Suomenruotsalaisen väestön hyvä terveys ja työkyky "säästävät" miljardeja

Pohjanmaan rannikkokuntien ruotsinkielinen väestö siirtyy ennenaikaiselle eläkkeelle eli työkyvyttömyys-, työttömyys- tai yksilölliselle varhaiseläkkeelle huomattavasti myöhemmin kuin samojen kuntien suomenkielinen väestö. Myös heidän elinikänsä on pitempi; miehet kuolevat 8,7 ja naiset 4,8 vuotta vanhempina. Rahassa mitattuna ruotsinkielisten myöhäisempi eläkkeelle siirtyminen säästää vuosittain miljardeja. Kirjoittajien arvelun mukaan erot saattavat johtua ruotsinkielisen yhteisön sosiaalisesta pääomasta, jonka hyödyntäminen ylläpitää terveyttä.

Markku T. Hyyppä, Juhani Mäki

Sairaalaan lähettäminen tutkimuskohteena

Lähettääkö terveyskeskuslääkäri potilaan liian varhain vai liian myöhään sairaalaan ja onko sairaalaan lähettäminen aina aiheellista? Näkemyseroja esiintyy riippuen lähettävän lääkärin ja sairaalan arviosta, työskentely-ympäristöjen eroista ja vakiintuneesta käytännöstä sairaalaan lähettämisessä. Lähettämispäätöksen tekemiseen vaikuttavat lääketieteellisten seikkojen lisäksi mm. lähettämiseen liittyvät taloudelliset seuraamukset ja joskus jopa painostus potilaan taholta. Kirjallinen lähete nykymuodossaan ei näytä olevan riittävä väline terveyskeskuksen ja sairaalan välisessä tiedonsiirrossa. Lähetekäytäntöjen uudistaminen vaatii koettujen ongelmien analyyttistä tarkastelua ja uusien toimintamallien soveltamista arkipäivään.

Anu T. Toivanen, Päivi T. Rautava

Työterveyshenkilöstön näkemyksiä työnsä etiikasta

Työterveyslääkäreille ja työterveyshoitajille tehdyllä kyselytutkimuksella selvitettiin työterveyshuollossa vallitsevia eettisiä näkemyksiä, eettisen keskustelun yleisyyttä sekä ohjeiston ja koulutuksen tarvetta. Vastausten perusteella työterveyslääkärien ja -hoitajien käsitykset eettisistä kysymyksistä ovat varsin samankaltaisia. Tärkeimpinä hyvän työterveyshuollon ominaisuuksina pidettiin asiantuntemusta ja luottamuksellisuutta. Taloudellisuus ja kannattavuus sijoittuivat valinnassa viimeisiksi, kuten tehokkuus ja vaikuttavuuskin. Työterveyshuollon eettisistä toimintaperiaatteista annettuja ohjeita ei kovin hyvin tunnettu.

Mari Antti-Poika, Kari-Pekka Martimo, Timo Leino, Kitta Rossi

Lisinopriili ja normotensiivinen diabeetikko

Tämän vuosikymmenen suurimpia edistysaskelia diabeteksen hoidon alalla lienee havainto, että ACE:n estäjillä voidaan hidastaa munuaistaudin ilmenemistä myös normotensiivisillä diabeetikoilla, joilla on makro- tai mikroalbuminuria. Seuraava järkevä kysymys on, vaikuttaako ACE:n estäjä munuaistaudin ilmaantuvuuteen normotensiivisillä diabeetikoilla, joilla ei ole todettavissa mainittavaa albumiinin erittymistä (< 15 mg/l) virtsaan. Tähän kysymykseen haettiin vastausta EUCLID-tutkimuksessa (EURODIAB Controlled Trial of Lisinopril in Insulin Dependent Diabetes).

Robert Paul

Haimatulehduksen pikadiagnostiikka - Suomi maailmankartalle

Haimatulehduksen diagnostiikassa on pitkään ollut keskeisinä testeinä seerumin ja virtsan amylaasin (ja lipaasin) määrittäminen. Haiman tulehtuessa vapautuu kuitenkin muitakin entsyymejä, mm. trypsinogeeniä, josta on olemassa kaksi isoentsyymiä. Trypsinogeeni-2:n tubulaarinen resorptio on jostain syystä suhteellisen vaatimatonta, joten tätä isoentsyymiä erittyy virtsaan. Suomalaiset tutkijat HYKS:ssa ja Helsingin kaupungin sairaaloissa ovat pitkään kehitelleet liuskatestiä trypsinogeeni-2:n osoittamiseksi virtsasta. Nyt keksintö saa arvoisensa huomion, kun tuloksia esitellään maineikkaan NEJM-lehden sivuilla.

Robert Paul

M-solujen synty selviämässä

Suoliston limakalvon alla sijaitseva imukudos (mucosa associated lymfoid tissue) on elimistön hyvinvoinnin kannalta ratkaisevan tärkeä. Kulkeehan suoliston läpi valtava määrä eläviä ja kuolleita mikrobeja ja muuta antigeenista materiaalia. Tärkeä osa suolen imukudoksesta sijaitsee Peyerin laikuissa, joita peittää muusta suolen epiteelistä poikkeava solukko. Tässä solukossa sijaitsevat sekä liukoisen että partikkelimaisen materiaalin kuljettamiseen erikoistuneet M-solut. Esimerkiksi bakteerien on lähes mahdotonta päästä epiteelin läpi muualta kuin M-solujen kautta. Mikään turvallinen läpäisypaikka ei M-solu ole, sillä se tarjoilee läpi kuljettamansa materiaalin suoraan allaan odottaville makrofageille ja muille immuunijärjestelmän soluille.

Matti Viljanen

Imetys Suomessa 1995

Rintamaidon merkitys vastasyntyneen terveydelle ja ravitsemukselle on kiistaton. Suomessa äidit ovat hyvin motivoituneita imettämään, ja nykyään lähes kaikki vastasyntyneet saavat rintamaitoa. Kuitenkin jo kuukauden kuluttua imetys, ja varsinkin täysimetys, on vähentynyt lähes kolmanneksella. Rintaruokinnan jatkumiseksi tarvitaan avoterveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta auttamaan äitejä erilaisissa imetykseen liittyvissä ongelmissa.

Sirpa Sairanen, Kirsti Heinonen, Kaija Hasunen

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 27/1997 Kommentteja

Kohonneen verenpaineen hoito raskausaikana

Verenpainelääkkeiden käyttöön raskausaikana suhtaudutaan pidättyväisesti, koska se saattaa heikentää kohdun ja istukan verenkiertoa. Kun lääkehoito katsotaan äidin turvallisuuden vuoksi tarpeelliseksi, labetaloli on yleisimmin käytetty aine. Myös metyylidopaa käytetään edelleen, ja nifedipiinin käyttö on yleistymässä. Kriisitilanteissa magnesiumsulfaattihoito on lisääntymässä Yhdysvaltain mallin mukaan. Raskauden päättäminen - useimmiten keisarileikkauksella on kriisitilanteen paras hoito. Aiheesta on julkaistu suomalainen laajempi katsaus hiljattain (1).

Risto Erkkola

Manipulaatiohoidot - sittenkin salonkikelpoisia? kriittinen katsaus alaselkäoireisen potilaan manipulaatiohoitojen vaikuttavuuteen

Manipulaatiohoidot ovat olleet kauan tunnettuja, mutta lääketieteen parissa sangen kiisteltyjä ja perinteisen koululääketieteen piirissä jopa vieroksuttuja menetelmiä. Kuitenkin useissa eri tutkimuksissa manipulaatio- ja mobilisaatiohoidot ovat nousseet esille eräinä tehokkaimmista menetelmistä selkäkivun hoidossa. Sekä kansainvälisissä että kansallisessa hoitosuosituksessa manipulaatiohoitoa suositellaan akuutin, kahdesta neljään viikkoa kestäneen selkäkivun käyväksi hoidoksi, kun välitöntä operatiivisen hoidon tarvetta ei ole. Aivan viimeaikaisista tutkimuksista on saatu lisää näyttöä manipulaatiohoidon edullisesta vaikutuksesta myös kroonisen selkäkivun hoidossa. Manipulaatiohoitojen käyttöindikaatioiden ja vasta-aiheiden tunteminen sekä manipulaatiohoidon käytännön toteutus tehokkaasti ja turvallisesti vaatii sekä lääkäreiltä että muulta terveydenhuoltohenkilöstöltä jatko- ja täydennyskoulutusta.

Olavi Airaksinen, Timo Rousi, Eero Penttinen, Karl-August Lindgren

Masennuksen hoito terveyskeskuksessa

Masennus on hyvin yleinen sairaus. Sen vuoksi pääosa näistä potilaista tulee hoitaa perusterveydenhuollossa. Masennuksen diagnosointi on osoittautunut vaikeaksi, mutta sen onnistumista voidaan edistää tietyntyyppisellä vastaanottokäytännöllä. Tärkein osa hoitoa on potilaan ja lääkärin hyvään vuorovaikutukseen perustuva turvallinen hoitosuhde. Masennuslääkkeitä tarvitaan lähinnä keskivaikeiden ja vaikeiden tilojen hoidossa. Sosiaaliset selvittelyt ja interventiot tukevat hoitoa.

Outi Poutanen

Astma ja keuhkoahtaumatauti päivystyspoliklinikalla nyt ja kymmenen vuotta sitten

Sekä astman että keuhkoahtaumataudin (COPD) esiintyvyys on lisääntymässä. Astman pahentumisvaiheet ja päivystyskuormituksen riskitekijät tunnetaan, kun sen sijaan COPD-potilaiden päivystyskäynneistä on vähän aikaisempia tutkimuksia. Käynnit Oulun yliopistollisen sairaalan päivystyspoliklinikalla astman pahentuneiden oireiden vuoksi vähenivät noin viidesosaan vuodesta 1986 vuoteen 1996 kun taas COPD-käynnit yli kaksinkertaistuivat. Vuonna 1986 kaikki COPD-potilaat olivat miehiä, mutta kymmenen vuotta myöhemmin 40 % potilaista oli naisia. Vuonna 1996 useampien COPD-potilaiden sairaus oli vaikeaksi luokiteltava ja 57,1 % potilaista tupakoi edelleen. Nämä tulokset vahvistavat sen, että astman hoito on hallinnassa, kun sen sijaan COPD:n kohdalla tilanne on huononemassa.

Heidi Männikkö, Vuokko Kinnula

Laatujärjestelmän katselmus patologian yksikössä

Testauslaboratorion akkreditointi edellyttää toimielimeltä säännöllisten auditointien ja katselmusten järjestämistä. Tässä kirjoituksessa esitetään laatujärjestelmän katselmuksen ja sitä edeltäneiden auditointien tulokset. Toiminta toteutettiin ennalta laaditun suunnitelman mukaisesti. Yksikön kaikki toiminnat kattanut horisontaalinen auditointi toi esiin rakenteellisia virheitä ja käytäntöön liittyviä puutteita. Katselmuksen yhteydessä yksikön johto etsi tärkeimpiin poikkeavuuksiin ja puutteisiin toteuttamiskelpoisia ratkaisuja ja määritti niille aikataulun. Auditointien ja katselmusten avulla voidaan yksikön toiminnasta löytää virheitä ja etsiä keinot niiden korjaamiseksi.

Heikki Aho

Kunnille ehdotetaan omia hyvinvointipoliittisia ohjelmia

Uusi valtakunnallinen suunnitelma sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä markkinoi kunnille ajatusta hyvinvointipoliittisten ohjelmien laatimisesta. Suunnitelmassa nimetään seuraaville vuosille kuusi painopistealuetta, mutta terveydenhuollosta varsinaiseksi painopistealueeksi määritellään vain mielenterveystyön kehittäminen. Terveydenhuoltoa koskevia linjauksia ja tavoitteita ei juuri esitetä.

Suvi Sariola

Nivelreumassa nivelkalvon solujen tarttumismolekyylit eivät ilmenny samalla tavoin kuin terveessä nivelkalvossa

Solujen täytyy reagoida niiden ulkopuolelta tuleviin viesteihin yhteisönsä kannalta mielekkäällä tavalla. Jos vaste on virheellinen, se johtaa sairauteen. Nivelreumalle on ominaista tulehdusreaktio, solujen hallitsematon kasvu ja verisuonten uudismuodostus. Tiedetään, että reumapotilaan nivelkalvon reunasolukko syövyttää rustoa, mutta ruston tuhoutumismekanismi on edelleen tuntematon.

Laura Pirilä

Maha- ja pohjukaissuolihaava

Reilun kahdenkymmenen vuoden aikana ulkustaudin esiintyvyys on vähentynyt monissa Euroopan maissa, USA:ssa ja Kanadassa. Sekä sairaalassa hoidettujen ulkuspotilaiden että elektiivisten operaatioiden määrä on laskenut. Näin on tapahtunut nuorilla ja keski-ikäisillä, mutta vanhuksilla kehitys on ollut päinvastainen. Sairastuvuus ulkustautiin vanhuksilla on lisääntynyt ja sairaalahoitoa vaativien ulkuspotilaiden määrä on kasvanut. Vuotokomplikaatiot ovat lisääntyneet erityisesti vanhemmissa ikäryhmissä. Kuolevuus ulkustautiin on oleellisesti lisääntynyt erityisesti yli 75-vuotiailla. Suomessa kehitys on ollut samansuuntainen. Väestön vanheneminenkin huomioon ottaen vanhusten ulkustauti on yleistynyt selvästi. Vanhusten ulkustautiin liittyy erityispiirteitä, jotka ovat huonosti tunnettuja. Tulehduskipulääkkeillä on epäilty olevan merkitystä vanhusten epätyypillisen ulkusoireiston kehittymiselle.

Helena Kemppainen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030