Metyleenisini tehostaa altistusterapiaa ja mieleenpainamista

Viimeisten 5 vuoden aikana on julkaistu yli 20 tutkimusta altistusterapian tehostamisesta ennen altistusta annettavilla lääkkeillä, joista lupaavin ja tutkituin on D-sykloseriini. Metyleenisineä on käytetty yli 100 vuotta metabolisten myrkytysten hoidossa. Se voimistaa sytokromioksidaasin toimintaa hermosolujen mitokondrioissa ja lisää erityisesti aktiivisesti toimivien hermosolujen hapenkäyttöä ja energiantuottoa. Rotilla metyleenisini on tehostanut sekä oppimista että altistuksen pelkoa vähentävää tehoa.

Tero Taiminen

Myeloproliferatiiviset taudit ovat ennusteiltaan erilaisia

Itsenäinen polysytemia (polysytemia vera), essentiaalinen trombosytemia ja myelofibroosi kuuluvat myeloproliferatiivisten sairauksien perheeseen. Yhteistä on vilkas luuytimen toiminta ja tukostaipumus. Myelofibroosi on eräällä tapaa kahden edellisen päätepysäkki tai välietappi matkalla kohti akuuttia leukemiaa, mutta se vaatii kehittyäkseen aikaa. Hoito perustuu siihen, mihin toistaiseksi pystytään eli tukosten ehkäisyyn ja yleisoireiden hallintaan.

Marko Vesanen

Mielenterveyssyistä työkyvyttömien nuorten aikuisten tausta

Mielenterveyden häiriö on yleinen työkyvyttömyyden syy nuorilla aikuisilla, mutta ilmiötä on tutkittu vähän. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli kuvata mielenterveyden häiriön vuoksi määräaikaisella työkyvyttömyyseläkkeellä (kuntoutustuki) olleiden nuorten aikuisten demografista taustaa, sairauden kliinisiä piirteitä ja siihen saatua hoitoa.

Kirsi Ahola, Matti Joensuu, Pauliina Mattila-Holappa, Katinka Tuisku, Jussi Vahtera, Marianna Virtanen

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 50-52/2014 Kommentteja

Vanhusten hoidon kustannustehokkuutta ja laatua voidaan parantaa

Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman toimeenpano kannustaa kuntia purkamaan laitoshoitoa säästösyistä. Porvoon kaupunki tehosti kotihoidon geriatrista osaamista ja lisäsi lääkäreiden tavoitettavuutta puhelimitse ympärivuorokautiseksi. Uudistus purki laitoshoidon jonot ja vähensi terveyskeskussairaalan ja erikoissairaanhoidon käyttöä säästäen kaupungille 1,2 miljoonaa euroa pelkästään vuoden 2013 aikana. Selvitimme uudistuksen vaikutukset kotihoidon laatuun.

Harriet Finne-Soveri, Matti Mäkelä, Anja Noro, Pia Nurme, Soili Partanen

Ei-tarttuvien tautien riskitekijät ja sosioekonomiset muuttujat entisessä Neuvostoliitossa

Sosioekonomisilla muuttujilla on merkittävä rooli ei-tarttuvien tautien riskitekijöiden jakautumisessa väestössä, ja tämä rooli voi olla erityisen kriittinen entisen Neuvostoliiton maissa johtuen niiden nopeista yhteiskunnallisista muutoksista. Väitöskirjan tavoitteena oli tutkia ei-tarttuvien tautien riskitekijöiden esiintymisen yhteyttä sosioekonomiseen asemaan nopeasti muuttuvissa yhteiskunnissa, sekä niiden merkitystä ei-tarttuvien tautien ehkäisy- ja kontrolliohjelmille.

Tuvshinjargal Chimed

ASA:n pahentaman astman esiintyvyydestä uutta tietoa

Asetyylisalisyylihapon (ASA) pahentama astma poikkeaa tavallisesta astmasta. Samterin triadi, johon kuuluu astma, nenäpolyypit ja ASA-yliherkkyys, on saanut uuden nimen "Aspirin-exacerbated respiratory disease" (AERD) ja siihen liittyy edellä mainittujen kolmen lisäksi vielä krooninen rinosinuiitti. Kirjallisuuden mukaan sen esiintyvyys astmaatikoilla on 1,2-44 %. Tuore meta-analyysi antaa uutta tietoa esiintyvyydestä ja päivittää tietoa aiheesta.

Heikki Ekroos

Vartijaimusolmukkeiden poisto vai sädehoito rintasyöpäpotilaalle?

Nykyhoitokäytännön mukaan rintasyöpäleikkauksen yhteydessä poistetaan kainalon imusolmukkeet, jos vartijaimusolmukkeessa todetaan etäpesäke. Kainalon tyhjennys aiheuttaa yläraajan turvotusta ja liikejäykkyyttä. Satunnaistetun tutkimuksen mukaan näyttää siltä, että sädehoito olisi riittävä hoito vartijaimusolmukepositiivisen löydöksen jälkeen, eikä imusolmukkeiden poistoleikkausta välttämättä aina tarvita.

Sirkku Jyrkkiö

Potilastietojärjestelmät lääkärin työvälineenä 2014: käyttäjäkokemuksissa ei merkittäviä muutoksia

Tietojärjestelmiä koskevia käyttäjäkokemuksia kartoitettiin ensimmäistä kertaa valtakunnallisesti vuonna 2010. Tutkimuksessa lääkärit kritisoivat voimakkaasti järjestelmien käytettävyyttä ja toimivuutta. Tutkimus toistettiin alkuvuodesta 2014. Tavoitteena on saada ajantasaista tietoa potilastietojärjestelmien nykytilasta sekä seurata tietojärjestelmien käytettävyydessä ja käyttäjäkokemuksissa tapahtunutta kehitystä.

Jukka Vänskä, Suvi Vainiomäki, Johanna Kaipio, Hannele Hyppönen, Jarmo Reponen, Tinja Lääveri

Potilastietojärjestelmät tuotemerkeittäin arvioituna vuonna 2014

Lääkärien käyttäjäkokemuksia potilastietojärjestelmistä kartoitettiin ensimmäistä kertaa vuonna 2010. Tuotemerkkien välillä oli selkeitä eroja ja kaikissa oli kehitettävää. Vastaavaa tutkimusta on maailmalla tehty vähän, vaikka käyttäjien kokemukset ovat keskeinen osa järjestelmien kehitystä ja arviointia.

Suvi Vainiomäki, Hannele Hyppönen, Johanna Kaipio, Jarmo Reponen, Jukka Vänskä, Tinja Lääveri

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030