Hoitotakuussa tavoitteena varma ja nopea aikataulu: "Meidän sairaanhoitopiirissä sappikivet leikataan kolmen kuukauden kuluessa"

Hoitotakuukokeilun tavoitteena on pystyä ilmoittamaan potilaalle varma ja mahdollisimman nopea aikataulu, jolla hänen hoitonsa etenee. Kokeiluun osallistuu neljä sairaanhoitopiiriä, ja se yritetään käynnistää ensi vuoden alussa. Kuntaliiton sairaalatoimen päällikön Jorma Backin mukaan kokeilussa katsotaan, saadaanko järjestelmä toimimaan ja missä ovat sen solmukohdat. Kokeilu kestää ainakin vuoden.

Äkillisen välikorvatulehduksen vaaratekijät ja oireet

Lasten äkillinen välikorvatulehdus on lähes kaikkia lapsiperheitä koetteleva sairaus, sillä Suomessa dia-gnosoidaan vuosittain yli 200 000 tapausta. Kun taudin hoitoon kuuluu primaarikäynnin lisäksi jälkitarkastukset ja usein myös uusintakäynnit, nousee vuosittaisten lääkärikontaktien määrä yli puolen miljoonan. Lisäksi kustannuksia aiheutuu lääkkeistä, vanhempien työstä poissaoloista ja tyhjillään olevista päivähoitopaikoista. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia nenänielun ja hampaiston rakennetta ja imemistottumuksia välikorvatulehduksen vaaratekijöinä sekä tutkia, mitkä oireet liittyvät välikorvatulehdukseen.

Marjo Niemelä

EKG:n T-aallon amplitudimuutokset anestesiassa

EKG on tärkeimpiä potilasseurannan välineitä anestesian aikana. Rytmihäiriöiden lisäksi iskeemisten muutosten havainnointi kuuluu rutiinianestesiaan. EKG:n antamaa informaatiota ei kuitenkaan hyödynnetä optimaalisesti leikkaussalissa. EKG:n T-aalto kuvastaa sähköisesti häiriöaltista repolarisaatiotapahtumaa, eikä T-aallon nopeiden amplitudimuutosten merkitys ole selvä. Tässä tutkimuksessa pyrittiin T-aallon amplitudimuutosten kliinisen merkityksen selvittämiseen anestesian aikana.

Päivi Annila

Dopplerkaikututkimus-löydökset naispuolisilla lapsettomuuspotilailla

Väitöskirja koostuu kuudesta osatyöstä, joissa on tutkittu kohdun ja munasarjoien verenkiertoa Dopplerkaikututkimuksella.

Helena Tinkanen

Kohdunpoistoon liittyvien leikkausten jälkivaikutuksista

Gynekologinen kirurgia on tällä hetkellä yleismaailmallisesti murroksessa johtuen videoavusteisen tähystystekniikkaan perustuvan kirurgian nopeasta lisääntymisestä perinteisen avokirurgian rinnalle. Kuudesta osatutkimuksesta koostuva väitöskirja antaa kuvan maassamme käytetyistä gynekologisista leikkauksista ja luo sekä pohjan että haasteen uudelle laparoskooppiselle kirurgialle.

Heikki S. Virtanen

Arcanobacterium haemolyticum -infektiot

Arcanobacterium haemolyticum (ent. Corynebacterium haemolyticum) on nielu- ja haavatulehduksia aiheuttava aerobinen gram-positiivinen sauvabakteeri, joka eristettiin ensimmäisen kerran v. 1946 Tyynenmeren saarilla amerikkalaisista sotilaista ja paikallisista asukkaista. Bakteeria on myöhemmin löydetty eri Euroopan maista ja Yhdysvalloista. Arkanobakteerifaryngiittiin voi liittyä tulirokkoa muistuttava ihottuma. Tautia esiintyy lähes yksinomaan 10-30 vuotiaiden ikäryhmässä. A. haemolyticum -faryngiittia ei voi kliinisin perustein erottaa tavallisesta streptokokkitonsilliitista, vaan nielunäytteen bakteeriviljelytutkimus on välttämätön.

Petteri Carlson

Helicobacter pylorin eradikaatio tänään

Nyt kun on löydetty tehokas maha- ja pohjukaissuolihaavan hoito, nimittäin Helicobacter pylorin eradikaatio, pitäisi olla mahdollista eradikoida myös ulkustauti, ainakin muilta osin särkylääkkeiden aiheuttama. Käytäntö ei kuitenkaan kohtaa teoriaa tässä asiassa. Aiheesta on yli 500 julkaisua; 360 näistä on abstrakteja ja vain muutamassa on tehty vertaileva tutkimus. Tämä saattaa selittää, miksi on niin suurta erimielisyyttä H. pylorin eradikaation valinnaishoidosta. Perinteinen kahden viikon vismutti-metronidatsoli-amoksisilliini/tetrasykliinihoito on tehokas ja eradikoi pöpön 80 %:lta potilaista. Haittana ovat kuitenkin sivuvaikutukset ja metronidatsoliresistenssin kehittyminen. Myös hoitomyöntyvyys on koetuksella, kun potilaan on otettava 11 tablettia joka päivä. Viikon hoito tehoaa puolestaan 72-80 %:lla potilaista.

Kahviaddiktio tänään

On varsin virkistävää palata aika ajoin rakkaisiin teemoihin, kuten kahviin. Takavuosina kahvin katsottiin aiheuttavan haimasyöpää, ja tästä oli seurauksena tuhansien ihmisten (mm. tämän palstanpitäjän) useiden viikkojen päänsärky vieroitusoireena. En ole lukenut, että haimasyövän insidenssi olisi toisenlainen kahvinjuonnin lopettaneilla kuin sitä jatkavilla. Itse jatkan.

Nuorten naisten migreeni ja aivohalvausriski

Migreenipäänsärky on varsin tavallinen nuorilla naisilla, aivohalvaus ei. Silti jälkimmäistäkin esiintyy: neljässä vuodessa hoidettiin 72 alle 45-vuotiasta naista suur-Pariisin alueella aivohalvauksen vuoksi. Aivohalvaus varmistettiin aivojen tietokone- tai magneettikuvauksella. Nämä potilaat olivat kohderyhmänä ja heille valittiin 173 verrokkia, jotka olivat samassa sairaalassa hoidettavana jostain muusta kuin neurologisesta syystä.

MRSA avohoidossa

MRSA eli metisilliinille resistentti Staphylococcus aureus on sairaaloiden peikko kaikkialla maailmassa. Siihen puree käytännössä vain yksi mikrobilääke, vankomysiini. Vankomysiinin käyttöä pitäisi taas rajoittaa vankomysiinille resistenttien enterokokkien pelossa, koska niihin ei tehoa enää mikään lääke.

Vankomysiinihoidon aikainen ripuli

Clostridium difficilen aiheuttama antibioottiripuli voi liittyä lähes kaikkien mikrobilääkkeiden käyttöön. Hoitona käytetään lääkityksen lopettamista sekä C. difficilen häätöä metronidatsolilla tai jos sillä ei onnistuta niin suun kautta otettavalla vankomysiinillä.

Klaritromysiinihoidon indusoima psykoosi

Klaritromysiini kuuluu uusiin makrolidiryhmän lääkkeisiin. Makrolidit ovat yleisesti varsin turvallisia lääkkeitä. Uusien valmisteiden suurimmat haitat ovat olleet lääkeaineinteraktioita.

Sukralfaatin ja perusvoiteen vaikutus ihon sädereaktioihin

Suurienergiaisilla laitteilla annetut sädehoidot aiheuttavat harvoin iholle sädevaurioita. Iho voi vaurioitua silloin, kun hoidettava kasvainalue sijaitsee lähellä pintaa. Vaurioitumisherkkyys on potilaskohtaista, ja sitä voidaan vähentää sädehoidon oikealla jaksotuksella. Sädevaurioiden ehkäisemiseksi tai oireiden lievittämiseksi on olemassa erilaisia ihonhoito-ohjeita, joita on tieteellisesti tutkittu vain vähän.

Kirsi Nicklén, Päivi Simonen, Risto Johansson

Jatkuva inhalaatio astmakohtauksen hoidossa: onnistuu aikuisillakin, mutta tarvitaanko sitä?

Ylipainehengitys ei lisää inhaloitavien lääkkeiden tehoa hengenahdistuksen hoidossa. Tilalle ovat tulleet halvat, hapella tai paineilmalla toimivat lääkesumuttimet. Lapsiastmaatikkojen hoidossa käytetty jatkuva inhalaatio onnistuu myös aikuisilla. Se osoittautui yhtä tehokkaaksi kuin perinteinen hoitotapa, vaikka lääkeainepitoisuus oli alle 30 % ja lääkkeiden kokonaismäärä puolet tavanomaisessa hoidossa kuluneesta. Aikuisille hoito kannattanee aloittaa tavanomaisilla annoksilla, mutta tarvittaessa inhalaatiota voidaan turvallisesti jatkaa laimealla liuoksella esimerkiksi matkalla terveyskeskuksesta sairaalaan.

Vesa Vilkka, Ritva Kauppinen

Lääkehoidon asema prostatahyperplasian hoidossa

Eturauhasen liikakasvun hoitoon käytetään lääkkeinä hormonituotantoa ja -vaikutuksia estäviä aineita sekä alfa-adrenergisten reseptorien salpaajia. Vaikka lääkehoidon tulokset eivät välttämättä ole yhtä hyvät kuin leikkaushoidon, voidaan lääkkeillä usein saada prostatahyperplasian oireet helpottamaan riittävästi, kun kyse on lievästä tai keskivaikeasta liikakasvusta, johon ei liity komplikaatioita.

Ossi Lindell

Sädehoidon ja solunsalpaajahoidon yhdistäminen - kasvava haaste kliinisessä syöpätutkimuksessa

Röntgensäteiden keksimisestä tulee tänä vuonna kuluneeksi sata vuotta. Säteilyä alettiin käyttää hoidossa jo vuoden kuluttua säteiden keksimisestä. Sädehoito on saavuttanut vahvan aseman syövän hoidossa, ja sen merkitys parantavana hoitona on toiseksi tärkein, leikkauksen jälkeen. Nyt tutkitaan, miten sädehoito voidaan yhdistää muihin hoitomuotoihin parhain tuloksin. Noin puolet syöpäpotilaista voidaan parantaa, ja heistä neljäsosa paranee sädehoidon ja solunsalpaajahoidon avulla. Kliininen syöpätutkimus on ensiarvoisen tärkeää kehitettäessä syövän hoitoa, koska in vitro -tulokset eivät aina toimi käytännössä. Uusien hoitojen soveltuvuus on tutkittava potilailla suhteessa tavanomaiseen hoitoon.

Eeva Salminen, Liisa Elomaa, Eeva Nordman

Potilaan kuntoutuminen selän nikamavälilevyn esiinluiskahduksen jälkeen

On arvioitu, että 5-10 % pitkäkestoisista iskiasvaivoista kärsivistä potilaista tarvitsee selkäleikkausta. Suurin osa potilaista paranee nikamavälilevyn esiinluiskahduksesta hyvin spontaanistikin: puolet paranee kuukauden kuluessa, kolmessa kuukaudessa jo 90 %. Kuvantamistutkimuksissa on pystytty varmentamaan, että prolapsi myös todella merkittävästi pienenee. KELA:n selkäprojekti kuitenkin osoitti, että jälkioireita esiintyy vuosienkin kuluttua ja että työkyvyttömien osuus oli merkittävä. Psykososiaaliset seikat vaativat huomiota iskiaspotilaan kaikissa tutkimus- ja hoitovaiheissa. Koska suurin osa vaikeistakin selkävaivoista kärsivistä potilaista hoidetaan konservatiivisesti, sairaalahoidolle on katsottu tarvittavan vaihtoehtoja: tehostettua kotihoitoa, päiväsairaalatyyppistä toimintaa tai selkähoitokeskuksia.

Finn Nykvist

Urheiluvammat eri lajeissa

Kävely, hölkkä ja hiihto ovat urheilua turvallisimmillaan. Kontaktilajeissa, kuten karatessa ja jääkiekossa, vammariski on noin kolminkertainen muihin lajeihin verrattuna, ja kilpailuissa noin 4-5-kertainen harjoituksiin verrattuna. Urheiluvammojen ennaltaehkäisy pohjautuu lajille tyypillisten vammojen ja vammamekanismien tuntemukseen. Ennaltaehkäisyyn kuuluu mm. turvallisen liikuntamuodon valinta, harjoittelun maltillinen aloitus, asianmukainen varustus ja suojukset sekä sääntöjen noudattaminen ja hermojen hillintä pelin tuoksinassa.

Urho Kujala, Simo Taimela

Influenssaepidemia kuormitti puolustusvoimien terveydenhuoltoa

Viimetalvinen influenssaepidemia kuormitti puolustusvoimien sairaanhoitoa tuntuvasti. Influenssavirukset A ja B sekä adenovirukset aiheuttivat epidemian, jonka aikana sairastui noin 12 500 varusmiestä. Myös pelättyjä meningokokki-infektioita esiintyi tavallista runsaammin, lähes kymmenen tapausta. Hoitoturvallisuuden varmistamiseksi kuumeinen varusmies on otettava yleensä aina varuskuntasairaalaan tai tarvittaessa perustettavaan tilapäiseen sairaalaan. Kasarmin majoitustuvissa kuumeisia varusmiehiä ei pidä hoitaa.

Kimmo Koskenvuo

Vaikeasti liikuntavammaisten lasten kuntoutus ei siirtynyt KELA:lle ongelmitta

Vastuu vaikeavammaisten lasten kuntoutuksen järjestämisestä siirtyi vuonna 1991 julkiselta sairaanhoidolta Kansaneläkelaitokselle. Siirto muutti kuntoutuskäytäntöä oleellisesti. Aikaisemmin lasta tutkiva tai seuraava asiantuntijayksikkö laati lapsen kuntoutussuunnitelman, valitsi kuntoutuksesta huolehtivat terapeutit pätevyysvaatimustensa periaatteella, seurasi kuntoutusta ja sen tuloksellisuutta sekä vastasi suunnitelman toteuttamisesta aiheutuneista kustannuksista. Nykyään lasta tutkiva tai seuraava asiantuntijayksikkö laatii kuntoutussuunnitelman, mutta KELA päättää suunnitelman toteutumisesta, voi määrätä niin halutessaan terapeutit, vastaa kustannuksista ja kontrolloi kuntoutuksen tuloksellisuutta vanhempien ja terapiapalautteiden välityksellä.

Ilona Autti-Rämö