Suomalaisten vankien terveystutkimus II Vankien psyykkinen sairastavuus

Suomalaisten vankien terveystutkimuksessa ilmeni, että vangeilla on psyykkisiä häiriöitä selvästi yleisemmin kuin koko väestössä. Yleisimpiä häiriöitä ovat alkoholismi ja persoonallisuushäiriöt. Vangit olivat myös käyttäneet psykiatrisia hoitopalveluja enemmän kuin suomalainen aikuisväestö keskimäärin. Ilahduttavana voidaan pitää suomalaisten vankien huumeiden käytön vähäistä määrää kansainvälisessä vertailussa.

Matti Joukamaa

Verotusongelmia terveydenhuollon ostopalvelutoiminnassa?

Ostopalvelutoiminnassa liikutaan verotuksellisesti varsin epävarmalla alueella. Erityisiä säännöksiä ostopalvelutoiminnan verottamisesta ei ole, vaan jokainen tapaus on tutkittava erikseen tiettyjen periaatteiden nojalla. Siksi on järkevää ennen toimintaan ryhtymistä selvittää verotuskohtelu hakemalla ennakkotieto ennakonperintävelvollisuudesta lääninverovirastolta, tai jos asiaan halutaan lopullisessa verotuksessa sitova ratkaisu, verohallituksessa sijaitsevalta keskusverolautakunnalta.

Jukka Nisonen

Suomalaisten aikuisten suun terveys edelleen verrattain huono

Hampaattomuus, karies ja hampaiden kiinnityskudosten sairaudet ovat edelleen varsin yleisiä suomalaisessa aikuisväestössä, todettiin Kansaneläkelaitoksen tutkimuslaitosten ja yliopistojen hammaslääketieteen laitosten yhteistyönä tekemässä tutkimuksessa. Tässä Mini-Suomi-terveystutkimuksen osassa aineistona oli 8 000 henkilön otos 30 vuotta täyttäneistä suomalaisista, ja tutkimukseen osallistui heistä 7 190 (90 %). Tutkimus toteutettiin kolmessa vaiheessa: terveyshaastattelu, kliininen perustutkimus ja kliininen jälkitutkimus. Kenttävaihe ajoittui vuosiin 1978-80.

Keski-Suomen alueellinen verisuonikirurgian rekisteri

Keski-Suomen keskussairaalassa ylläpidettyyn valtimokirurgisten toimenpiteiden rekisteriin kirjattiin sen kaksivuotisen toiminnan aikana 547 hoitoa. Tulosten perusteella on tarkistettu leikkauspotilaiden valintaa ja diagnostiikkaa sekä kirurgian osaston työjärjestelyjä. Tiedostosta on hyötyä myös lähiaikojen hallinnollisissa päätöksissä.

Erkki Hurskainen

Lääkärikeskusten ja niissä työskentelevien lääkärien väliset suhteet

Noin kolmannes Suomen lääkärikunnasta työskentelee pää- tai sivutoimisesti yksityisessä lääkärikeskuksessa. Lääkäriliiton asettama työryhmä on selvittänyt lääkärikeskusten ja niissä työskentelevien lääkärien suhteita ja vastaanottotoiminnan järjestämistä, esimerkiksi lääkärien osakkuutta, vuokran perusteita, yrityksen lääkäreille tarjoamia palveluja ja lääkärien mielipiteitä työskentelystä lääkärikeskuksessaan. Tutkimus kattaa 12 lääkärikeskusta ja 288 näissä keskuksissa työskentelevää lääkäriä.

Timo Niinimäki Antti Jäättelä Pekka Saarinentuija Tenhunen Taisto Rautpalo

Sydämen vajaatoiminnan hoito tänään

Sydämen vajaatoimintaa diagnosoitaessa ja hoitoa suunniteltaessa on lähtökohtana oltava vajaatoiminnan aiheuttanut perussairaus ja potilaan kliininen tila. Vajaatoiminnan astetta ei kuitenkaan voi aina riittävän tarkasti määritellä kliinisten seikkojen perusteella. Varsinkin ACE-estäjähoitoa harkittaessa on yleensä syytä mitata ejektiofraktio kaikututkimuksen tai isotooppiventrikulografian avulla. Tuoreimpien tutkimusten mukaan ACE-estäjien tuoma hyöty näyttää keskittyvän potilaisiin, joiden ejektiofraktio on alle 30 %. Lääkkeiden valinnan on oltava paljolti yksilöllinen. Digoksiini ja diureetit ovat varsin hyvä perusvalinta lääkehoitoa käynnistettäessä. Taustalla olevaan sairauteen ja komplisoiviin tekijöihin, kuten kohonneeseen verenpaineeseen ja ylipainoon, puuttuminen ovat tärkeä osa hoitoa.

Markku S. Nieminen Juhani Partanen

Rinnan rekonstruktio mikrovaskulaarisella alavatsakielekkeellä

Rinnan rekonstruointiin syövän hoidon jälkeen on aiemmin käytetty silikoniproteesia, kudoslaajentimia ja erilaisia iho- tai iho-lihaskielekkeitä. Mikrovaskulaariset kudossiirtomenetelmät ovat huomattavasti kehittymässä. Suomessakin on viime aikoina tehty yhä enemmän rinnankorjauksia vapaalla mikrovaskulaarisella kudossiirrännäisellä. Useille naisille tällä menetelmällä saadaan esteettisesti paras korjaustulos.

Timo Waris Outi Kaarela Timo Raatikainen Jyri Hukki Erkki Tarpila Harri Teerikangas

Äkillisen välikorvantulehduksen hoitokäytäntö vaihtelee huomattavasti

Lasten äkillisen välikorvantulehduksen hoitokäytäntö vaihtelee yhä suuresti, vaikka hoidosta on annettu yhtenäinen suositus. Oulun yliopistollisen keskussairaalan vastuualueella tehty tutkimus osoitti, että yleislääkärit valitsivat antibioottihoidoksi useimmiten penisilliinin tai sulfa-trimetopriimin, kun taas yksityiset lastenlääkärit suosivat amoksisilliini-ampisilliiniryhmän valmisteita ja korvalääkärit sulfa-trimetopriimia. Tärykalvopistoja tehtiin varsin usein: keskimäärin kahta viidestä korvatulehduksesta hoidettiin jossain vaiheessa tärykalvopistolla, joskin käytäntö tässäkin selvästi vaihteli eri hoitopaikoissa.

Olli Pekka Alho Matti Koivu Martti Sorri Antti Palva

Tukisidosten käyttö urheilussa

Tukisidoksilla on suuri merkitys urheiluvammojen ehkäisyssä, hoidossa ja urheilijaa kuntoutettaessa. Jotta tukisidoksista olisi mahdollisimman paljon hyötyä, ne on sovitettava huolella. Tukisidoksia käytetään niiden mekaanisen, puristavan tai lämmittävän vaikutuksen mutta myös psyykkisen vaikutuksen vuoksi. Asiantuntevuutta tarvitaan erityisesti polvitukien valinnassa.

Kyösti Latvala

Suomalaisten vankien terveystutkimus I Vankien ruumiilliset sairaudet

Vankien terveydestä ja sairauksista on koko maailmassa varsin vähän tutkimukseen perustuvaa tietoa. Suomalaisten vankien terveystutkimuksessa selvitettiin maamme vankien terveydentila. Vaikka vangeista suurin osa on nuoria, heillä on runsaasti somaattisia sairauksia, paljolti elämäntapaan liittyviä. Yleisiä ovat myös erilaiset tapaturmat. Psyykkisiä ongelmia vangeilla on selvästi yleisemmin kuin väestöllä yleensä, tavallisimpina alkoholismi ja persoonallisuushäiriöt. Vankien terveystutkimuksen tärkeimmät tulokset esitellään Lääkärilehdessä kolmiosaisessa artikkelisarjassa.

Matti Joukamaa

Sosiaaliturvan perusteet Euroopan yhteisöissä

Sekä EY- että EFTA-maiden sosiaaliturvajärjestelmät poikkeavat toisistaan rakenteeltaan, etuuksien tasolta, hallinnollisilta ratkaisuiltaan ja painopisteiltään. Vaikka yhteisiäkin piirteitä löytyy, ei sosiaaliturvan tason vertailu ole mielekästä, koska arvio riippuu aina painotuksesta ja näkökulmasta. Suomalaisten kannattaakin sen sijaan analysoida järjestelmien rakenteita, tehokkuutta, kattavuutta, toimivuutta, niistä aiheutuvia kustannuksia ja virheitä tarkastellen yhtä maata kerrallaan. Yleistyksiin ei ole aihetta.

Matti Kari

Tahdosta riippumattoman hoidon oikeudellisia ongelmia

Uuteen mielenterveyslakiin liittyvä oikeusturvavalvonta saattoi psykiatrisesta erikoissairaanhoidosta vastaavat sairaalat ja hallintotuomioistuimet entistä läheisempään yhteyteen. Lääkärit ja lakimiehet joutuvat opettelemaan toistensa kieltä ja ammattikäytäntöjä. Mielenterveysasioiden käsittelyä kotimaisissa oikeusasteissa sävyttää nykyään Suomessa myös kansainvälinen ihmisoikeusvalvonta. Artikkelissa kuvataan Turun ja Porin lääninoikeuden kokemusten perusteella oikeudellisia ongelmia, joita tahdosta riippumattomaan hoitoon saattaa liittyä.

Hannu Renvall

Lääkärien vapaa-ajan harrastukset, stressi ja burnout

Suomen Lääkäriliiton ja Työterveyslaitoksen yhteisestä lääkärien stressi- ja burnout-oireita koskeneesta tutkimuksesta julkaistiin tuloksia Suomen Lääkärilehdessä 13/88. Laajasta aineistosta ei kaikkia kysymyksiä vielä tuolloin ollut käsitelty. Stressin negatiivisina ratkaisukeinoina tarkasteltiin alkoholin ja lääkkeiden käyttöä, mutta oletettavasti stressiin lieventävästi vaikuttavia myönteisiä keinoja, kuten vapaa-ajan harrastuksia ja liikuntaa ei kosketeltu. Tässä artikkelissa tarkastellaan lääkärien vapaa-ajan käyttöä sekä harrastusten ja liikunnan suhdetta stressiin ja burnoutiin.

Sisko Asp Juhani Juntunen Kyllikki Kauttu Martti Olkinuora Leo Strid Markku Äärimaa

Spondylolisteesi

Suomen väestöstä 6 %:lla on lannerangan nikamasiirtymä, istminen spondylolisteesi. Suurimmalle osalle tämä patologinen muutos ei aiheuta oireita eikä mitään hoitoa tarvita. Kasvuiässä spondylolisteesi on kuitenkin yleisin yksittäinen ristiselkäkivun syy. Sillä on merkittävä osuus yhtenä selkäkivun patogeneettisenä tekijänä myös aikuisväestössä.

Dietrich Schlenzka

Kevyt-ORS - hypotoninen juoma lasten ripulin nestehoitoon

Hypotoninen liuos, jonka Na+-pitoisuus on 60 mmol/l ja kokonaisosmolaliteetti vain 224 mmol/l, todettiin käytössä olevaa isotonista valmistetta paremmaksi pienten lasten ripulin nestehoidossa. Uutta Kevyt-ORS- juomaa saaneiden lasten ripulin kesto ja sairaalahoidon aika lyhenivät merkitsevästi. Liuosta on suhteellisen helppo valmistaa esimerkiksi sairaala-apteekissa. Ohje esitetään artikkelin taulukossa 2.

Timo Vesikari Tarja Rautanen A. Sahib el-Radhi

Gammakuvaus luustometastasoinnin arvioinnissa

Luuston gammakuvaus on ensisijainen tutkimus eri syöpäsairauksien luustometastaaseja etsittäessä ja seurattaessa. Sen merkittävimpiä etuja ovat hyvä sensitiivisyys ja mahdollisuus kuvata koko luusto yhdellä kertaa.

Esko Vanninen Esa Ahonen Risto Johansson Esko Länsimies

Laserin käyttö urologiassa

Laserlaitetta käytetään urologiassa yleisimmin pinnallisten rakkokasvainten hoidossa ja virtsatiekivien murskauksessa. Yleisimmin käytössä oleva Nd-YAG-laser soveltuu taipuisten kuitujen välityksellä hyvin endoskopiakäyttöön. Laserin käyttöaiheet urologiassa saattavat lisääntyä tulevaisuudessa, mutta toistaiseksi monista laserhoidoista puuttuvat pitkäaikaisseurannan tulokset.

Kimmo Taari Jaakko Salo

Magneettikuvauksen turvallisuus

Vaikka kaikkiin magneettikuvauksessa käytettäviin magneettikenttiin liittyy myös biologisia vaikutuksia, ei menetelmä nykyisessä muodossaan ole terveydelle haitallinen. Suurin huolenaihe ovat kehonsisäiset tai ulkoiset ferromagneettiset esineet. Potilaan asianmukaisella ohjauksella ja haastattelulla ennen tutkimusta voidaan niistäkin aiheutuvat vaaratilanteet välttää.

Pauli Vainio Kaarina Partanen Matti Puranen

Euroopan yhdentyminen ja Suomen sosiaaliturvasopimukset

Euroopan yhteisöön kuuluvien maiden välisenä sosiaaliturvasopimuksena on EY:n asetus 1408/71. Mahdollisen ETA-sopimuksen myötä se tulee suurelta osin korvaamaan vastaavat sopimuksemme alueen maiden kanssa. Mahdollinen EY-jäsenyys ei muuta tätä tilannetta. Asetus kattaa ETA-maiden kansalaiset, jotka tekevät tai hakevat toisessa jäsenmaassa työtä tai viettävät siellä eläkepäiviään ja osittain myös heidän perheenjäsenensä. Asetuksessa on myös määräykset sairaanhoidosta tilapäisen oleskelun aikana. Erityisluvalla voi hakeutua toiseen jäsenmaahan hoitoon, jollei tätä ole kohtuullisessa ajassa saatavissa omasta maasta. Työntekijöiden ja heidän perheenjäsentensä sosiaaliturvan kustantaa aina työskentelymaa, riippumatta siitä mikä on asuinmaa.

Mauno Lindroos

Terveydenhuoltoalan ammatteja koskevat säännökset Euroopan yhteisössä

Suomen liittymistä Euroopan talousalueeseen on valmisteltu viime puolentoista vuoden ajan tiiviisti myös terveydenhuoltoviranomaisten piirissä. Terveydenhuoltoalan ammatit muodostavat vain pienen kokonaisuuden selvitettävien asioiden joukossa, mutta tälläkin alueella joudutaan muuttamaan sekä koulutusta että ammatinharjoittamisoikeuksien myöntämiskäytäntöjä ja luonnollisesti myös näihin liittyvää lainsäädäntöä.

Antti Marttila