Dyslipidemioiden hoidon tieteellinen perusta on entistä vankempi

Dyslipidemioiden Käypä hoito -suositus on vastikään päivitetty (1). Suosituksessa on vähän uutta, mutta tieteellinen näyttö hoidon perusteista on entistä vahvempi. Veressä kiertävien LDL-hiukkasten määrä, jota kliinisessä työssä arvioidaan LDL-kolesterolin määrityksellä, on tärkein ateroskleroottisen valtimotaudin riskitekijä. Geneettiset tutkimukset ovat entisestään vahvistaneet tätä käsitystä ja betonoineet suhteen kausaaliseksi, ei pelkästään tilastolliseksi assosiaatioksi (2).

Mikko Syvänne, Timo Strandberg

Suoli säätää päätä

Suoli-aivoakselin toiminnan arvioidaan olevan häiriintynyttä esimerkiksi autismissa ja ADHD:ssä.

Tiina Huttu

Paras yritys sopeutua

Persoonallisuushäiriö on potilaan paras yritys sopeutua perimänsä, kasvuympäristön ja niiden yhteisvaikutuksen haasteisiin.

Suvi Sariola

Laihdutus voi onnistua ja diabetes parantua

Suomalainen tutkijaryhmä osoitti yli 15 vuotta sitten, että tyypin 2 diabetesta voi ehkäistä elämäntapojen muutoksilla. Vain keskimäärin 4,2 kg:n laihdutus ja kolmesti viikossa tapahtuva säännöllinen liikunta johtivat siihen, että interventioryhmässä tyypin 2 diabeteksen kolmen vuoden ilmaantuvuus oli yli puolet pienempi kuin vertailuryhmässä. Nyt selvitettiin Skotlannissa, voisiko tablettidiabeetikoiden laihduttaminen johtaa jo olemassa olevan diabeteksen remissioon.

Kaisu Pitkälä

Sepelvaltimotauti­­kohtauksen antitromboottinen hoito entistä yksilöllisempää?

Nykyiset eurooppalaiset hoito-ohjeistukset suosittelevat ensisijaisesti tikagreloria tai prasugreelia asetyylisalisyylihapon rinnalle vuoden ajaksi sepelvaltimotautikohtauksen jälkeen. Nämä tehokkaammat lääkkeet lisäävät kuitenkin jonkin verran vuotokomplikaatioita ja saattavat vähentää hoitoon sitoutumista. Uuden selvityksen mukaan lääkkeen vaihto klopidogreeliin jo kuukauden kohdalla näyttää olevan suurelle osalle potilaista turvallista.

Juhani Airaksinen

Isän masennusoireilla yhteys nuoren masennusoireisiin

Äidin depression merkitys nuoruusikäisen masennuksen riksitekijänä on ollut jo pitkään tunnettu, ja äitien masennuksen tunnistamiseen onkin panostettu. Sen sijaan isien masennuksen merkitystä lapsen ja nuoren hyvinvoinnille on tutkittu vähemmän. Nyt tehdyssä kahta prospektiivista aineistoa yhdistävässä tutkimuksessa osoitettiin myös isän depression itsenäinen merkitys nuoren masennusoireita lisäävänä tekijänä.

Hanna Raaska

Opiskelijoiden valitsema umpilisäke­tulehduksen hoito

Vuonna 2015 puolet erään amerikkalaisen sairaalan potilaista ja henkilökunnasta olisi valinnut ensilinjan ­hoidoksi antibiootin.

Hannu Paajanen

Naisen virtsankarkailun yksilöllinen konservatiivinen hoito

•Naisen virtsankarkailun ensisijainen hoito on lantionpohjan lihasharjoittelu.

Pauliina Aukee, Tuija Savolainen

Pikkukeskosen pitkäaikaisennuste kouluiästä aikuiseksi

Suomessa noin 1 % vastasyntyneistä syntyy ennen 32:ta täyttä raskausviikkoa tai alle 1 500 g:n painoisena. Valtaosa heistä elää aikuisena normaalia elämää.

Eero Kajantie, Anna Nyman, Leena Haataja

Litiumin endokriiniset haittavaikutukset

•Litiumin terapeuttinen leveys on pieni. Oikea annos tulee määrittää seerumin lääkeainepitoisuuksien perusteella.

Niina Matikainen, Milla Rosengård-Bärlund, Eeva Ryhänen, Kari Raaska

Kriittisyys kasvoi, kärsivällisyys ei

Jossain vaiheessa LL Kristiina Pälve sanoi tekevänsä väitöskirjaa, jotta hänestä tulisi kärsivällisempi ihminen. Tämä ei kuitenkaan hänen mukaansa ole odotuksista huolimatta toteutunut.

Anne Seppänen

Näyttö lasten korvatulehduksen hoidosta on edelleen ohutta

Lasten äkillisen välikorvatulehduksen hoidosta on taitettu peistä vuosikymmeniä, ajoittain kiivaastikin. Hoitokäytännöt ovat vaihdelleet eri aikoina ja eri maissa. Koska tauti on erittäin yleinen, oikean hoidon perustaksi luulisi löytyvän runsaasti tutkimustietoa. Surullinen totuus kuitenkin on, että vaikka lääketieteellisestä kirjallisuudesta löytyy parilla klikkauksella tuhansia otiittiin liittyviä artikkeleita, kontrolloituja hoitotutkimuksia on vain kourallinen. Niistäkin monessa on jätetty pois vaikeaoireisimmat lapset – siis juuri ne, joiden voisi ajatella hyötyvän eniten antibiootista.

Marjo Renko, Terho Heikkinen

Virtsankarkailu on usein hoidettavissa

Lantionpohjan lihasharjoittelu ja rakon koulutus auttavat virtsankarkailusta kärsiviä naisia.

Tiina Huttu

Lihavuusleikkaus muuttaa litiumin imeytymistä

Myrkytysvaara leikkauksen jälkeen on havaittu vasta hiljattain.

Marianne Jansson

Kilpirauhasen lieväkin toimintahäiriö saattaa olla haitallinen

Thyroid-stimulating hormone: reference range and relation to cardiovascular risk

Ville Langén

Maksan rasvoittuminen syystä riippumatta ennustaa edennyttä rasvamaksatautia

Non-alcoholic fatty liver disease: The role of insulin resistance, inflammation and the PNPLA3 I148M variant

Susanna Lallukka

Liikunta vähentää huonokuntoisten miesten äkillisiä sepelvaltimotautikuolemia

The association of cardiorespiratory fitness, physical activity and ischemic ECG findings to coronary heart disease-related deaths among men

Magnus Hagnäs

HSD17B12-entsyymin tasapaino merkityksellinen munasarjojen normaalille toiminnalle

HSD17B12 – an enzyme with a role in embryonic development, normal ovarian function and cancer

Heidi Kemiläinen

Uutta tietoa sääriluun yläosan kondyylimurtumien hoidosta

Controversies in the treatment of tibial plateau fractures

Markus Parkkinen

Lääkitys voi vaikuttaa aivojen rakenteellisiin muutoksiin skitsofreniassa

The association between antipsychotic and benzodiazepine use with brain morphology and its changes in schizophrenia

Sanna Huhtaniska