Tavoitteena polion hävittäminen maailmasta

Polio on saatu häviämään suuresta osasta maailmaa tehokkaiden rokotusohjelmien avulla. Monissa Aasian ja Afrikan kehitysmaissa tauti on kuitenkin yhä tavallinen. Näistä maista polioviruksia kulkeutuu jatkuvasti myös Eurooppaan ja sopivissa olosuhteissa ne voivat edelleen aiheuttaa sairaustapauksia ja rajoittuneita epidemioita täälläkin. Maailman terveysjärjestö on asettanut tavoitteeksi polion hävittämisen koko maailmasta vuoteen 2000 mennessä. Tavoitteen saavuttamiseksi on rokotustoimintaa ja valvontaa nopeasti tehostettava.

Tapani Hovi, Merja Roivainen, Mirja Stenvik

Sepelvaltimoverenkierron säätely

Sepelvaltimoverenkierron säätelyn ensisijainen tehtävä on turvata sydänlihaksen riittävä hapen saanti. Ateroskleroosin seurauksena sepelvaltimoverenkierto heikkenee: ahtauma rajoittaa veren virtausta, ja lisäksi jo ateroskleroosin varhaisessa vaiheessa sepelvaltimoverenkierron säätely häiriintyy. Sepelvaltimoverenkierron säätelyn häiriö on otettava huomioon mm. hoidettaessa sepelvaltimotautia sairastavan potilaan hypertoniaa. Samoin angina pectoriksen tehokas hoito edellyttää, että lääkäri tuntee sepelvaltimoverenkierron toiminnan periaatteet sekä käyttämiensä lääkevalmisteiden vaikutukset sepelvaltimoverenkiertoon ja sen säätelyyn.

Juha Hartikainen

Hepatiitti E

Tarttuvaa keltatautia aiheuttavat hepatiitti B- ja hepatiitti A -virukset tunnistettiin jo 1960-luvun lopulla ja 1970-luvun alussa. Jäljelle jäi kuitenkin joitakin tunnistamattomia hepatiittia aiheuttavia viruksia, joita alettiin poissulkuperiaatteen mukaan kutsua yhteisellä nimellä non-A, non-B -hepatiitti. Näitä tiedettiin olevan kahta lajia, joista toinen tarttui veriteitse kuten hepatiitti B ja toinen fekaali-oraalitietä kuten hepatiitti A. Veriteitse tarttuvan noin-A, non-B -hepatiitin aiheuttaja saatiin selville geeniteknologian avulla vuonna 1989 ja se sai nimekseen hepatiitti C -virus. Fekaali-oraalitietä tarttuva non-A, non-B -hepatiitin aiheuttaja on pystytty tarkemmin karakterisoimaan vasta viime vuosina.

Pirkko Pohjanpelto

Kirurginen thorakoskopia

Viimeaikainen videotekniikan kehitys, uudet instrumentit sekä edistyksellinen kirurginen tekniikka ovat lisänneet thorakoskopian merkitystä rintaontelon sairauksien diagnostiikassa ja kirurgisissa toimenpiteissä. Monet aikaisemmin avoimen thorakotomian vaatineet sairaudet, kuten pneumothorax, useat thoraxin benignit kasvaimet, keuhkon, pleuran ja mediastinumin biopsiat, ruokatorven akalasia ja hiatushernia, voidaan nykyään hoitaa kirurgisen thorakoskopian avulla. Menetelmän etuina avothorakotomioihin verrattuna ovat pienempi leikkaustrauma, vähäisempi postoperatiivinen kipu sekä lyhyempi toipumisaika.

Jarmo A. Salo

Työn fyysisen kuormittavuuden mittaaminen EMG-video-järjestelmällä

Työn fyysistä kuormittavuutta mitattaessa halutaan tuottaa sekä tutkijaa että työntekijää hyödyttävää tietoa. Usein ongelmana on, miten esittää mittaustulokset kumpaakin tyydyttävässä muodossa. Merikosken kuntoutus- ja tutkimuskeskuksessa on kehitetty mittausjärjestelmä, jonka tuloksista on hyötyä molemmille: elektromyografiamittaus on yhdistetty työtehtävien videointiin.

Mikko Tulppo, Jorma Mäkitalo

Voiko liikunta vähentää lihavuuden ja kohonneen verenpaineen hoitokustannuksia?

Liikunta on hyväksi terveydelle, mutta sen vaikutusta terveydenhuollon kustannuksiin on arvioitu vähän. Tässä artikkelissa tarkastellaan lihavuutta ja kohonnutta verenpainetta, niiden aiheuttamia sairauskustannuksia, eri hoitomuotojen kustannuksia sekä erityisesti liikunnan etuja ja haittoja lääkkeettömänä hoitomuotona.

Katriina Kukkonen-Harjula

Elvytysorganisaatio sairaalassa Ensihoidon keskittäminen elvytysryhmälle voi parantaa ennustetta

Sydämenpysähdyspotilaan ensihoitoa ennen sairaalaantuloa on kehitetty hyvin tuloksin. Sen sijaan sairaalapotilaiden ennuste elvytystilanteissa on jopa huonompi kuin sairaalaan ensihoitojärjestelmän kautta tuotujen sydämenpysähdyspotilaiden. Osin tähän on syynä se, että sairaaloissa yritetään elvyttää sellaisiakin potilaita, joilla ei ole selviytymismahdollisuuksia. Myös elvytysvalmiuden järjestelyjä on syytä arvioida kriittisesti, sillä yksikkökohtaisessa elvytysjärjestelmässä sekä laitteet että taidot pääsevät helposti ruostumaan. Seinäjoen sairaalassa yritetään parantaa sairaalapotilaiden elvytyksen tuloksellisuutta keskittämällä elvytykset teho-osastolta käsin toimivalle elvytysryhmälle. Liikkuva elvytysryhmä hälytetään potilaan luo kaikissa välittömästi henkeä uhkaavissa peruselintoimintojen häiriötilanteissa. Muissa maissa tavalliset koko sairaalaa palvelevat elvytysryhmät ovat suomalaisissa sairaaloissa harvinaisia.

Markku Kuisma, Kaisu Ikola

Mahalaukun limakalvon lymfooma ja helikobakteeri

Helikobakteeri on jatkuvasti huippulehtien puheenaiheena. Tällä kertaa on Lancetin palstoilla kaksi työtä, joissa osoitetaan mahalaukun matala-asteisesti pahanlaatuisen B-solulymfooman liittyvän helikobakteeri-infektioon.

Helikobakteeri ja mahasyöpä

Prospektiivisista epidemiologisista tutkimuksista tiedetään, että Helicobacter pylori -infektio on yhteydessä mahasyöpään. Tämä havainto saa tukea maailmanlaajuisesta populaatiotutkimuksesta.

Kohdunulkoiset raskaudet ja sytostaattien käsittely

Vaikka kohdunulkoisille raskauksille altistavia tekijöitä tunnetaan useita (mm. tupakointi, kierukka, PID), noin kolmasosa näistä raskauksista sattuu naisille, joilla ei ole mitään tunnettua riskitekijää. Osana laajempaa tutkimusta pariisilaiskollegat ovat selvittäneet kohdunulkoisten raskauksien ja eräiden altisteiden välistä yhteyttä.

Mycoplasma genitalium - NGU:n toinen aiheuttaja?

NGU, non-gonokokkaalinen uretriitti, on tyypillisesti Chlamydia trachomatiksen aiheuttama. Muiden mikrobien osuus on jäänyt selvittämättä lähinnä siksi, että eräiden epäilyksenalaisten mikrobien viljely on ollut sangen vaikeaa.

VRE - uusi hoito-ongelma

Saatuamme Suomessa parin viime vuoden aikana ensi kosketukset "marsasta", metisilliinille resistentistä Staphylococcus aureuksesta (MRSA), on ulkomailla syntymässä uusi uhka, VRE, vankomysiinille resistentti enterokokki.

Psoriaasi muuttaa historiaa?

Perulaisen hyvin julman terrorijärjestön Loistavan Polun (Sendero Luminoso) perustaja ja johtaja Abimael Guzman vangittiin runsas vuosi sitten Limassa hänen etsiessään hoitoa vaikeaan psoriaasiinsa. Sisällissota on tähän mennessä vaatinut yli 25 000 ihmisuhria ja aineelliset tuhot on arvioitu noin 100 miljardin markan arvoisiksi (enemmän kun Suomen pankkituki). Abimael syntyi aviottomana lapsena 1934, ja hänen äitinsä kuoli pojan ollessa vain viisivuotias. On arveltu, että onnettomalla lapsuudella on osuutta myöhempään väkivaltaiseen käyttäytymiseen. Hän oli terävä opiskelija ja suoritettuaan filosofisen ja lainopillisen tutkinnon, hän sai filosofian professuurin Ayacuchon maakunnan yliopistossa (Ayacucho merkitsee vanhalla inkakielellä kuolleiden nurkkausta). Opettaessaan filosofiaa 1960- ja 1970-luvulla hän aloitti poliittisen toimintansa. Hänen Maoon tukeutuvat oppinsa lankesivat hedelmälliseen maaperään, koska pienen hallitsevan luokan ja köyhyydessä elävän kansan suunnaton sosiaalinen ja taloudellinen ero oli helposti nähtävissä. Hän kävi kaksi kertaa Kiinassa, jossa hän opiskeli lisää maolaisuutta ja sissisodankäyntiä.

Päivystystoiminnan taloudellisuuden analysointi

Päivystäminen, toiminnallinen varautuminen palvelujen satunnaiseen ja kiireelliseen kysyntään, on oleellinen osa terveydenhuollon arkea. Tarjonnan järkeistämiseksi on tärkeää tuntea kysynnän todennäköinen laatu ja määrä sekä päivystystoiminnan kustannusrakenne, jotta voidaan asettaa tavoitteet päivystyspalvelujen saatavuudelle. Näiden tekijöiden analyysin varaan voidaan luoda nykyistä tehokkaampi ja palvelukykyisempi päivystysjärjestelmä.

Martti Kekomäki, Miika Linna, Taru Mikkola

Inkerinsuomalaisten paluumuuttajalääkäreiden

Sen jälkeen, kun Suomi on tunnustanut inkeriläiset suomalaisiksi paluumuuttajiksi, on maahan muuttanut entisestä Neuvostoliitosta monia kymmeniä lääkäreitä. Suurin osa on nyt työttömänä. Yksistään Helsingissä on tällä hetkellä lähes 40 työtöntä lääkäriä. Useilla meistä on työnhakuun liittyviä ongelmia, joita itsenäisesti ei pystytä ratkaisemaan.

Tarvitaanko keskussairaalassa kipupoliklinikkaa?

Kiinnostus kroonisen kivun hoitoon on Suomessakin lisääntynyt. Kymenlaakson keskussairaalaan perustettiin kipupoliklinikka runsaat kolme vuotta sitten, ja klinikka on todettu tarpeelliseksi. Potilasmäärä on kasvanut 30 % vuodessa. KOKS:ssa selvitettiin kipupoliklinikan potilasrakennetta, Suomessa noudatettavia kivun hoitokäytäntöjä sekä klinikoiden tarkoituksenmukaisuutta yleensä.

Eero Vuorinen, Mervi Borman

Terveyskeskusmaksu vai ei? Mitä kunnat päättivät?

Kunnat ovat ryhtyneet yleisesti perimään maksua terveyskeskuksen lääkärissäkäynneistä. Useimmat kunnista ovat päätyneet 50 markan käyntimaksun perimiseen, vajaa kolmannes kunnista 100 markan vuosimaksuun. Asetusta valmisteltaessa vuosimaksua pidettiin terveyspoliittisesti suotavampana, koska sen toivottiin tukevan väestövastuisen terveydenhuollon toteutumista. Toistaiseksi tämä tarkoitus ei näytä toteutuneen.

Pirjo Marjamäki, Arto Niemi

Työssä pysymistä voidaan tukea varhaiskuntoutuksella

Työeläkevakuutuksen kuntoutuksen tavoitteena on pidentää työuraa ja siten myöhentää eläkkeen alkamista. Kaikki ammatillisen kuntoutuksen ja työolosuhteiden kehittämisen keinot ovat mahdollisia. Kuntoutuksen onnistuminen riippuu kuitenkin ennen kaikkea työpaikkojen kiinnostuksesta.

Sakari Tola, Tauno Ruuska, Simo Forss

Minkowski-palkinto ensi kertaa suomalaiselle, naiselle ja kliiniselle tutkijalle

Euroopan arvostetuin diabetestutkimuspalkinto, Minkowski-palkinto, annettiin 8.9. ensi kertaa suomalaiselle, naiselle ja kliiniselle tutkijalle. Nämä kaikki kolme ominaisuutta yhdistyvät dosentti Hannele Yki-Järvisessä, 37, joka vastaanotti palkinnon ja piti siihen liittyvän palkintoesitelmän Euroopan diabetestutkijoiden kokouksessa, Istanbulissa.

Vaihtoehtohoitojen teho ja haitat

Vaihtoehtolääkintää mainostetaan tehokkaaksi ja haitattomaksi, suorastaan optimaaliseksi hoidoksi, jonka luvataan voimistavan elimistöä ilman sivuvaikutuksia ja johtavan luonnolliseen paranemiseen. Lupausten pitävyyttä on harvoin tieteellisesti testattu. Tuolloinkin on useimmiten todettu, että vaihtoehtohoidoilla ei ole suoria hyötyvaikutuksia potilaan terveyteen. Toisaalta suorat haittavaikutuksetkin ovat melko harvinaisia. Epäsuorat haittavaikutukset, joita lähes kontrolloimaton vaihtoehtolääkintä aiheuttaa, ovat usein jääneet huomiotta.

Veijo Saano