Onko saattohoidon kehittäminen oikeilla raiteilla?

Onko saattohoidon kehittäminen oikeilla raiteilla?

Saattohoitotyötä neljännesvuosisadan tehneenä tekee mieli yrittää kurkistaa, mitä seuraavaksi pitäisi tehdä. Saattohoidon ja palliatiivisen hoidon saatavuus on parantunut. Palliatiivisia poliklinikoita on perustettu sairaanhoitoalueille, ja sosiaali- ja terveysministeriössä istuu työryhmä pohtimassa rakenteita. Hoitoalan ja lääkärien peruskoulutukseen on suunniteltu parannuksia.

Juha Hänninen

Uusi tehokas yhdistelmä vanhuksen akuutin myelooisen leukemian hoitoon

Akuuttiin myeloiseen leukemiaan (AML) sairastutaan keskimäärin 67 vuoden iässä, joka on myös monesti vedenjakaja aktiivisten hoitojen suhteen. Vanhuksen AML tapaa olla häijympää sorttia perusteiltaan, ja muut matkan varrella ilmaantuneet liitännäissairaudet rajoittavat tehokkaiden hoitojen siedettävyyttä, mukaan lukien allogeeninen kantasolusiirto. Kevyemmällä hoitolinjauksella, esimerkiksi atsasytidiinillä, päästään harvoin täydelliseen hoitovasteeseen – ja sekin murenee usein seuraavien kuukausien aikana. Mutta kun rinnalle kaapataan kroonisen lymfaattisen leukemian (KLL) hoitoon vastikään markkinoille tullut venetoklaksi, niin jo alkaa tapahtua.

Marko Vesanen

Harvinaisen sylkirauhassyövän hoitoon uutta valoa

Sylkirauhastiehyen karsinoomia on pään ja kaulan alueen syövistä vain 8 %. Tauti on aggressiivisesti käyttäytyvä ja lähettää herkästi etäpesäkkeitä. Sairastuneiden elinaika on vain 3–4 vuotta. Levinneen taudin hoitoon on käytetty karboplatiinin ja paklitakselin yhdistelmää, jolla vaste saadaan noin 40 %:lle potilaista. Japanilaistutkimuksessa päästiin parempaan lukemaan trastutsumabin ja doketakselin yhdistelmällä, kun hoito kohdennettiin HER2-statuksen mukaan.

Sirkku Jyrkkiö

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030