Virtsarakkosyövän ennusteelliset tekijät

Virtsarakkosyöpä on länsimaiden yleisin virtsateiden pahanlaatuinen kasvain ja Suomessa se on miesten kolmanneksi yleisin syöpämuoto. Vuosittain maassamme todetaan noin 800 uutta tapausta. Tupakointi on yksittäisistä riskitekijöistä tärkein, sillä siitä johtuu lähes puolet kaikista tapauksista. Perinteisesti on huonon ennusteen merkkinä pidetty kasvaimen invasiivisuutta, huonoa erilaistumisastetta, monilukuisuutta ja varhaista uusiutuvuutta. Uudempia ennustetekijöitä ovat DNA ploidisuus ja mahdollisesti p53 ekspressio.

Mika Raitanen

Mikrobien rakenneosien ja aineenvaihduntatuotteiden osoittaminen kaasukromatografialla ja massaspektrometrialla

Bakteerien tai bakteeriperäisten rakenteiden osoittamiseksi on mikrobiologisessa diagnostiikassa ja tutkimustyössä kehitetty lukuisia menetelmiä klassisen bakteeriviljelyn rinnalle. Eräs uusimmista menetelmistä mikrobeista peräisin olevien merkkimolekyylien havainnoimiseksi on kaasukromatografia ja yhdistetty kaasukromatografia-massaspektrometria (GC-MS). Tutkimuksen tavoitteena oli ko. menetelmää käyttäen etsiä mikrobeille ominaisia merkkimolekyylejä suoraan potilasnäytteistä tilanteissa, joissa mikrobin osoittaminen klassisia mikrobiologisia menetelmiä käyttäen on ongelmallista.

Leena Lehtonen

Varhaislapsuuden neuronaalinen seroidilipofuskinoosi

Infantiili neuronaalinen seroidilipofuskinoosi, INCL, on resessiivisesti periytyvä, lysosomaalinen suomalaiseen tautiperintöön kuuluva kertymäsairaus, joka johtaa aina vaikea-asteiseen psykomotoriseen kehitysvammaan. Tauti on diagnosoitu Suomessa 137 potilaalta ja muualla maailmassa noin 100 potilaalta. Taudin geeni on paikallistettu kromosomiin 1. Tautia aiheuttavan häiriön on todettu olevan rasvatähteitä eri valkuaisista poistavassa entsyymissä, palmitoyyli proteiini tioesteraasissa. Potilaiden keskimääräinen elinikä on 11-13 vuotta.

Sanna-Leena Vanhanen

Suomalainen tautiperintö - muisto 4 000 vuoden takaa

Me suomalaisethan olemme erikoista väkeä. Kieli on kummallinen ja ihmisetkin poikkeavia, jollei muuten niin ainakin tautikirjoltaan. Suomalaisilta löytyy ainakin 30 geneettistä sairautta, joita ei juurikaan muualta tavata.

Heikki Arvilommi

Ehkäisytabletit ja aivohalvausriski

Jo e-pillerien alkuvuosista tiedetään, että niiden käyttöön liittyy lisääntynyt iskeemisen aivohalvauksen riski. Vuosikymmenien varrella e-pillerien laadussa ja käyttötavoissa on tapahtunut muutoksia: tablettien estrogeenipitoisuus on pienentynyt ja niitä vältetään antamasta vanhemmille naisille. WHO on toiminut toimeksiantajana maailmanlaajuisessa e-pillerien aivohalvausriskiä selvittäneessä tutkimuksessa, johon osallistui 21 tutkimuskeskusta 21 maasta, ei kuitenkaan yhtään Pohjoismaista.

Robert Paul

Mädältä haiseva mies

Ihmisen ihossa on perushaju, joka osaksi tulee ihon mikrobifloorasta. Jokainen on myös tavannut ainakin hikisenä pahanhajuisen lähimmäisen. Haju ei äkkiä ajatellen ole ehkä suuren suuri lääketieteellinen ongelma. Tapausselostus Lancetissa kuitenkin osoittaa, miten pienestä haju ja elämän laatu voivat olla kiinni.

Heikki Arvilommi

Seerumin testosteronitaso ja eturauhassyöpä

Androgeenien on jo pitkään epäilty olevan yhteydessä eturauhassyövän kehittymiseen. Androgeeneja tarvitaan eturauhasen kasvuun ja ylläpitoon, ja suurina annoksina niiden on havaittu aiheuttavan jyrsijöille eturauhassyöpää. Ihmisen seerumin hormonitasojen ja eturauhassyövän välistä yhteyttä koskevien tutkimusten tulokset ovat kuitenkin olleet vaikeasti tulkittavissa.

Heikki Joensuu

Bakteereita maan uumenissakin

Juuri kun olemme toipuneet merten syvyyksistä löytyneiden bakteerien aiheuttamasta hämmästyksestä, maan uumeniin poriensa avulla tunkeutuneet tutkijat kertovat bakteereita löytyvän jopa kilometrien syvyydestä kallion sisästä. Bakteereita voi löytyä jopa miljoonia grammassa kiveä. Mitä syvemmälle mennään, sitä vähemmän bakteereita kivessä pesii. Bakteerien on arveltu päässeen syvälle kallioon pohjaveden mukana paikoin jo miljoonia vuosia sitten.

Matti Viljanen

Potilaat spontaanien haittatapahtumien raportoijina

Niin meillä kuin muuallakin EU-maissa haittatapahtumien raportointi on terveydenhuollon ammattilaisten tehtävä. Tämä järjestelmä toimii erittäin hyvin, kun kyseessä on jo pitkään markkinoilla ollut lääkevalmiste. Tilanne on kuitenkin toinen, kun lääke on uusi, sillä kliinisissä lääketutkimuksissa todetut haittatapahtumat on selvitetty yleensä varsin tarkoin rajatuissa tutkimispopulaatioissa. Kun lääke sitten pääsee yleiseen käyttöön, saattaa esille tulla jokin aiemmin tuntematon haitta.

Robert Paul

Huumeita kokeilleet siviilipalvelusmiehet vuonna 1995

Varusmiesten huumekokeiluja on seurattu kyselytutkimuksin jo vuodesta 1968 lähtien. Siviilipalvelusmiesten osalta ei vastaavaa seurantaa ole aiemmin tehty. Nyt tehdyssä kyselytutkimuksessa ilmeni, että varusmiehiin verrattuna siviilipalvelusmiehet ovat kokeilleet yli kaksi kertaa yleisemmin huumeita, ja että noin neljäsosa siviilipalvelusmiehistä käyttää niitä säännöllisesti. Tavallisimmin käytettyjä huumeita ovat kannabisvalmisteet ja erilaiset lääkkeet. Huumeiden käytölle altistavia tekijöitä ovat huumeiden käyttö tuttavapiirissä, pitkäaikainen työttömyys siviilissä sekä alkoholin käyttö ja tupakointi.

Timo Koponen, Juhani Niemelä, Jukka-Pekka Hiltunen, Jussi Kauhanen

Mikrobien superantigeenit - dermatologisia näkökohtia

Superantigeenit ovat ryhmä mikrobiperäisiä proteiineja tai mikrobien toksiineja, jotka aiheuttavat voimakkaan tulehdusvaikutuksen kudoksessa. Ihotaudeissa superantigeeneilla on selkeä merkitys mm. atooppisen ekseeman ja psoriaasin aktivoitumisessa ja pahenemisessa, mutta myös harvinaisemmissa taudeissa, kuten stafylokokin aiheuttamissa toksinen sokki ja scalded skin -syndroomissa sekä Kawasakin taudissa.

Jaana Panelius, Jorma Keski-Oja

Lääkepitoisuusmääritykset epilepsian hoidon seurannassa

Epilepsialääkkeiden pitoisuusmääritykset ovat hyödyllisiä erityisesti ongelmatilanteissa, lääkeannosten muutoksia suunniteltaessa ja silloin, kun potilas joutuu käyttämään useita lääkkeitä. Joskus niistä on apua myös potilaan hoitomyöntyvyyttä arvioitaessa. Pitoisuusmääritysten tulkintaongelmat ja viitealueiden suhteellisuus ovat kuitenkin viime vuosina nousseet huomion kohteeksi. Lisäksi on arvosteltu oireettomien potilaiden rutiinitutkimuksia. Hoitoratkaisut on joka tapauksessa tehtävä hyvän kliinisen arvion perusteella, ja lääkepitoisuusmäärityksiin ryhdyttäessä siihen on oltava selvä aihe.

Tapani Keränen, Jukka Peltola

Insuliinin valinnan ongelmat

Kesällä 75 vuotta täyttänyt insuliini on yksi lääketieteen suurista keksinnöistä. Se on mahdollistanut nuoruustyypin diabetesta sairastaville normaalin elämän, vaikka parantavaa hoitoa ei ole. Insuliinihoidon käytännön toteutuksessa eri insuliinivalmisteiden ja niiden käyttötapojen tuntemus sekä potilaan yksilölliset piirteiden ja kokemusten huomioon ottaminen takaavat parhaan tuloksen. Uuden lisävaihtoehdon ovat tuoneet lyhytvaikutteiset insuliinianalogit, joista ensimmäinen tuli Suomessa markkinoille tänä syksynä.

Juha Saltevo

Vanhusten lonkkamurtumat ja niiden ehkäisy

Vanhusten reisiluun yläosan murtumat eli lonkkamurtumat ovat niin inhimillisesti kuin taloudellisesti merkittävä kansanterveysongelma. Viimeisen 25 vuoden aikana lonkkamurtumien määrä on kolminkertaistunut Suomessa, ja on nyt noin 6 300 murtumaa vuodessa. Jos ehkäiseviin toimiin ei ryhdytä, murtumien määrä tulee vielä voimakkaasti lisääntymään 2000-luvun ensimmäisinä vuosikymmeninä vanhusväestön määrän lisääntyessä.

Pekka Kannus, Jari Parkkari, Jussi Heikkilä, Ilkka Vuori

Sydämen vajaatoimintaan liittyvä iskeeminen hepatiitti

Vaikeaan sydämen vajaatoimintaan liittyy usein maksastaasin pohjalta kehittynyt maksan toimintahäiriö, joka ilmenee maksaentsyymiarvojen nousuna ja lievänä keltaisuutena. Iskeeminen hepatiitti on harvinaisempi, ja se on useimmiten yhteydessä tilapäiseen verenpaineen laskuun. Oireena on potilaan äkillinen keltaisuus, johon ei liity kipuja. Transaminaasiarvot suurenevat voimakkaasti, samoin seerumin bilirubiiniarvo ja, toisin kuin maksastaasissa, bilirubiini on pääasiassa konjugoitumatonta. Tila korjaantuu tavallisesti muutamassa päivässä.

Mauno Härkönen

Miten priorisoida terveydenhuoltoa?

Priorisointi on tullut suomalaiseen keskusteluun laman myötä, vaikka rahanpuute ei olekaan ainoa syy pohtia lääketieteen ja terveydenhuollon valintoja. Käytännössä Suomessa tavallisinta on ollut piilopriorisointi, joko jonotuttamalla potilaita tutkimuksiin tai toimenpiteisiin tai hallinnollisilla päätöksillä, esimerkiksi asettamalla menoille katto, johon käytännön toiminta on sovitettava. Terveydenhuoltoon kohdistuvien odotusten ja voimavarojen ristiriita ei kuitenkaan näillä keinoilla ratkea. Tässä kirjoituksessa esitetään uudenlainen neljän strategian priorisointimalli.

Olli-Pekka Ryynänen, Markku Myllykangas

Lääkärien liikkuvuus Suomen ja muiden Euroopan Unionin jäsenmaiden välillä

Ennen EU:hun liittymistä viranomaistemme esittämät pahimmat pelot terveydenhuollon ammattihenkilöstön muuttotappiosta ovat osoittautuneet aiheellisiksi. Rahallinen menetys koulutuskustannuksina on tuntuva. Vuoden 1995 loppuun mennessä oli Suomesta poismuuttaneiden lääkäreiden koulutukseen kulunut arviolta noin 350 miljoonaa markkaa. Suomella ei näytä olevan valttikorttia, joka saisi eurooppalaiset hyvin koulutetut lääkärit kiinnostumaan työskentelystä täällä.

Juha Karvonen

Munasarjojen ablaatio pois koipussista

Munasarjojen kirurginen poisto tai sädetys oli ensimmäinen tehokas rintasyövän systeemihoito. Ny- kyään tämä hoito on paljolti syrjäytynyt solunsalpaajien ja lääkkeellisten hormonihoitojen tieltä. Erityisesti on varottu ablaatioon liittyviä akuutteja menopaussioireita ja mahdollisia aikaisen menopaussin aiheuttamia pitkäaikaisvaikutuksia. Lancetissa on nyt julkaistu meta-analyysi, johon on koottu tiedot kaikista tunnetuista satunnaistetuista rintasyövän liitännäishoitotutkimuksista, joissa on käytetty hoitona munasarjojen poistoa. Se perustuu peräti viidentoista vuoden seurantaan.

Heikki Joensuu

Optimaalinen antikoagulaatio - jälleen kerran

Syystäkin väitetään, että eteisvärinäpotilaan oikein toteutettu anti- koagulaatio on lääketieteen parhaimpia ennaltaehkäisykeinoja. Ongelmahan vain on, mikä on optimaalista antikoagulaatiota: liian suuriannoksinen hoito voi aiheuttaa vaarallisia vuotoja, liian heikko taas aivoinfarkteja sydänperäisen embolisaation vuoksi.

Robert Paul

Tehomarkkinoitu monikansallinen salmonellaepidemia

Salmonella agona -bakteerien runsaus havahdutti Englannin kansanterveyslaitoksen suolistobakteerilaboratorion tutkijat pari vuotta sitten. Bakteerit oli eristetty lähes poikkeuksetta lapsipotilaista, joilla oli juutalaisperäinen sukunimi. Epidemiologinen ravintovertailu osoitti sairastuneiden syöneen enemmän Israelissa valmistettuja välipaloja (savoury snacks) kuin verrokit. Näistä juutalaisen kosher-perinteen mukaan valmistetuista välipaloista löydettiinkin erittäin runsaasti S. agona -bakteeria.

Matti Viljanen