Aikuisten sydämensiirrot

Sydämensiirto on vakiinnuttanut paikkansa vaikeiden sydäntautien viimeisenä hoitomuotona myös Suomessa. Maassamme on tehty yli 200 siirtoa aikuisille, ja tulokset vastaavat kansainvälisiä kokemuksia. Siirtosydämistä on silti jatkuvasti pulaa. Kentällä toimivien lääkäreiden aktiivisuus on edelleenkin tärkeää, jotta sydämen luovutuksen mahdollisuus käytetään hyväksi, oikeat potilaat pääsevät siirtoleikkaukseen ja jotta heidän seurantansa onnistuu jatkossakin hyvin.

Juhani Partanen, Lasse Heikkilä, Marja-Liisa Hellstedt, Markku S. Nieminen

Antidootit myrkytysten hoidossa

Myrkytyksen aiheuttaneen aineen vastalääke tukee potilaan oireenmukaista hoitoa ja on usein välttämätön pysyvän elinvaurion ehkäisemiseksi, jopa hengen pelastamiseksi. Kontrolloituja kliinisiä tutkimuksia antidoottien tehosta on kuitenkin vähän, ja monien vakiintuneidenkin aineiden optimaalinen annostus on epäselvä. Uusia vastalääkkeitä ovat raskasmetalleja kelatoivat yhdisteet DMPS ja DMSA, jotka ovat käyttökelpoisia muun muassa akuuttien lyijy- ja elohopeamyrkytysten hoidossa. Syanidimyrkytyksiin sekä kyynpureman aiheuttamiin oireisiin on saatu hyödyllisiä uusia aineita. Vakiintunutta antidoottia koskeva merkittävä havainto on, että asetyylikysteiini vähensi parasetamolimyrkytyksen aiheuttamaa kuolemanvaaraa myös potilailta, joille oli myöhäisen hoitoon tulon vuoksi jo kehittynyt maksavaurio.

Kari T. Kivistö, Marja Kinos, Pertti J. Neuvonen

Alkoholin aiheuttamien vieroitusoireiden hoito - mikä on ilokaasun asema?

Äkillinen juomisen lopettaminen runsaan pitkäaikaisen alkoholinkäytön jälkeen voi johtaa hankaliin vieroitusoireisiin, joita yleensä hoidetaan rauhoittavilla lääkkeillä. Ongelmaksi saattaa muodostua, että kyseiset lääkkeet voivat väärin käytettynä aiheuttaa riippuvuutta alkoholin tapaan. Viime aikoina on väitetty, että ilokaasun antaminen nopeuttaa alkoholivieroitusoireista toipumista ja vähentää rauhoittavien lääkkeiden tarvetta. Väitteet perustuvat yksittäisiin, huonosti kontrolloituihin tutkimuksiin. Tieteellistä perustetta ilokaasun käytölle alkoholivieroituksessa ei mielestämme toistaiseksi ole.

Taina Methuen, Kari Poikolainen, Risto P. Roine

Eettisiä näkökohtia terveydenhuollon hallinnossa MATTI ISOHANNI

Eettisesti korkeatasoinen hallinto on kaikkien hallinnon osapuolten etua ja hyvää edistävää toimintaa, jossa organisaation perustehtävä toteutuu ja esimiehet ja alaiset voivat mahdollisimman hyvin. Terveydenhuollon tiimityössä korostuu eri osapuolten keskinäinen yhteensopivuus ja valmius yhteistyöhön. Potilaan etu, työntekijän lähipiirin odotukset ja toiminnan rahoittajan tavoitteet tulee ottaa huomioon. Kliinisen tiimin johtaminen edellyttää paitsi hyvää johtamistaitoa, myös itse asian osaamista. Kumpaakin pitää opetella, kliinisen alan asiantuntija ei voi ilman muuta olettaa hallitsevansa kaikkea myös johtamistaidon alueella.

Mikä on Vankimielisairaala?

Sanalla "vankimielisairaala" lienee monen mielessä varsin kolkko kaiku. Useimmat eivät tiedä, että Suomen ainoa vankimielisairaala sijaitsee Turussa, Kakolanmäen satamanpuoleisessa eli etelärinteessä, lähellä Turun keskusvankilaa ja Turun lääninvankilaa. Viime syksynä 85 vuotta täyttäneellä Vankimielisairaalalla on vankeinhoidon ja psykiatrian kentässä oma erikoisasemansa, jota tässä kirjoituksessa valotetaan.

Hannu Lauerma

Päivän tärkein ateria? - aterioiden koostumus vuonna 1992

Aamuateria on ollut aina tärkeä suomalaisessa ateriajärjestyksessä (1,2). Sen merkitys oli erityisen suuri menneinä vuosikymmeninä, jolloin tehtiin usein fyysisesti raskasta työtä. 1900-luvun alussa suomalainen maalaisväestö aloitti päivänsä aamukahvilla, joka juotiin heti heräämisen jälkeen klo 5-6. Päivän ensimmäinen varsinainen ateria, aamiainen syötiin useimmiten klo 8-9, ja siitä saatiin kolmannes koko päivän energiasta.

Päivi Kleemola, Eva Roos, Ritva Prättälä

Kantasolukasvutekijä ja sen reseptori, c-kit, pahanlaatuisissa myeloisissa veritaudeissa

Vaikka maligneissa veritaudeissa hematopoieettisten solujen proliferaatio ja/tai differentiaatio on häiriintynyttä, on useiden hematopoieettisten kasvutekijöiden todettu osallistuvan normaalien verisolujen lisäksi myös malignien verisolujen kasvun säätelyyn. Hematopoieettisiin kasvutekijöihin kuuluva kantasolukasvutekijä eristettiin vuonna 1990. Normaalissa hematopoieesissa se ohjaa primitiivisten verisolujen kasvua. Tässä väitöskirjassa keskityttiin tutkimaan kantasolukasvutekijän ja sen reseptorin, c-kit:n, merkitystä pahanlaatuisissa myelooisissa kantasolutaudeissa. Tautiryhmään kuuluvat myeloproliferatiiviset taudit eli krooninen myelooinen leukemia, polysytemia vera, idiopaattinen myelofibroosi ja essentielli trombosytoosi sekä akuutti myelooinen leukemia.

Timo Siitonen

Sappitaudin vuoksi leikatut

Tutkimus käsittää tekijän henkilökohtaisen sappileikkausaineiston vuosilta 1965-90. Potilaat on jaettu kolmeen ryhmään, joista tärkeimmän muodostaa varsinaisen sappitaudin vuoksi leikatut 1 880 tapausta. Toisen ryhmän muodostavat muiden vatsaontelon leikkausten yhteydessä leikatut sappipotilaat (90 tapausta) ja kolmannen ryhmän vatsaontelon pahanlaatuisten kasvainten yhteydessä leikatut sappipotilaat (53 tapausta). Tulosten esittely on jaoteltu seuraavasti: 1) potilaan oireisto ennen leikkausta, 2) sappiteiden kuvantaminen ja laboratoriotutkimukset, 3) leikkaustoimenpiteet ja löydökset sekä leikkauskomplikaatiot, 4) sappirakon kolesteroloosi ja 5) potilaan tila ja oireet seurantatutkimuksessa.

Jaakko Seiro

Myyräkuumeen patogeneesi

Suomessa tehdään vuosittain noin 1 000 serologisesti varmennettua myyräkuumediagnoosia. Kuten muutkin hantavirusinfektiot, Puumala-virusinfektio on jyrsijälevintäinen ja tarttuu luonnon metsämyyrästä ihmisiin tyypillisimmin syystalvella. Osa potilaista vaatii sairaalahoitoa lähinnä nestetasapainon häiriöihin ja munuaisen vajaatoimintaan liittyvien komplikaatioiden vuoksi: noin 5 % sairaalassa hoidetuista potilaista vaatii dialyysihoitoa, ja hieman alle 10 %:lla todetaan kuumevaiheen lopulla verenpaineen lasku ja vakavimmissa tapauksissa sokkitila. Verenvuototaipumus on yleensä lievä.

Mari Kanerva

Saunominen ja lääkeaineiden farmakokin etiikka

Saunomisen aiheuttaman lyhytkestoisen lämpöaltistuksen yhteydessä tapahtuvat muutokset, kuten ihoverenkierron lisääntyminen, ruoansulatuskanavan ja munuaisten verenkierron väheneminen, nestehukka hikoilun yhteydessä ja mahdolliset maksaverenkierron muutokset voivat teoriassa vaikuttaa lääkeaineiden farmakokinetiikkaan ja sitä kautta myös farmakodynaamisiin vasteisiin. Mahdollisista saunomisen ja lääkityksen välisistä interaktioista on kuitenkin vähän tutkimustietoa esimerkiksi lääkkeiden käytön tehon ja turvallisuuden arvioimiseksi saunomisen yhteydessä.

Jyrki Vanakoski

Diabeettisen neuropatiakivun hoito tehostuu

Jopa 7,5 %:lla diabeetikoista on etenkin alaraajoihin rajoittuvia kipuja. Kipu voi olla lievää, mutta äärimmäisenä se on vaikeasti invalidisoivaa ja etenkin yöaikainen kipu estää rentouttavan unen. Elämänlaatu on surkea.

Robert Paul

Aivovaurion riski ohitusleikkauksen yhteydessä

Sepelvaltimoiden ohitusleikkaukseen liittyy kohtalainen aivoverenkiertohäiriöiden riski. Tämä johtuu mm. siitä, että potilaat ovat usein iäkkäitä, toimenpiteen aikana on suuria verenpaineen vaihteluja ja ateroskleroottiset suonen seinämät voivat lähettää embolioita aivoihin. Maailmassa tehdään noin 800 000 ohitusleikkausta vuosittain, joten leikkauskomplikaationa syntyvät neurologiset jälkisairaudet ovat suuri ongelma. Ongelman suuruutta on tutkittu useissa pienehköissä tutkimuksissa ja serebraalisia komplikaatioita on eri keskuksissa ilmoitettu esiintyvän 0,4-5,4 %:lla ohitusleikkauksella hoidetuista ja neuropsykologisten jälkivaikutusten esiintyvyydeksi on raportoitu eri lukuja 25 %:sta 79 %:iin.

Robert Paul

Suomalaistutkimus valaisee osteoporoottisten nilkkamurtumien esiintyvyyttä

Osteoporoosin aiheuttamien lonkkamurtumien epidemiologiasta on maailmanlaajuisesti verraten runsaasti tietoa, mutta muiden luiden murtumisesta osteoporoosin seurauksena tietoa on vähemmän. Suomen sairaaloiden uloskirjoitusrekisteri on maailman vanhin maanlaajuinen sairaalarekisteri, ja sen kattavuus on lähes sataprosenttinen.

Robert Paul

Kolorektaalisyövän seulonta

Lancetin palstoilla julkaistiin kaksi satunnaistettua tutkimusta, joissa selvitettiin, voidaanko 45-75-vuotiaiden kuolleisuutta kolorektaalisyöpään pienentää tutkimalla ulosteen veri kahden vuoden välein. Toinen tutkimuksista tehtiin Fynin saarella Tanskassa (72 000 satunnaistettua henkilöä) ja toinen Nottinghamin alueella Englannissa (153 000 satunnaistettua). Ulosteen veri tutkittiin Hemoccult-testillä (kaksi näytettä otettiin kolmesta peräkkäisestä ulosteesta), ja positiivisen näytteen antaneet joutuivat joko uudelleen testiin tai suoraan paksusuolen tähystykseen.

Heikki Joensuu

Norjan kulttuurinnälkäiset kollegat

Liekö sattuma vai ei, että lääkärien jumalan Asklepioksen isä oli Apollon, taiteen, musiikin ja kirjallisuuden jumala. Joka tapauksessa lääkäriyteen liittyy aimo osuus humanismia, olemmehan lähempänä ihmistä kuin monien muiden ammattikuntien edustajat. Sitä mukaa kuin holistisen hoidon filosofia laajenee, myös lääkärin henkisen viljelyn merkitys kasvaa.

Robert Paul

Opetussairaalapotilaiden ruokavalio

Vuonna 1989 julkaistiin Yhdysvalloissa laajan tutkimuksen ja selvitystyön pohjalta uudet ravintosuositukset, joissa mm. korostui vähärasvaisuus, vähäkolesterolisuus, vähäsuolaisuus sekä runsas kuitujen, hedelmien ja vihannesten nauttiminen.

Robert Paul

Pölypunkki - höyhenten tärkein allergeeni

Höyhenten aiheuttamat limakalvo-oireet ovat harvinaisia, mikäli tyynyissä ja peitoissa on käytetty puhdistettuja höyheniä. Sen sijaan vanhat höyhentuotteet sisältävät runsaasti pölypunkkeja, jotka saavat aikaan höyhenallergiaksi luullut oireet. Pölypunkkiallergeeneja on myös höyhenallergiatutkimuksissa käytetyissä valmisteissa aiheuttamassa vääriä positiivisia tuloksia ihopistokokeissa.

Katriina Kilpiö, Soili Mäkinen-Kiljunen, Tari Haahtela, Matti Hannuksela

Pohjanlahden rannikon suomenruotsalaiset säilyvät työkykyisinä

Kelan eläketilastojen mukaan Pohjanlahden rannikon ruotsinkielisten kuntien asukkaita siirtyy työkyvyttömyyseläkkeelle, yksilölliselle varhaiseläkkeelle tai työttömyyseläkkeelle merkitsevästi vähemmän kuin saman alueen suomenkielisten kuntien asukkaita. Erityisen selvänä näkyy ero tuki- ja liikuntaelinsairauksien sekä vammojen vuoksi myönnetyissä työkyvyttömyyseläkkeissä. Ruotsinkielisissä kunnissa miesten aktiiviaika on keskimäärin kaksi vuotta pitempi kuin suomenkielisissä, naisilla ero on vuoden verran. Kieliryhmien terveyserojen syyt eivät tavanomaisia taustatekijöitä tarkastelemalla avaudu, vaan tarvittaisiin perusteellista paneutumista kielivähemmistön kulttuuri- ja elämäntapakysymyksiin.

Markku T. Hyyppä, Juhani Mäki

Mihin kuntoutuksen tulisi kohdistua? Helsinkiläisten ikäihmisten kuntoutustarvekartoitus

Kuntoutuskustannusten kurissapitämisen eräs tapa on toimenpiteiden suuntaaminen oikeaan kohteeseen. Yksilön kokemat päivittäistä selviytymistä haittaavat tekijät tulisi tunnistaa ja asettaa tärkeysjärjestykseen. Tämän jälkeen voidaan määritellä kynnyshaitta, eli keskeisin toimintakykyä haittaava tekijä. Asiantuntijoista koottu ryhmä arvioi kynnyshaitan laadun ja määrän ja kuntoutuksen tarpeen.

Tom Candolin, Sirpa Granö, Irja Turumäki, Erkki J. Valtonen

Impotenssin tutkiminen ja hoito

Aiemmin impotenssia pidettiin lähes täysin psyykkisenä ongelmana, mutta nykyään yhä useammin taustalta löytyy myös elimellinen vika, tavallisimmin siittimen verenkiertoon liittyvä. Nuorilla miehillä impotenssin perussyy on yleensä psyykkinen, vanhemmilla orgaaninen. Ongelman selvittelyssä esitiedot on pyrittävä saamaan huolellisesti, vaikka aihe onkin potilaalle arka. Etukäteen potilaalle postitettu kyselylomake voi helpottaa asian käsittelyä. Kliinisen tutkimuksen jälkeen tehtävä intrakavernoottinen injektiotesti on impotenssidiagnostiikan kulmakivi. Orgaanisperäisen impotenssin yleisin hoitomuoto on nykyään verenkiertoa lisäävien aineiden injisoiminen siittimen paisuvaiskudokseen.

Olavi Lukkarinen, T. Andreo Larsen