Mikä on glykoituneen hemoglobiinin merkitsevä pitoisuuden muutos diabeetikon glukoositasapainoa seurattaessa?

Glykoituneen hemoglobiinin määrittämistä käytetään paljon diabeetikoiden glukoositapainon arvioimisessa. Arvioitaessa peräkkäisiä glykoituneen hemoglobiinin määritystuloksia saman potilaan seurannassa, on tarpeen tietää, miten suuri muutos johtuu todella glukoositasapainon muutoksesta eikä näytteenotosta ja -käsittelystä ja määrityksen tekemiseen liittyvästä analyyttisestä vaihtelusta. Tässä työssä todettiin nestekromatografisella FPLC-menetelmällä mitatun glykoituneen hemoglobiinin pitoisuuden merkitsevän muutoksen raja-arvoksi (viitemuutosrajaksi) 0,7 prosenttiyksikköä. Suomessa on yhtenäistämispyrkimyksistä huolimatta käytössä monia analyyttiselta toistettavuudeltaan ja tulostasoltaan erilaisia glykoituneen hemoglobiinin määritysmenetelmiä. Ainakin alueellisesti on tarpeen käyttää samaa määritysmenetelmää, jotta vältyttäisiin tulkintaongelmilta. Glykoituneen hemoglobiinin määrityksiä tekevien laboratorioiden tulisi ilmoittaa käyttämänsä määritysmenetelmän mukainen viitemuutosraja.

Pertti Koskinen, Jorma Viikari, Veli Kairisto, Kari Mattila Kerttu Irjala, Kale Juva

Magnesium - hiljainen vaikuttaja

Magnesium on keskeinen kationi elimistön aineenvaihdunnassa ja solutoiminnoissa. Magnesiumin vajausta esiintyy useissa sangen tavallisissa sairauksissa, ja se voi aiheuttaa vakaviakin komplikaatioita. Magnesiumanalyysejä tehdään kuitenkin sairaaloissa edelleenkin varsin vähän. Sen sijaan esimerkiksi natriumia, joka biologisesti on sangen toisarvoinen kationi magnesiumiin verrattuna, mitataan paljon yleisemmin. Magnesium tulisikin mitata paljon nykyistä useammin, erityisesti kun on tullut mahdolliseksi mitata ioniselektiivisellä elektrodilla vapaita magnesiumioneja kalsiumionien tapaan.

Martti L.T. Lalla

Suomen sairaaloissa hoidetut torjunta-ainemyrkytykset

Torjunta-ainemyrkytykset ovat harvinaisia, mutta niihin kuolee yhä Suomessakin muutama ihminen vuodessa. Yleisin torjunta-ainemyrkytyksen syy on itsetuhoisuus. Myrkytysten hoidon olennaisia osia ovat ihon dekontaminaatio, altistumisen määrän arvioiminen jo varhaisessa vaiheessa sekä yhteistyö toksikologien kanssa. Tämän aineiston 78 sairaalapotilaasta vain noin puolet oli selvästi torjunta-aineelle altistuneita ja oireisia - lääkärit lähettävät potilaita melko herkästi tutkimuksiin. Kaksi potilasta kuoli organofosfaattimyrkytykseen.

Anne Lamminpää, Vesa Riihimäki

Eristäminen Kupittaan sairaalan suljetulla kuntoutusosastolla

Kaikki Kupittaan sairaalan suljetulla kuntoutusosastolla puolentoista vuoden aikana kirjatut eristystapahtumat analysoitiin eristyskirjanpidosta saatujen tietojen avulla. Tutkimuksen tarkoituksena oli tehdä eristystapahtumat ymmärrettävämmiksi ja kiinnittää huomiota eristämiseen toimenpiteenä. Kaikki osaston potilaat olivat skitsofreniapotilaita. Heistä neljä viidennestä oli eristettynä tutkimusjakson jossain vaiheessa. Eristetyistä valtaosa oli naisia, ja yleinen häirintä oli tavallisin eristämisen syy. Eristys kesti keskimäärin 10 tuntia ja kuormitushuiput osuivat ajankohtiin, joissa henkilöiden välinen kanssakäyminen oli suurimmillaan. Tutkijat pitävät eristysten systemaattista tarkastelua keinona kehittää eristyskäytäntöä ja potilaiden hoitoa.

Lasse Niskanen, Pentti Tuimala, Hannu Kallioniemi

Uusimmat rekisteröidyt kefalosporiiniantibiootit

Lääkelaitos on hiljattain myöntänyt myyntiluvan kolmelle uudelle kefalosporiiniryhmän antibiootille. Kefpiromi (Cefrom 500 mg, 1 g ja 2 g injektio/infuusiokuiva-aine) ja kefepiimi (Maxipime 0,5 g, 1 g ja 2 g injektio/infuusiokuiva-aine) ovat parenteraaliseen käyttöön tarkoitettuja yhdisteitä. Kefetamettipivoksiili (Globocef 250 mg, 500 mg tabl. ja 50 mg/ml rakeet mikstuuraa varten) on kolmannen polven peroraaliseen käyttöön tarkoitettu yhdiste.

Lääkäri ja osastonhoitaja kirurgisen vuodeosaston johtajina - Tutkimus henkilöstön mielipiteistä eri johtamismalleja toteuttavissa sairaaloissa

Kirurgisten vuodeosastojen virallisissa johtamismalleissa on vaihtelua. Toisissa sairaaloissa osastoa johtavat lääkäri ja osastonhoitaja yhdessä, toisissa sairaaloissa vastuu on yksin osastonhoitajalla. Kyselyn perusteella eri johtamismalleja toteuttavilla osastoilla henkilöstön yleinen työtyytyväisyys ja stressaantuneisuus olivat melko lailla samaa tasoa. Poikkeuksena oli tyytyväisyys lääkärien ja hoitohenkilöstön väliseen yhteistyöhön; se koettiin osastonhoitajajohtoisilla osastoilla paremmaksi kuin lääkäri-osastonhoitajajohtoisilla osastoilla. Tyytyväisyyseroa saattoi selittää myös moni johtamismalliin liittymätön tekijä.

Mika Kivimäki, Kari Lindström

Lääkärin lähete välttämätön - Milloin yleissairauden hoitoon liittyvästä hammashoidosta voi saada korvausta?

Sairausvakuutuksen hammashoitokorvauksen piirissä ovat vuonna 1956 ja sen jälkeen syntyneet ikänsä perusteella sekä rintamaveteraanit. Muille sairausvakuutus korvaa hammashoitoa vain tiettyjen muiden sairauksien yhteydessä. Jotta yleissairauksiin liittyvää korvausta maksettaisiin, tarvitaan lääkärin lähete hammaslääkärille sekä perusteltu lausunto hammashoidon tarpeellisuudesta muun sairauden parantamiseksi. Lähetteessä lääkäri ilmoittaa yleissairauden diagnoosin ja perustelee lyhyesti hammashoidon välttämättömyyden kyseisessä tapauksessa.

Aira Lahtinen

Perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito yhteen organisaatioon Ahvenanmaalla

Ahvenanmaan julkinen terveydenhuolto koottiin vuoden 1994 alusta yhteen maakunnalliseen organisaatioon. Nyt perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhdistämisellä lähinnä karsitaan hallintoa, mutta tulevaisuudessa tähdätään varsinkin laadun-varmistuksen tehostamiseen. Terveydenhuollon käytännön työhön uudistus ei vaikuta, eikä se myöskään ratkaise akuutteja talousongelmia, joten säästötavoitteet ovat edessä Ahvenanmaalla, kuten muuallakin.

Pikkulasten maitoallergiat

Pikkulasten maitoallergian taustalla olevat immunologiset mekanismit ovat lukuisista tutkimuksista huolimatta epäselvät. Tästä johtuen maitoallergia on edelleen sekä kliininen, diagnostinen että hoidollinen ongelma. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää lasten maitoallergian eri kliinisiä muotoja välittäviä immunologisia mekanismeja. Potilaille tehtiin sairaalassa kliininen maitoaltistus, jonka yhteydessä selvitettiin elimistön puolustusjärjestelmän toimintaa. Altistuksessa maitoallergisiksi epäillyille lapsille annettiin kahden vuorokauden aikana 1-200 ml:n maitoannoksia aloittaen pienistä määristä, ja mikäli oireita ei kehittynyt, annoksia nostettiin. Altistus lopetettiin heti, kun lapsella todettiin oireita. Tutkimuspotilaita seurattiin 4-18 kuukauden ajan, jonka jälkeen heille tehtiin uusintamaitoaltistus mahdollisen kliinisen toipumisen toteamiseksi. Samalla selvitettiin myös puolustusjärjestelmän toiminnassa tapahtuvia muutoksia kliinisen toipumisen yhteydessä.

Lasten vakavien infektiotautien diagnostiikka kehitysmaissa

Diagnostisten apukeinojen puute vaikeuttaa muutoinkin vaativaa lasten vakavien infektiotautien diagnostiikkaa ja hoitoa kehitysmaissa. Tilanteen helpottamiseksi olisi tärkeää, että käyttöön saataisiin yksinkertaisia, mutta tarkkoja laboratoriokokeita, joita jo vähäisen koulutuksen saanut henkilökunta voisi hyödyntää. Jotta laboratoriokokeista todella olisi hyötyä kehitysmaiden päivittäisessä potilastulvassa, tulosten pitää olla käytettävissä välittömästi.

Irmeli Roine

Maitotuotteiden vaikutus immuunivasteeseen terveillä ja rotavirusripulia sairastavilla lapsilla

Tutkimuksen alkuosassa (osatyö II) seurattiin 25 tervettä vastasyntynyttä ensimmäisen elinvuoden ajan. Lapset tutkittiin vastasyntyneisyyskauden jälkeen 3, 6 ja 11 kuukauden iässä. Lapset jaoteltiin pääasiallisen maitonsa mukaan joko rintaruokittuihin tai korviketta syöviin joka käynnillä. Yhdeksän lasta osallistui dieettikokeiluun (osatyö I), joka suunniteltiin samankaltaiseksi kuin se kliininen lehmänmaito eliminaatio-altistus, jollaista käytetään lehmänmaitoallergian diagnosoinnissa. Eliminaation ajaksi äidinmaidon korvike vaihdettiin digeroituun korvikkeeseen, ja altistus tehtiin tavallisella korvikkeella.

Minna Kaila

Antioksidantit estivät syöpää Kiinassa

Runsaasti hedelmiä ja vihanneksia sisältävän ruokavalion ja sen sisältämien vitamiinien on arveltu vähentävän monien syöpien riskiä. Näihin syöpiin kuuluvat myös ruokatorven ja mahalaukun syövät, joita esiintyy erikoisen paljon Linxianin maakunnassa Kiinassa, missä ravinto sisältää niukasti tuoreita hedelmiä ja lihaa. Tutkiakseen ravinnon hivenaineiden vaikutusta kuolleisuuteen amerikkalaiset ja kiinalaiset tutkijat käynnistivät vuonna 1985 Linxianissa 29 584 aikuista käsittävän tutkimuksen, jossa asukkaiden ravintoa täydennettiin erilaisilla vitamiineilla ja hivenaineilla tai lumepillereillä viiden vuoden ajan.

Vanhusten krooninen ummetus

Britanniassa tehtiin monikeskustutkimus, johon osallistui 77 ummetuksesta kärsivää vanhusta. Tutkimuksessa verrattiin laktuloosia ja toisaalta sennaglykosideja ja kuitua sisältävää valmistetta ristikkäissokkotutkimuksessa. Laktuloosin ja laktuloosiplasebon suositusannos oli 15 ml kahdesti päivässä, mutta jos vaste oli huono, sallittiin 60 ml päivässä. Senna-kuituyhdistelmä sisälsi 54 % ispaghulaa ja 12 % sennaa ja sitä annettiin alkuun 10 ml päivässä ja, jos vaste oli riittämätön, 10 ml x 2.

Toinenkin mielipide tarvitaan?

Patologin histopatologista lausuntoa on totuttu pitämään jumalansanana, mutta kokemus on osoittanut, että patologit sittenkin ovat lähempänä kreikkalaisia jumalia, jotka olivat erehtyväisiä. Pienehkössä, 230 sairaansijaa käsittävässä kalifornialaisessa kunnallisessa sairaalassa tehtiin mielenkiintoinen kokeilu. Toinen patologi tutki histopatologiset näytteet välittömästi primaaritutkimuksen jälkeen. Sairaalassa toimi viisi patologispesialistia, joista kolme oli täysipäiväistä ja joiden keskimääräinen ammattikokemus oli 12 vuotta. Tarkistusmenettely perustui kiertoon siten, että kaikki patologit saattoivat toimia myös toisen mielipiteen antajana. Jos konsensusta diagnoosista ei saatu, konsultoitiin muita patologeja, tarvittaessa myös sairaalan ulkopuolisia.

Ovatko suomalaisten selkä- ja nivelvaivat sittenkään lisääntymässä?

Koettujen selkä- ja nivelvaivojen esiintyvyys on Kansanterveyslaitoksen kyselytutkimuksen mukaan pysynyt suomalaisilla 14 viime vuoden ajan melko muuttumattomana. Myöskään lääkärin toteamat selän kulumaviat ja muut selkäsairaudet eivät näytä yleistyneen. Useissa väestöhaastatteluissa todettu tuki- ja liikuntaelinsairauksien aiheuttaman työkyvyttömyyden lisääntyminen johtunee siten ainakin osittain muista syistä kuin varsinaisen sairastavuuden kasvusta.

Päivi Leino, Mari-Anna Berg, Pekka Puska

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030