Sydämenpysähdykset sairaalan ulkopuolella

Sairaalan ulkopuolella tapahtuvia sydämenpysähdyksiä ja äkkikuolemia käsitelleissä tutkimuksissa ongelmaksi on havaittu yhtenäisen raportointikielen puuttuminen. Tämän vuoksi eri tutkimuskeskusten välisten tietojen vertailu on ollut vaikeaa tai jopa mahdotonta. Ongelman ratkaisemiseksi kehitettiin 1990-luvun alussa Utsteinin raportointimalli, jota tässä tutkimuksessa sovellettiin helsinkiläiseen sairaalan ulkopuoliseen potilasaineistoon (n = 861). Tutkimuksen tarkoituksena oli Utsteinin konsensusohjeiden mukaisesti selvittää lasten sydämenpysähdysten epidemiologia, etiologia ja selviytyminen, selvittää tiettyjen sydämenpysähdysten alaryhmien (etenkin ei-sydänperäisestä syystä johtuvien sydämenpysähdysten) epidemiologia, etiologia ja selviytyminen, tutkia potilaiden pitkäaikaisselviytymistä, määrittää selviytymiseen vaikuttavat tekijät alaryhmittäin sekä kehittää kansainvälisiä tiedonkeräysjärjestelmiä.

Markku Kuisma

Synnynnäisen kloridiripulin perintötekijä

Synnynnäinen kloridin imeytymishäiriö (kloridiripuli, CLD) on suomalaiseen tautiperintöön kuuluva, peittyvästi periytyvä suoliston sairaus. Pysyvä häiriö suolen limakalvon anionikuljetuksessa aiheuttaa jo sikiökaudella alkavan ja läpi elämän kestävän ripulin, joka hoitamattomana johtaa usein kuolemaan. Eloonjääneet, mutta hoidon ulkopuolelle jäävät potilaat kasvavat ja kehittyvät ikätovereitaan hitaammin, ja ovat alttiita taudin komplikaatioille, erityisesti munuaisten vajaatoiminnan kehittymiselle. Hoito on oireenmukaista ja perustuu menettyjen elektrolyyttien ja nesteen korvaukseen.

Pia Höglund

Alkoholin suurkulutus ja kivesvauriot

Pitkäaikaisen alkoholin suurkulutuksen tiedetään aiheuttavan vaurioita kivesten rakenteessa ja toiminnassa. Ihmisellä vaurioiden etiologian oletettiin aikaisemmin liittyvän alkoholin aiheuttamista maksavaurioista, lähinnä kirroosista, johtuviin häiriöihin testosteronin ja estrogeenien metaboliassa. Nyt kuitenkin tiedetään että alkoholilla on suora, muista elinvaurioista riippumaton, toksinen vaikutus kiveksiin. Havainnot alkoholin vaikutuksista ovat toistaiseksi perustuneet pääasiassa tapausselostuksiin ja koe-eläinsarjoihin, ja toisaalta harvat ihmisaineistoilla suoritetut tutkimukset ovat koostuneet alkoholisteista joiden luotettavuus nautittuja alkoholimääriä arvioitaessa on huono. Tähän asti on siis ollut epäselvää alkoholin aiheuttamien vaurioiden annosriippuvuus, ja toisaalta myös kohtuullisen, ns. sosiaalisen, alkoholinkäytön aiheuttamien vaurioiden yleisyys ihmisillä. Aikaisemmin on jo huomattu, että vaikka valtaosalla alkoholin suurkuluttajista on kivesvaurioita, ei vakavia vaurioita kuitenkaan esiinny kuin osalla niistäkään miehistä joiden alkoholinkulutus on hyvin runsasta. Tämä viittaisi siihen, että on olemassa yksilöllisiä, mahdollisesti geneettisiä tekijöitä, jotka altistavat alkoholin aiheuttamille kivesvaurioille. Samankaltaisia ajatuksia on aiemmin esitetty mm. alkoholimaksavaurion suhteen.

Jarkko Pajarinen

Amiodaroni eduksi ohitusleikkauksen aikoihin

Eteisvärinää esiintyy 10-40 %:lla potilaista sydänleikkauksen jälkeen. Erilaisia lääkkeitä, etenkin sympaattisen hermoston beetareseptorien salpaajia on käytetty profylaktisesti, mutta tulokset ovat olleet vaihtelevia, osin koska monet rytmihäiriölääkkeet vaimentavat sydämen pumppausvoimaa tai ovat itsessään proarytmisiä. Amiodaroni on tehokas eteisvärinän hoidossa, ja lyhyenä kuurina suun kautta annettuna siihen ei liity mainittavia haittojakaan. Siksi oli paikallaan kokeilla, miten amiodaronikuuri ennen ohitusleikkausta ja sen jälkeen vaikuttaa postoperatiivisen eteisvärinän ilmaantuvuuteen.

Robert Paul

Hepariini-varfariiniyhdistelmä voi aiheuttaa kuolion

Hepariinin käyttöön liittyy trombosytopenian riski, mikä puolestaan voi aiheuttaa paradoksaalisesti alaraajavaltimo- tai -laskimotukoksen. Syynä moiseen on se, että elimistö käynnistää joskus hepariinivasta-ainetuotannon, ja tämä vasta-aine aktivoi trombosyytit, jotka kokkaroituvat helposti. Seurauksena on tromboosi. Kanadalaiskliinikot ovat nyt identifioineet toisen oireyhtymän, jossa hepariinin aiheuttaman tukoksen hoitoon käytetty varfariini osoittautuu vaaralliseksi.

Borrelia burgdorferin genomi lievä pettymys

Borrelian ihailijakerhon jäsenenä odotin tämän bakteerin genomista löytyvän mielenkiintoisia ominaisuuksia vähintään yhtä paljon kuin aikaisemmin sekvensoitujen bakteerien genomeista. Onhan borrelialla paljon suorastaan "eläimellisiä" ominaisuuksia. Se on hyvin pitkä ja omintakeisella tavalla liikuntakykyinen ja pärjää sekä selkärankaisissa että selkärangattomissa. Lisäksi sen kromosomi on eukaryoottien tapaan lineaarinen ja poikkeaa näin selvästi muiden prokaryoottien rengaskromosomista.

Matti Viljanen

Syöpäkivut aisoihin kertasädetyksellä

Morfiini on tunnetusti hyvä, mutta varsin alikäytetty lääke syöpäkipujen hoitoon. Morfiinilla on kuitenkin sivuvaikutuksensa, kuten useimmiten lääkehoitoa vaativa ummetus, pahoinvointi ja joskus epätoivotut keskushermostovaikutukset, kuten hallusinaatiot. Potilaalle helppo ja useimmiten täysin sivuvaikutukseton hoito on kipusädehoito, jota käytetään etenkin luustometastaasien aiheuttamaan kipuun. Kipusädehoitoa on annettu aiemmin pitkinä, 2-4 viikkoakin kestävinä hoitosarjoina, mikä ymmärrettävästi on vähentänyt sekä potilaan että lääkärin halukkuutta kyseiseen hoitoon - talouspäälliköstä, tulosjohtajasta, toimialajohtajasta, terveysjohtajasta, hallintojohtajasta ja sairaalanjohtajasta puhumattakaan. Uusin satunnaistettu hoitotutkimus kuitenkin todistaa, että yhtenä kertalaakina annettu sädehoito poistaa kivut yhtä tehokkaasti kuin monipäiväiseksi suunniteltu hoito, eikä sivuvaikutusten määrä tästä lisäänny.

Heikki Joensuu

Valistus on tehokasta kehitysapua

Aliravitut lapset sairastuvat herkästi infektioihin, koska toimiva immuunipuolustus edellyttää normaalia ravitsemustilaa, etenkin mitä tulee proteiininsaantiin ja mikroravinteisiin. Australian valtio toteutti vuosina 1991-93 kehitysyhteistyöprojektina Vietnamissa koulutusohjelman, jonka tavoitteena oli opettaa perheenäideille oikean ravitsemuksen periaatteet sekä edistää asianmukaisten vihannesten viljelyä projektiin osallistuneiden perheiden kotipuutarhoissa. Projekti toteutettiin Khai Xuanin kylässä, jossa oli 469 alle 6-vuotiasta lasta; Ching Kong -niminen kylä oli verrokkina (251 lasta), jossa siis valistusta ei toteutettu.

Robert Paul

Terveiden suomalaislasten spirometrian ja uloshengityksen huippuvirtauksen viitearvot

Terveiden suomalaisten lasten keuhkofunktiomuuttujille määritettiin viitearvot 199 lapsen puhallussuoritusten perusteella spirometria ja Wrightin PEF-mittaria käyttäen. Muuttujat testattiin istuma- ja seisomapituuden, painon ja iän suhteen, ja pelkkä seisomapituus todettiin soveliaimmaksi. Regressioyhtälöt saatiin sovellettaessa lineaarista regressiota määritettävien muuttujien ja pituuden luonnollisiin logaritmeihin. Regressiokäyrät osoittautuivat yhteneväisiksi aiempien eurooppalaisten tutkimusten tulosten kanssa. Pitkien tyttöjen keuhkotilavuudet ja virtausnopeudet vastaavat samanpituisten 18-vuotiaiden suomalaisnaisten arvoja, mutta pisimpien poikien virtausnopeudet ovat vielä pienemmät kuin samanpituisilla 18-vuotiailla miehillä. Tytöillä keuhkotilavuudet olivat kaikissa pituusluokissa pienemmät kuin pojilla. Tytöt kuitenkin saavuttavat lopulliset aikuisten virtausnopeudet aiemmin kuin pojat. Spirometrilla saatiin merkitsevästi pienemmät uloshengityksen huippuvirtauksen arvot kuin Wrightin PEF-mittarilla.

Hannele Koillinen, Olli Wanne, Valtteri Niemi, Eero Laakkonen

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 5/1998 Kommentteja

Helsinkiläisten päiväkotilasten veren lyijypitoisuus 1983-1996

Helsingissä on tutkittu saman päiväkodin lasten veren lyijypitoisuuksia kolme kertaa 14 vuoden aikana. Tutkimuksesta nähdään, miten yhdyskuntailman lyijypitoisuuden pieneneminen on vaikuttanut taajamassa asuvien lasten veren lyijypitoisuuteen. Lyijyaltistus hengitysilman välityksellä on viime vuosina loppunut lähes kokonaan, kun lyijyn käyttö bensiinin lisäaineena on lopetettu. Helsinkiläislasten veren lyijypitoisuus oli hyvin pieni, keskimäärin 26 myyg/l vuonna 1996, suurin mitattu pitoisuus oli 37 myyg/l. Pitoisuudet ovat kansainvälisesti arvioituina erittäin vähäisiä, eikä pienempiä arvoja ole kirjallisuudessa raportoitu.

Antti Pönkä

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 5/1998 Kommentteja

Ammatti-ihotautien aiheuttajat Suomessa vuosina 1990-96

Työterveyslaitoksen ylläpitämään Työperäisten sairauksien rekisteriin on 1990-luvulla ilmoitettu vuosittain 1 100-1 500 uutta ammatti-ihotautitapausta. Rekisteriin ilmoitetuista ammattitautitapauksista ihotauteja on ollut 19 %. Ammattitautien aiheuttajien koodaus perustuu Työterveyslaitoksessa kehitettyyn altisteluokitukseen, joka pyrittiin kehittämään mahdollisimman havainnolliseksi myös vähemmän kemiaa tuntevalle. Työperäisten sairauksien rekisteriin ilmoitettujen ammatti-ihotautien tavallisimmat aiheuttajat ovat pesuaineet, kumi ja kumikemikaalit sekä muovikemikaalit. Kuitenkin tautiryhmittäin aiheuttajissa on huomattavia eroja; niinpä lehmän epiteeli on tavallisin työperäisen proteiinikosketusihottuman aiheuttaja ja syyhypunkki tavallisin työperäisen ihon infektiotaudin aiheuttaja.

Riitta Jolanki, Anja Savela, Tuula Estlander, Lasse Kanerva

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 5/1998 Kommentteja

Persoonallisuus sairautena Käsityksiä rajatilan ja persoonallisuushäiriöiden suhteesta ja taustasta

Käsitettä rajatila käytetään psykiatriassa varsin epätäsmällisesti. Persoonallisuushäiriö ja rajatila -käsitteitä käytetään esimerkiksi toisilleen rinnakkaisina, vaikka termeillä on aivan erilaiset perustat. Psykodynaamisella rajatila-käsitteellä on teoreettinen, häiriön syntyyn liittyvä perusta, mutta persoonallisuushäiriö viittaa nykyisten tautiluokitusten kuvailevaan lähtökohtaan. Tässä artikkelissa kuvataan etenkin psykodynaamisen psykiatrian, mutta myös kognitiivisen terapian ja biologisen psykiatrian näkökulmista rajatilahäiriötä ja sen suhdetta nykyisin käytössä olevien diagnostisten järjestelmien persoonallisuushäiriökategorioihin.

Jyrki Korkeila, Hasse Karlsson

Kaamosmasennus lapsilla ja nuorilla

Vuodenaikamasennus, seasonal affective disorder (SAD) on mielialahäiriö, jonka oireet ilmenevät säännöllisesti samaan aikaan vuodesta. Häiriön tavallisin muoto on kaamosmasennus (= syys- ja/tai talvimasennus), jota sairastavilla on usein keväällä ja kesällä oireeton - joskus jopa hypomaaninen tai maaninen jakso. Tyypillisiä oireita ovat liikanukkuminen, ylensyönti, etenkin hiilihydraattien ahmiminen, väsyneisyys ja toimintatarmon väheneminen.

Marja Pihlajamäki, Simo Saarijärvi

Perinataalikuolleisuuden sosioekonomiset ja alueelliset riskitekijät

Syntymärekisterin tietojen perusteella tehdyn tutkimuksen mukaan äidin matala sosioekonominen asema lisää selvästi lapsen perinataalikuolleisuusriskiä. Tupakoivien äitien lapsilla oli 1,45-kertainen perinataalikuolleisuusriski tupakoimattomien äitien lasten riskiin nähden. Naimattomien ja eronneiden äitien lapsilla oli puolestaan suurentunut riski verrattuna avio- tai avoliitossa olevien äitien lasten riskiin. Perinataalikuolleisuudessa ilmeni myös alueellisia eroja. Tutkimustulosten perusteella äidin matalaan sosioekonomiseen asemaan ja siihen mahdollisesti liittyviin ympäristö- ja elämäntapatekijöihin olisi kiinnitettävä nykyistä enemmän huomiota raskauden seurannassa. Alueellisia eroja olisi tutkittava edelleen, jotta saataisiin selville, johtuuko suurentunut kuolleisuusriski esimerkiksi hoitokäytäntöjen erilaisuudesta tai vastasyntyneiden erityishoitoon pääsyn viivästymisestä.

Erja Forssas, Mika Gissler, Marja Sihvonen, Henri Toukomaa

Yhteinen hoitoilmoitusaineisto hoitoketjujen kehittämisessä Turun kaupungissa ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä

Terveydenhuollon kustannuksiin voidaan vaikuttaa hoitamalla potilasta sellaisella sairaansijalla, joka vastaa hänen tarvitsemansa hoidon tasoa. Turussa havaittiin, että varsinkin vanhemmissa ikäluokissa vuodeosastotasoista hoitoa tarvitsevia potilaita hoidettiin erikoislääkärijohtoisessa sairaalassa enemmän kuin muualla Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin alueella. Varsinkin Turun ja Salon välillä erot olivat suuret, vaikka potilaiden ikärakenne molemmissa kaupungeissa on lähes samanlainen. Kirjoittajien mukaan tulisi Turun sosiaalitoimen peruspalveluja ja vanhainkotien sairaanhoidollisia valmiuksia parantaa ja erikoislääkärijohtoisten TYKS:n ja Turun terveyskeskussairaalan käyttöä vähentää perusterveydenhuoltoa resursoimalla. Tutkimus tehtiin vertailemalla sairaaloiden hoitoilmoitusaineistojen DRG-ryhmäkohtaisia hoitojaksojen lukumääriä ja hoitoaikoja.

Ismo Räihä, Eero Vaissi, Aapo Lehtonen, Olli-Pekka Lehtonen

Tupakointi vähentääkin terveydenhuollon menoja

Julkisessa keskustelussa pidetään usein itsestäänselvyytenä, että tupakointi rasittaa monin tavoin muutenkin kireitä terveysbudjetteja lisäämällä erilaisten syöpien, sydän- ja verisuonitautien ja hengityselinten sairauksien määrää väestössä. Tällöin kuitenkin unohdetaan, että tupakointi lyhentää keskimääräistä elinikää useilla vuosilla, minkä seurauksena tupakoitsijan vanhuusvuosien määrä jää muita vähäisemmäksi. Ja vanhukset taas ovat terveydenhuollon resurssien suurkuluttajia. Siis mitenkähän oikein on, lisääkö vai peräti vähentääkö kansalaisten tupakointi terveydenhuollon kokonaismenoja? Tuorein, mahdollisimman arvovaltaisella foorumilla esitetty analyysi päätyy alkuun yllättävältä tuntuvaan tulokseen, että tupakointi itse asiassa vähentää menoja.

Heikki Joensuu

Solunsalpaajia kansalle

Kuten tunnettua, rintasyöpäleikkauksen jälkeen annettu tamoksifeeni- tai solunsalpaajahoito pienentää syövän uusiutumisen vaaraa huomattavasti. Perinteisesti antiestrogeeneja on annettu menopaussin ohittaneille naisille ja solunsalpaajia taas tätä nuoremmille naisille etenkin silloin, jos kainalosta on löytynyt metastaattisia imusolmukkeita. Suomalaisena käytäntönä on ollut lisäksi antaa liitännäishoitoa myös potilaille, joilla ei ole kainalolöydöksiä, jos syövässä on ollut huonoon ennusteeseen viittaavia kliinisiä tai biologisia tekijöitä. Nyt Pohjois-Amerikasta on julkaistu suuri tutkimus, jossa selvitettiin liitännäishoitona annetun solunsalpaajahoidon merkitystä sellaisilla potilailla, joilla solunsalpaajahoidon ei ole arveltu juuri tuovan lisähyötyä, nimittäin potilailla, joilla on kainaloimusolmukenegatiivinen (N0) mutta estrogeenireseptoripositiivinen rintasyöpä (ER+).

Heikki Joensuu

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030