Vartijaimusolmukebiopsiaan perustuva rintasyövän hoitokäytäntö turvallinen

Rintasyövän tärkein ennustetekijä on edelleen taudin leviäminen kainalon imusolmukkeisiin. Noin 20 vuotta sitten Suomessakin otettiin käyttöön vartijaimusolmukkeen tutkimus rintasyöpäleikkauksen aikana. Jos syöpä ei ole levinnyt vartijaimusolmukkeisiin, se ei ole levinnyt kainaloonkaan. Silloin kainalon imurauhasia ei yleensä poisteta ja potilas välttyy käden turvotukselta ja kainalon hermovaurioilta. Ruotsin rekisteritiedoista selvitettiin, onko tämä käytäntö turvallinen pitkäaikaisseurannassa.

Hannu Paajanen

Vanhuksen sekavuustilan hoito on vaikeaa

Sekavuustila on yleinen ja huonoennusteinen monisairailla ja leikkauksessa olleilla vanhuspotilailla. Se johtaa neljäsosalla kuolemaan, kognitio heikkenee monilla pysyvästi, ja iso osa joutuu laitokseen. Hoitosuosituksia sen ehkäisemiseksi on tehty, mutta hoitotutkimuksia vähemmän, joten suositukset perustuvat paljolti kokemukseen. Kokonaisvaltaisen geriatrisen arvioinnin tiedetään hieman lyhentävän deliriumin kestoa ja parantavan potilaiden elämänlaatua. Yksi hoitosuositusten elementeistä on potilaan orientoiminen ja tarkkaavaisuuden tukeminen. Yhdysvalloissa selvitettiin, voiko kognitiivisesti stimuloivalla interventiolla lyhentää deliriumin kestoa ja lievittää sen intensiteettiä.

Kaisu Pitkälä

Liikunta on tärkeä hoito sepelvaltimotautipotilaalle

Liikunta on tärkeä hoito sepelvaltimotautipotilaalle

Aktiivisen liikunnan teho sydäninfarktien ehkäisyssä on parhaimmillaan samaa luokkaa kuin yhden ennustetta parantavan lääkkeen (1). Sepelvaltimotautipotilaan aktiivista liikuntaa ei ole syytä rutiininomaisesti kieltää tai rajoittaa – pikemminkin päinvastoin. Euroopan kardiologiyhdistyksen hoitosuosituksessa stabiilia sepelvaltimotautia sairastavalle suositellaan vähintään puolen tunnin liikuntasuoritusta vähintään kolmena päivänä viikossa (2).

Tuomas Kiviniemi

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030