Aivovammojen ali- ja ylidiagnostiikka
•Jokainen pään vamman saanut potilas ansaitsee asianmukaisen ja yhtenäisen diagnostiikan oikean hoidon ja kuntoutuksen saamiseksi.
•Akuuttivaiheessa aivovammojen alidiagnostiikan riski on suurentunut erityisesti suurienergiaisissa tapaturmissa, joissa potilaan muut vakavat vammat vievät terveydenhuollon toimijoiden huomion.
•Ylidiagnostiikkaa nähdään aivovammojen jälkitilojen arvioinnissa, kun potilaan oirekuvaa pidetään merkittävän aivovamman aiheuttamana riippumatta akuuttivaiheen tapahtumatiedoista ja muista selittävistä tekijöistä.
•Kun diagnoosi on tehty alkuvaiheessa oikein, lievän aivovamman saaneista valtaosa toipuu ennalleen ja palaa töihin. Keskivaikea aivovamma voi aiheuttaa pitkittyneitä tai pysyviäkin toimintakykyä rajoittavia oireita, ja potilaat tarvitsevat kuntoutusta. Sitä vaikeamman aivovamman saaneet eivät yleensä kykene palaamaan työelämään.
Aivovammojen aiheuttama invalidisoituminen ja työkyvyn menettäminen on inhimillinen tragedia ja yhteiskunnallisesti suuri taloudellinen menetys. Tapaturmaisissa aivovammoissa korvaukset voivat olla huomattavan suuria, ja vammojen yhdenmukainen diagnostiikka on oikeudenmukaisuuden näkökulmasta…
Kirjaudu sisään
Pääset lukemaan artikkelin, kun kirjaudut sisään Fimnet-tunnuksillasi. Kirjautuminen pysyy voimassa, jos et erikseen kirjaudu ulos sivulta laitteellasi. Jos luet lehteä yhteisessä käytössä olevalla koneella, muista myös kirjautua ulos sivustolta.
Lääkärilehti on Lääkäriliiton jäsenetu. Jos sinulla ei vielä ole jäsenen Fimnet-tunnuksia tai olet unohtanut salasanasi, hanki ne tästä.
