Autologinen kantasolusiirto pitää vielä pintansa myelooman hoidossa

Myeloomaan ei ole parantavaa lääkehoitoa, eikä omien kantasolujen tuella annettu suuriannoksinen solunsalpaajahoitokaan (autologinen kantasolusiirto) ole sellainen. Kantasolusiirto on kuitenkin mahdollistanut lääkehoidossa parhaimmillaan usean vuoden tauon, ja tämä on tuonut laatua elämään ja säästöjä klinikkaan. Nykyiset tutkimukset painostavat tehokkaampiin ensilinjan hoitoihin sekä jatkuvaan ylläpitohoitoon kantasolusiirron jälkeen.

Marko Vesanen

Keuhkosyöpäpotilaan profylaktinen aivojen sädehoito on syytä kyseenalaistaa

Pienisoluista keuhkosyöpää sairastaville potilaille on ollut tapana antaa profylaktinen aivojen sädehoito ensimmäisen solunsalpaajahoitojakson jälkeen, jos hoitovaste on ollut hyvä. Aiemmassa satunnaistetussa tutkimuksessa (EORTC) aivojen sädehoito pidensi potilaiden elinikää, mutta siinä ei tehty kaikille tutkittaville aivojen magneettikuvausta ennen hoidon antamista. Nyt julkaistussa tutkimuksessa tutkittavilta oli suljettu pois aivometastaasit magneettikuvauksella ennen satunnaistamista eikä elinaikahyötyä saatu.

Sirkku Jyrkkiö

Statiineista ei yleensä ole hyötyä terveille vanhuksille

Statiinien hyödyistä ja haitoista vanhusten valtimotautien primaaripreventiossa on varsin vähän tietoa. Aikaisempien satunnaistettujen tutkimusten alaryhmäanalyysien mukaan statiinihoito pienentää hivenen sydäntapahtumien vaaraa myös yli 75-vuotiailla, mutta ei vaikuta heidän kuolleisuuteensa. Uuden tutkimusanalyysin mukaan statiinihoito ei tässä kohderyhmässä ole yleensä hyödyllinen.

Juhani Airaksinen

Koetun terveyden koulutusryhmittäiset erot ovat pysyneet tasaisen suurina

Koetun terveyden koulutusryhmittäiset erot ovat pysyneet tasaisen suurina

Lähtökohdat Tutkimusten mukaan väestön terveys on alemmissa koulutusryhmissä huonompi kuin ­ylemmissä. Pitkän aikavälin tutkimustieto terveyserojen muutoksista on kuitenkin puuttunut. Selvitimme 25–64-vuotiaiden suomalaisten miesten ja naisten koetun terveyden koulutusryhmittäisten erojen muutoksia 36 vuoden aikana.

Eero Lahelma, Oona Pentala, Anni Helldán, Satu Helakorpi, Ossi Rahkonen

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 25-32/2017 Kommentteja

Lupaava lääke tardiiviin dyskinesiaan

Tardiivi dyskinesia on monimuotoinen, useimmiten suun ja kasvojen alueelta alkava liikehäiriö, jonka tavallisimpia aiheuttajia ovat psykoosilääkkeet. Sen syntymekanismia ei tunneta, mutta pitkäkestoisella D2-reseptorien salpauksen aiheuttamalla reseptorien herkistymisellä ja määrän lisääntymisellä lienee osuutta. Häiriön aiheuttamat luikertelevat ja oudolta näyttävät pakkoliikkeet aiheuttavat erityisesti skitsofreniaa sairastaville potilaille merkittävää sosiaalista haittaa. Häiriö jää yli 80 %:lla potilaista pysyväksi, vaikka sen aiheuttaneen lääkkeen käyttö lopetettaisiin, eikä siihen ole ollut tehokasta hoitoa.

Tero Taiminen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030