TULES-potilaiden mielenterveysongelmat

Psyykkiset ongelmat ovat TULES-potilailla tavallisia. Fysiatrian poliklinikan potilaita käsittäneessä tutkimuksessa niitä oli lähes kahdella kolmasosalla. Yleisimpiä ne olivat selkäsairailla. Mielenterveysongelmaiset kokivat taloudellisen tilanteensa huonommaksi sekä oireilunsa voimakkaammaksi kuin muut, heidän oireensa olivat myös psykosomaattisia useammin kuin aineiston muilla potilailla.

Heimo Viinamäki, Seppo Tenhonen, Leo Niskanen

Oikaisu

Suomen Lääkärilehden numerossa 35/93 sivuilla 3465-3469 julkaistussa artikkelissa 'FINMONICA-tutkimuksen tuloksia II: Sepelvaltimotautikohtausten sairaalahoidot 1980-luvulla', Palomäki P ym, oli kaksi painovirhettä. Kuvioissa 3-4 olevat diagnoosikoodit olivat julkaistun tekstin mukaan 411-413, oikeat koodit ovat 411-414, kuten varsinaisessa tekstissä oli mainittu. Kaikissa kuvioissa 1-4 alin ikäluokka oli virheellisesti merkitty < 85 v, sen tulee olla < 65 v, jonka jälkeen kuvion selite tulee ymmärrettäväksi. Toimitus pahoittelee tapahtunutta.

Ahdistuneisuushäiriöiden lääkehoito

Ahdistuneisuushäiriöitä on totuttu hoitamaan pääasiassa bentsodiatsepiineilla, jotka ovat olleet laajassa käytössä jo noin 30 vuoden ajan. Ne ovat yleensä tehokkaita ja turvallisia lääkkeitä lyhytaikaisessa käytössä, mutta tiedot pitkäaikaiseen bentsodiatsepiinien käyttöön liittyvistä ongelmista, kuten sedaatiosta ja mahdollisista kognitiivisten toimintojen heikkenemisestä, lääkeriippuvuudesta sekä vieroitusoireista, antavat aihetta lyhentää hoitojaksoja, pienentää annoksia ja parantaa potilasseurantaa. Tietyt antidepressiivit ja kemiallisesti uudentyyppiset anksiolyytit näyttävät hyviltä vaihtoehdoilta ahdistuneisuushäiriöiden lääkehoidossa. Myös eräitä muita ahdistuneisuusoireita vähentäviä lääkkeitä voi määrätä tarvittaessa.

Simo Saarijärvi, Erkka Syvälahti

Suu- ja leukakirurgian mahdollisuudet tuumoripotilaiden hoidossa ja kuntoutuksessa

Kasvojen keski- ja alaosan tautien diagnostiikka ja hoito edellyttävät erikoislaatuisuutensa vuoksi odontologian ja leukakirurgian perusteellista tuntemusta. Syömis-, nielemis- ja puhetoiminnan säilyttäminen on potilaan elämänlaadun vuoksi erittäin tärkeä. Tämän vuoksi suun seudun tuumorien hoidoissa tarvitaan suu- ja leukakirurgin sekä erikoisproteetikon läheistä yhteistyötä jo leikkauksen suunnitteluvaiheesta lähtien.

Anna-Lisa Söderholm, Christian Lindqvist

Äidinmaidon ympäristömyrkyt ja lasten terveys

Vaikka rintamaito sisältää saasteita enemmän kuin lehmänmaito ja vastikkeet, se ei ole osoittautunut lapselle epäedullisemmaksi. Äidinmaidon osuus terveyshaittojen aiheuttajana on nykytiedon valossa vähäinen. Sen terveyttä edistävät vaikutukset ovat sen sijaan selvät.

Helena Mussalo-Rauhamaa

Onko probioottibakteereista hyötyä terveydelle

Probiootit ovat eläviä mikrobivalmisteita, jotka hyödyttävät terveyttä ylläpitämällä suoliston luonnollista mikrobistoa. Probioottien terveysvaikutuksista ei olla yksimielisiä, mutta uusimmat tutkimukset osoittavat tiettyjen maitohappobakteerien olevan hyödyllisiä erilaisten suolisto-oireiden hoidossa. Probioottien vaikutusmekanismeja koskevan tiedon lisääntyessä tämä käsitys on vahvistunut ja avannut uusia mahdollisuuksia valmisteiden käytölle.

Hannu Korhonen, Seppo Salminen, Erika Isolauri Heikki Vapaatalo

Lääkärien liikkuvuus Englannin, EY-maiden ja muiden maiden välillä - Entä Suomi?

Terveydenhuoltohenkilöstön liikkuvuus Suomesta ETA-maihin ja näistä maista Suomeen ETA-sopimuksen ja mahdollisen EY:hyn liittymisen jälkeen on aiheuttanut monenlaisia arvailuja. Suoranaisena uhkakuvana keskusteluissa on usein esitetty, että ammatin harjoittamista koskevien esteiden poistuttua Suomesta siirtyy runsaasti hyvin koulutettua väkeä ulkomaille. Muiden maiden muuttolukujen valossa näyttää siltä, että uhkaa on liioiteltu.

Juha Karvonen

Nuorten aikuisten tupakointi 1978-1993

Nuoret tytöt ovat saavuttaneet pojat päivittäisen tupakoinnin yleisyydessä 1990-luvun alussa. Pojat kuitenkin tupakoidessaan polttavat tyttöjä enemmän. 25-29-vuotiaiden miesten ja naisten tupakointi on vähentynyt 1970-luvun lopulta 1990-luvun alkuun tultaessa. Koulutusryhmien väliset tupakointierot ovat selvät: mitä vähemmän koulutusta nuorella on, sitä todennäköisemmin hän tupakoi. Nuorten keskuudessa koulutusryhmien tupakointierot ovat suuremmat kuin aikuisten keskuudessa.

Ossi Rahkonen, Satu Helakorpi, Mari-Anna Berg Pekka Puska

Työhön liittyvät tarkastukset tartuntataudin leviämisen estämiseksi muuttuvat

Sosiaali- ja terveysministeriön uusi ohje muuttaa työhön liittyviä tarkastuksia, jotka tehdään tartuntataudin leviämisen estämiseksi. Pääperiaatteiltaan entisenkaltainen ohje tuo tarkastuksiin lisää joustavuutta.

Matti Jahkola, Pekka Pakkala, Timo Rostila, Eero Tala

Hoidon ihmisläheisyys KYS:ssa - Kuinka potilaat sen kokevat?

Terveydenhuollon palveluja ei voida kehittää, jollei tiedetä, miten potilaat itse hoidon kokevat. Kuopion yliopistollisessa sairaalassa on asetettu tavoitteeksi mm. ihmisläheisen hoidon kehittäminen, ja ihmisläheisen hoidon määrittelemiseen ja arviointimenetelmien kehittämiseen ovat osallistuneet sekä potilaat että henkilökunta. Potilaskyselyn perusteella ihmisläheisyys toteutuu hoidossa pääosin hyvin, mutta selviä puutteitakin on. Varsinkin hoitoon liittyvää vuorovaikutusta on syytä kehittää, kun terveydenhuollon laadunvarmistusjärjestelmää luodaan. Myös suhtautumisessa vanhimpiin vuodepotilaisiin on parantamisen varaa.

Tuovi Sohlberg, Eeva Töyry, Viljo Rissanen

Englannin terveydenhuollon uudistus II - Asiantuntijoiden arvioita uudistuksen vaikutuksista

Kahden vuoden kokemukset Englannin terveydenhuollon uudistuksen vaikutuksista ovat tuoneet esiin solmukohtia ja kehittämistarpeita, vaikka näin lyhyen ajan perusteella ei kovin selkeitä päätelmiä voidakaan tehdä. Säästöä uudistus ei vielä näytä tuoneen, eikä kilpailuakaan ole juuri ilmennyt muutoin kuin suurten kaupunkien sairaaloiden kesken. Ongelmia tuntuu kasautuvan toisaalta suuren organisaation keventämiseen, toisaalta tietotuotantoon, jota tarvitaan toiminnan pohjaksi. Brittiasiantuntijoissa on pessimistejäkin, ja eräs heistä siteerasi roomalaista Gaius Petroniusta vuodelta 66 jKr.: "Kun muutetaan rakenteita tai organisaatiota, aina luullaan sen johtavan edistykseen. Tosiasiassa toistuvilla muutoksilla saadaan aikaan vain hämmennystä ja tehottomuutta."

Mauno Konttinen

Tekoläppäpotilaan antikoagulaatio

Antikoagulaatiohoidon virittämisessä on eräänä perusperiaatteena pidetty sitä, että läppäproteesipotilaan antikoagulaation tulee olla kireä. Muutoin läpän ympärille syntyy helposti trombeja, jotka ponkaisevat aivoihin ja aiheuttavat potilaalle lopunikäistä haittaa. Silti läppäpotilailla esiintyy luvattoman paljon tromboembolioita: 2-3 %:lla potilaista ilmenee jokin vaikea tromboembolia asianmukaisesta liuotushoidosta huolimatta. Asia on haluttu korjata lisäämällä hoitoon dipyridamolia tai asetyylisalisyylihappoa.

Verenpainelääkkeen valinta eripainoisille potilaille

Tiedetään, että lihavuuteen liittyy suurentunut sydämen minuuttitilavuus suhteessa verenkierron ääreisvastukseen, kun taas laihoilla perifeerinen vastus on korkeampi kuin verrokeilla.

Parkinson-lääkkeet ja vaikea hyponatremia

68-vuotias mies sairastui Parkinsonin tautiin ja hänelle aloitettiin amantadiinihoito 100 mg kahdesti päivässä. Ennen hoitoa seerumin natriumpitoisuus oli 140 mmol/l. Kahden viikon kuluttua potilas tuli sairaalaan kollapsitaipumuksen ja huimauksen takia. Natrium mitattiin ja se oli 124. Amantadiini lopetettiin ja tilalle laitettiin L-dopa/karbidopa-lääkitys. Seuraavana päivänä potilas pyörtyi ja natriumpitoisuus oli 123 mmol/l. Osasyynä tähän oli sepelvaltimotauti. Kuitenkin haluttiin selvittää vielä amantadiinin vaikutus ja potilas altistettiin suostumuksensa mukaisesti amantadiinille muutaman päivän ajan. Natriumarvo laski 116 mmol:iin/l ja natriumin eritys virtsaan kasvoi. Samoin kävi, kun L-dopa/karbidopa-lääkitys aloitettiin.

Wilsonin triadi - uusia sovellutuksia tarvitaan

Sir Graham Wilson oli elintarvikehygienian uranuurtaja 1930-luvulla. Hän keskittyi erityisesti maitotuotteiden turvallisuuden parantamiseen. Hänen triadinsa koostui kolmesta tekijästä.

Työperäinen munuaisten toiminnan vajavuus

E. coli O157 aiheuttaa enteriitin ja sen komplikaationa hemorragisen taudin ja uremian. Yhdysvalloissa viime vuosina ovat erityisesti lasten hemolyyttis-ureemiset oireyhtymät lisääntyneet. Yhtenä tekijänä tähän kehitykseen on epäilty kontaminoituneiden hampurilaisten kautta saatujen E. coli O157 tartuntojen lisääntymistä.

Ruokatorven tukoksen uusi hoito

Syövän aiheuttamaa dysfagiaa on hoidettu toistuvilla laserkäsittelyillä, ulkoisella ja ruokatorven sisäisellä sädehoidolla, sekä ruokatorven sisään asetettavilla muoviproteeseilla. Viime aikoina käyttöön on tullut metalliverkosta tehtyjä proteeseja perinteisten muoviproteesien rinnalle. Ennen paikalleen asetusta verkkoproteesi on kiedottu vain 3 mm:n läpimittaiseksi kääröksi kalvon sisään, mutta kalvon poiston jälkeen metalliverkko laajenee ruokatorvessa huomattavasti laajentaen ahtaumakohdan.

Sydäninfarktin sekundaaripreventio

Sepelvaltimotaudin tunnetut riskitekijät, tupakointi veren rasva-aineenvaihdunnan häiriöt sekä kohonnut verenpaine ovat keskeisiä sydäninfarktin sekä primaari- että sekundaaripreventiossa. Sepelvaltimotaudin toteamisen yhteydessä tulee tarkistaa ennalta ehkäisevän lääkehoidon tarve. Kohonnut verenpaine hoidetaan riittävän tehokkaalla lääkityksellä, ja poikkeavat seerumin rasva-arvot ovat kolesterolipitoisuutta pienentävän lääkehoidon aihe. Muita lääkkeitä, joilla sepelvaltimotautipotilaan ennustetta voidaan parantaa, ovat nykytiedon mukaan beetasalpaajat ja asetyylisalisyylihappo. ACE-estäjien asema sydäninfarktin sekundaaripreventiossa arvioitaneen viimeaikaisten tutkimustulosten pohjalta uudestaan.1)

Matti Nikkilä

Poistoilmoitusrekisteriin ja FINMONICA-sydäninfarktirekisteriin perustuvien sydäninfarktin ilmaantuvuusarvioiden vertailu

Sairaalassa hoidettujen sydäninfarktikohtausten ilmaantuvuuden kehityssuunnat olivat poistoilmoitusrekisterin ja FINMONICA-sydäninfarktirekisterin perusteella laskettuina varsin yhdenmukaiset. Tutkijat toteavat, että poistoilmoitusrekisteriä voidaan tietyin varauksin käyttää kyseisten sepelvaltimotautitapahtumien epidemiologiseen seurantaan. Kliinisen diagnoosikäytännön mahdollisten muutosten vaikutus poistoilmoitusrekisterin sisältöön olisi arvioitava määrävälein.

Markku Mähönen, Heikki Miettinen, Kalevi Pyörälä, Jaakko Tuomilehto Anu Molarius, Matti Arstila, Esko Kaarsalo, Matti Ketonen Kari Kuulasmaa, Seppo Lehto, Harri Mustaniemi, Matti Niemelä Pertti Palomäki, Veikko Salomaa, Jorma Torppa, Tapio Vuorenmaa

Bentsyylipenisilliini ja tinidatsoli kerta-annosprofylaksiana ennalta suunnittelemattomissa keisarileikkauksissa

Kätilöopiston sairaalassa selvitettiin, voidaanko bentsyylipenisilliinin ja tinidatsolin profylaktisella kerta-annoksella vähentää ennalta suunnittelemattomien keisarileikkausten jälkeisiä tulehduksia niillä potilailla, joilla tulehdusriski on suuri. Tutkimusryhmään kuului 277 potilasta, joille synnytyksen oltua pitkään käynnissä ja lapsiveden mentyä tehtiin keisarileikkaus. Puolet sai antibioottiprofylaksian leikkauksen aikana. Penisilliinin ja tinidatsolin kerta-annosprofylaksia vähensi selvästi keisarileikkauksen jälkeisiä tulehduksia. Suurin tulehdusriskiä lisäävä tekijä oli synnytyksen pitkittyminen ennen leikkausta.

Hannele Savonius, Martti Gummerus