Tappava spongiforminen enkefalopatia lihankäsittelijällä

66-vuotias saksalainen mies kärsi viiden kuukauden ajan hermoston häiriöistä ja joutui lopulta sairaalaan. Hänellä oli älyllistä taantumista, muisti-, näkö- ja keskittymiskyvyn häiriöitä sekä hallusinaatioita. Potilaan suvussa ei tiedetty olevan dementiaa. Hänelle ei myöskään oltu tehty kudostensiirtoja tai neurokirurgisia toimenpiteitä. Loppuvaiheessa potilaalla oli mm. suun pakkoliikkeitä ja progressiivisesti kehittynyt mentaalinen häiriintyminen, joka johti akineettiseen mutismiin. Hän kuoli keuhkoemboliaan.

Pentti Huovinen

Uloshengitysilman typpioksidimääritys - hengitystietulehduksen uusi osoitin

Typpioksidin (NO) keskeinen osuus elintoiminnoissa on selvinnyt vasta muutamia vuosia sitten (1). Typpioksidi säätelee verisuonten jänteyttä sekä toimii hermoston ja tulehdusreaktioiden välittäjäaineena (2). Typpioksidimuodostuksen muutoksia on havaittu sydän- ja verisuonitaudeissa, keuhkosairauksissa sekä käyttäytymisen ja seksuaalitoimintojen häiriöissä (3,4).

Harri Lindholm, Tuula Lindholm, Pekka Malmberg, Pentti Tukiainen, Anssi Sovijärvi

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 34/1996 Kommentteja

Seulontamammografiassa koettu kipu ja epämukavuus

Kivun ja epämukavuuden kokeminen mammografiassa on yleistä, vaikkakaan kipu ei yleensä ole voimakasta. Rintasyöpäseulontaan kutsuttujen 50-vuotiaiden naisten kokemuksia kivusta ja epämukavuudesta selvitettiin kyselytutkimuksella. Naisilla, joilla oli kokemusta mammografiasta, kivun ja epämukavuuden odottaminen osoittautui tärkeimmäksi niitä selittäväksi tekijäksi. Sen sijaan mammografiassa ensimmäistä kertaa käyneillä naisilla etukäteisodotuksella ei ollut merkitystä, vaan kipua ja epämukavuutta selittivät eniten naisen jännittyneisyys sekä hänen kokemuksensa henkilökunnan suhtautumisesta. Henkilökunnan rooliin miellyttävän kuvausilmapiirin luomisessa tulee kiinnittää huomiota erityisesti naisten ollessa ensi kertaa mammografiassa, jotta heille jäisi toimenpiteestä myönteinen muistikuva eikä seuraavaa kuvauskertaa tarvitsisi kivun takia jännittää.

Pilvikki Absetz, Arja R. Aro, Tuija Eerola, Martti Pamilo, Jouko Lönnqvist

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 34/1996 Kommentteja

Lääkäreiden lääkemääräykset vuonna 1995 Tietoja määristä ja kustannuksista

Suomalainen lääkäri määräsi vuonna 1995 korvattavia lääkkeitä keskimäärin noin 250 000 markalla. Eniten lääkkeitä määräsivät yleislääketieteen ja sisätautien erikoislääkärit. Noin 40 % kaikista lääkäreistä kirjoitti lääkkeitä satunnaisesti tai harvoin. Mikrobilääkkeet olivat selvästi yleisimmin määrätty lääkeryhmä. Nämä tiedot perustuvat Kelan konekieliseen reseptitiedostoon, johon tulee vuodessa tiedot yli 20 miljoonasta reseptistä.

Timo Klaukka, Jaana Martikainen, Pekka Koivisto

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 34/1996 Kommentteja

Virusmeningiittien laboratoriodiagnostiikan uudet menetelmät

Kesällä ja alkusyksystä 1996 todettiin Suomessa varsin laaja meningiittiepidemia, jossa sairastuneet olivat enimmäkseen 1980-luvulla syntyneitä. Virologiset tutkimukset osoittivat aiheuttajaksi enteroviruksen, echovirus 30:n. Uudet laboratoriodiagnostiset testit osoittautuivat sekä nopeiksi että luotettaviksi, ja niiden avulla päästiin etiologiseen diagnoosiin jo epidemian alkuvaiheessa.

Raija Vainionpää, Heikki Hyöty, Taina Routi, Timo Hyypiä

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 34/1996 Kommentteja

Uhkaavatko penisilliiniresistentit pneumokokit Suomea?

Penisilliinille ja muille beetalaktaamiantibiooteille vastustuskykyisiä pneumokokkeja on meillä toistaiseksi vähän, ja penisilliiniä suositellaan edelleen pneumokokki-infektioiden ensisijaiseksi lääkkeeksi. Entistä käytäntöä puoltaa myös se, ettei täydellisesti resistenttejä kantoja vielä ole, vaan suositusten mukaiset suuret lääkeannokset purevat vastustuskykyisimpiinkin muunnoksiin. Pneumokokkimeningiittien hoidossa aiheuttajabakteerin resistenssi kuitenkin on vaaratekijä, johon on varauduttava varsinkin jos tartunta on saatu esimerkiksi Etelä-Euroopasta.

Harri Saxén

Infektio ja ennenaikainen synnytys

Raskaana olevan naisen infektioiden tiedetään altistavan ennenaikaiselle synnytykselle ja yhä useammat tutkimukset ja havainnot viittaavat siihen, että huomattava osa ennenaikaisista synnytyksistä johtuu infektioista. Yleisimmin näissä tapauksissa bakteeriviljelyssä löytyy mykoplasmaryhmän patogeeneja, usein myös B-ryhmän streptokokki. Mekanismi, jolla infektio synnytyksen käynnistää, on epäselvä. Useimmissa antibioottihoitokokeiluissa ei hoidolla juurikaan ole saatu estetyksi ennenaikaisia synnytyksiä. Ennenaikaisen synnytyksen uhatessa nainen on kuitenkin syytä ottaa sairaalatarkkailuun, tutkia myös bakteerinäytteet ja hoitaa löytyneet tulehdukset.

Anna Alanen

Naisen virtsaputken divertikkeli

Naisen virtsaputken divertikkeli on edelleen huonosti tunnettu sairaus. Monilla hoitoon hakeutuneilla potilailla on ollut oireita jo kauan ennen kuin divertikkeli on todettu. Tärkeää onkin, että lääkäri osaa epäillä divertikkeliä ja muistaa tehdä gynekologisen tutkimuksen yhteydessä vetopalpaation. Oireettomat divertikkelit eivät vaadi hoitoa lainkaan. Monet vaivoja aiheuttavat divertikkelit saadaan oireettomiksi ilman leikkaustakin, esimerkiksi laajentamalla virtsaputkea ja antibioottihoidolla. Jos konservatiivinen hoito ei auta, on marsupialisaatio ensisijainen leikkausmenetelmä distaalisten divertikkelien ja emättimen kautta suoritettava divertikulektomia proksimaalisten divertikkelien hoidossa.

Maria Laine, Pentti Kiilholma

Pitkäaikaisen ahtauttavan keuhkosairauden uudet kansainväliset hoitosuositukset

Vuoden 1995 lopulla julkaistiin sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa konsensuslausumat pitkäaikaisen ahtauttavan keuhkosairauden (COPD) hoidosta. Suositusten tavoitteena on edistää tämän keuhkokudosta tuhoavan yleisen sairauden tunnistamista ja sitä sairastavien pääsyä asianmukaiseen hoitoon. COPD on nykyään teollisuusmaiden merkittävin keuhkosairaus. Esiintyvyydeltään se on vähintään yhtä yleinen kuin astma, mutta hoitopäiviä ja kuolleisuutta tauti aiheuttaa enemmän kuin astma. Julkaistuja suosituksia voidaan käyttää perustana myös meillä toivottavasti käynnistettävässä COPD:n kansallisen hoito- ja tutkimusohjelman suunnittelussa.

Timo Keistinen, Kari Kk Venho

Toimiiko psykiatrinen avohoito?

Julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenteissa on tapahtunut kymmenen viime vuoden aikana merkittäviä muutoksia. Niiden taustalla ovat olleet yleismaailmallinen muutossuuntaus, taloudelliset tekijät ja suomalaiset suunnitelmat. Taloudellisista tekijöistä on ollut merkittävin 1990-luvun alussa todettu käänne: jatkuvan kasvun aika on sosiaali- ja terveydenhuollossa ohi. Kulujen kasvu on ollut kaikissa läntisissä teollisuusmaissa suurempaa kuin tulojen kasvu.

Jyrki Korkeila, Ville Lehtinen, Timo Tuori

Progesteronireseptorin kiinnittyminen lämpösokkiproteiini 90:een

Väitöskirjani keskittyi progesteronireseptorin (PR) ja lämpösokkiproteiini90:n (hsp90) mahdollisen interaktion selvittämiseen in vivo intakteissa soluissa. Steroidireseptorit ovat transkriptiofaktoreita, joiden välityksellä ligandi säätelee geenin ekspressiota. Ligandin tarttuessa reseptoriinsa reseptori aktivoituu. Niitä mekanismeja, joilla esim. progesteroni säätelee progesteronireseptorin aktiivisuutta ei tiedetä. Useissa 1980-luvun alun in vitro -tutkimuksissa on havaittu, että ligandivapaa steroidireseptori sitoutuu kahteen lämpösokkiproteiini 90:een kudoksista tehdyissä hypotonisissa sytosoleissa. Tällainen oligomeerinen kompleksi ei pystynyt sitoutumaan DNA:han ja ligandi, lämpö sekä hypertoniset olosuhteet irrottavat hsp90:n steroidireseptoreista.

Anu Pekki

Miten TNF-alfa vaikuttaa haavan paranemiseen?

Haavan paranemisprosessi on monimuotoinen kemiallinen tapahtuma, jonka monet yksityiskohdat ovat edelleenkin selvittämättä. Normaalissa haavan paranemisprosessissa tapahtuu useiden eri solutyyppien kerääntymistä haava-alueelle. Verihiutaleet vaikuttavat välittömästi haavan paranemisen alussa, kun taas neutrofiilit ja makrofaagit ilmaantuvat haavan alueelle ensimmäisten kahden päivän kuluessa. Se, miten nämä eri solytyypit vaikuttavat toistensa toimintaan ja haavan paranemiseen on edelleen osaksi selvittämättä ja vilkkaan tutkimuksen kohteena.

Kari Rapala

Ravinnon kalsiumin vaikutus verisuonitonuksen säätelyyn kokeellisessa verenpainetaudissa

Useat epidemiologiset tutkimukset ovat osoittaneet vähäisen kalsiumin saannin olevan eräs verenpainetaudin riskitekijä. Ravinnon kalsiumpitoisuus näyttää korreloivan käänteisesti väestön verenpainetasoon. Lisäksi ravinnon kalsiumlisän on todettu laskevan verenpainetta osalla väestöä, sekä estävän verenpaineen kehittymistä useissa kokeellisen verenpainetaudin muodoissa. Kuitenkaan ravinnon kalsiumin ja verenpaineen käänteisen yhteyden syytä ei ole lopullisesti selvitetty. Mahdollisia mekanismeja ovat muutokset sympaattisen hermoston aktiivisuudessa, suolatasapainossa, lisäkilpirauhashormonin tai D-vitamiinin plasmapitoisuuksissa ja verisuonen seinämän sileälihaksen toiminnassa.

Heikki Mäkynen

Estrogeeni näyttää vähentävän Alzheimerin taudin riskiä

Estrogeenilla on tunnettujen hormonivaikutustensa lisäksi muita mielenkiintoisia solutason vaikutuksia. Se edistää kolinergisten neuronien kasvua, stimuloi amyloidiproteiiniprekursorin sekretiinientsyymin aineenvaihduntaa ja näyttää myös vaikuttavan apolipoproteiinin E:hen. Kuulostaako tutulta? Nuo solutason vaikutukset voisivat kaikki olla eduksi Alzheimerin taudissa, ja estrogeenia onkin käytetty Alzheimerin taudin hoidossa.

Robert Paul

Sytomegalovirus huijaa immuunipuolustusta elegantisti

Useat sytomegaloviruksen kehityskierron myöhäisempien vaiheiden proteiinit pystyvät salpaamaan antigeenien esittelyn sytotoksisille T-soluille ja sitä kautta viruksen infektoimien solujen tuhon. Nyt on selvinnyt myös, miten runsain mitoin tuotettava kaikkein ensimmäinen proteiini huijaa immuunijärjestelmää: proteiini fosforyloi itsensä niin, ettei isäntäsolun solulimassa tapahtuva prosessi kykene hoitelemaan sitä.

Matti Viljanen

Adenoviruksestako syöpälääke?

Amerikkalaiset tutkijat ovat muuntaneet adenovirusta niin, että se iskee vain sellaisiin soluihin, joiden "syöväntorjuntageeni" p53 puuttuu täysin tai on viallinen. Tämä geeni estää esimerkiksi mutaatioiden vaurioittamaa DNA:ta kahdentumasta, kunnes vaurio on korjattu. Jos korjaus ei onnistu, p53 käynnistää solussa apoptoosiksi kutsutun itsetuhoon johtavan tapahtumaketjun. p53-geenin puutteellisen toiminnan on ajateltu olevan merkittävä tekijä yli 50 %:ssa erilaisista syövistä.

Matti Viljanen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030