkaliikunta - varteen otettava vaihtoehto perusliikunnaksi

Enemmistö suomalaisista ei liiku terveyden kannalta riittävästi. Toivottavinta kansanterveyden ja -talouden kannalta olisi sellainen liikunta, joka vaatisi vähän investointeja, olisi turvallista ja kytkeytyisi luontevasti jokapäiväiseen elämään. Työmatkaliikunta täyttää nämä kriteerit. Tampereella tehdyssä tutkimuksessa todettiin, että työmatkaliikuntaan suhtaudutaan myönteisesti ja halukkuutta sen lisäämiseen on.

Ilkka Vuori, Pekka Oja, Olavi Paronen
Terveyden­huolto 21/1993 Kommentteja

Ei ole helppoa Britanniassakaan

Suomessa hallituksen päätös kahden hammaslääketieteellisen tiedekunnan lopettamisesta on järisyttänyt tiedemaailmaa. Sen lisäksi lääketieteelliset tiedekunnat ovat joutumassa leikkurin terien alle. Tässä hötäkässä ei liene toi-voakaan laatia tiedepoliittisia linjauksia Suomessa. Brittien lääkärilehden pääkirjoitus käsittelee sikäläistä tiedepolitiikkaa.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu
Lääke­tieteen maailma­sta 19-20/1993 Kommentteja

Tietokonetomografiatutkimukset Suomessa

Tietokonetomografia-tutkimuksessa potilas altistuu huomattavasti suuremmalle säteilyannokselle kuin perinteisessä röntgenkuvauksessa. Vaikka tietokonetomografioiden osuus kaikista röntgentutkimuksista on edelleen pieni, laitteiden yleistymisen myötä niiden merkitys säteilylähteenä on kasvanut huomattavaksi. Suomessa 23 sairaalan tietokonetomografiatutkimuksista tehdyssä selvityksessä kävi ilmi, että tutkimustekniikka vaihtelee huomattavastikin ja sen myötä myös potilaan saama säteilyannos. Tutkimustekniikan optimointiin on selvästi aihetta, varsinkin kun säteilyn aiheuttama syöpäriski on tuoreissa arvioissa määritelty entistä suuremmaksi.

Antti Servomaa, Matti Heikkilä
Terveyden­huolto 19-20/1993 Kommentteja

Kolesteroli nyt - koronaarit 30 vuotta myöhemmin

Johns Hopkinsin lääketieteellisessä tiedekunnassa oli 1940-luvun lopulla todella fiksuja tutkija-opettajia, jotka ottivat opiskelijoista kaiken irti. Viimeisellä kurssilla olevilta opiskelijoilta näet selvitettiin terveys ja otettiin verinäytteitä. Vuosina 1947-64 tutkimuskohorttiin oli kertynyt peräti 1 337 tutkittua, samanikäistä ja samaan sosioekonomiseen kastiin päätyvää miestä.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu
Lääke­tieteen maailma­sta 18/1993 Kommentteja

Etusivulla juuri nyt

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030