Itsemurhakuolleisuuden muutokset ikääntyvässä Euroopassa

Tutkimuksessa tarkasteltiin iän merkitystä itsemurhakuolleisuuteen Euroopassa 63 vuoden aikana. Menetelmät

Jari Holopainen, Samuli Helama, Timo Partonen

Imeväisen ravitsemuksen merkitys lihavuuden kehittymisessä

Lihavuus on monitasoinen ongelma jo lapsuudessa. Siihen puuttuminen on otollista jo imeväisiästä lähtien, sillä varhaisvaiheen ravitsemuksella on vaikutus lapsen myöhempään sairastumisriskiin.

Sari Laine, Ursula Schwab, Seppo Salminen, Erika Isolauri

Paikallisen munuaissyövän seuranta

Paikallisen munuaissyövän ennusteeseen vaikuttavat merkittävästi kliiniset perustekijät: paikallinen levinneisyys, histologinen aggressiivisuus ja potilaan yleistila. Näiden perusteella potilaat voidaan jakaa vähäisen, kohtalaisen ja suuren uusiutumisriskin ryhmiin.

Jukka Kallio

Lastensuojelun tarpeen tunnistaminen terveydenhuollossa

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, kuinka usein terveydenhuollossa oli tieto sellaisesta lastensuojeluongelmasta, joka aiheutti lapsen sijoittamisen pois kotoa.

Jukka Ollikainen

Hukan arviointi ja poistaminen Hukkatunnistimella

Tutkimuksen tavoitteena oli tunnistaa hukkatekijöitä potilaiden hoidossa ja arvioida havaittujen hukkien vaikutuksia. Saatua tietoa hyödynnettiin hoidon sujuvuuden parantamisessa.

Riikka Maijala, Sini Eloranta, Antti Saloniemi, Tuija Ikonen

Psyykenlääkkeillä yhteys lisääntyneeseen itsetuhoisuuteen

Psykoosilääkkeiden, masennuslääkkeiden ja bentsodiatsepiinien käyttö oli yhteydessä lisääntyneisiin itsetuhoisiin ajatuksiin, itsemurhayrityksiin ja itsemurhiin. Epilepsialääkkeet sen sijaan eivät liittyneet itsetuhoisuuteen. Usean hermostoon vaikuttavan lääkkeen yhtäaikainen käyttö oli yhteydessä lisääntyneeseen itsetuhoisuuteen.

Ina Rissanen

Tapaturmaisen selkäydinvamman ilmaantuvuus on aiemmin raportoitua suurempi

Väitöstutkimuksessa tapaturmaisen selkäydinvamman ilmaantuvuus Suomessa osoittautui aiemmin raportoitua selvästi suuremmaksi. Kaatumisen aiheuttamat kaulaytimen alueen vammat iäkkäämpien henkilöiden keskuudessa sekä alkoholinkäyttö vammautumisen riskitekijänä korostuivat potilasjoukossa voimakkaasti. Todettiin myös, että diffuusiotensorikuvantamisella voidaan saada määrällistä tietoa potilaan hermoratojen tilanteesta selkäydinvamman jälkeen. Tarvitaan kuitenkin lisäselvityksiä ja erityisesti seurantatutkimuksia akuutin vamman jälkeen, jotta voidaan selvittää, voidaanko tätä tutkimusmenetelmää hyödyntää tulevaisuudessa esimerkiksi käytännön työssä potilaiden ennusteen arvioimisessa tai tutkimuskäytössä uusien hoitomuotojen tehon seurannassa.

Eerika Koskinen

Vapaata rautaa todettavissa säännöllisesti kantasolujen siirron yhteydessä

Vapaata rautaa oli todettavissa säännöllisesti kantasolujen siirron yhteydessä. Väitöstutkimuksessa osoitettiin myös, että transferiinin 80 %:n rautakyllästeisyys on luotettava kynnysarvo vapaan raudan ilmaantumiselle. Voidaan päätellä, että vapaan raudan ilmaantuminen johtuu suureksi osaksi kantasolujen siirron esihoidon aiheuttamasta luuytimen punasolutuotannon lakkaamisesta ja sen seurauksena raudan hyväksikäytön taukoamisesta. Osasyynä on myös esihoidon aiheuttama transferriinitason lasku.

Leila Sahlstedt

Peräsuolisyövät voidaan tunnistaa glykaanirakenteidensa perusteella

Paksu- ja peräsuolisyövässä lisääntynyt podokalyksiinin esiintyminen liittyi huonompaan ennusteeseen, kun taas lisääntynyt REG4-ekspressio liittyi parempaan ennusteeseen. Peräsuolen adenoomat pystytään erottamaan syövistä glykaanirakenteidensa perusteella. Saadut tulokset voivat jatkossa johtaa siihen, että leikkauksen jälkeisiä syöpähoitoja pystytään paremmin kohdentamaan niille potilaille, jotka niistä eniten hyötyvät.

Tuomas Kaprio

Uusia hoitovaihtoehtoja imunesteturvotukseen ja alaraajan hapenpuutteeseen

Väitöskirjatutkimuksessa esitellään uusia geeniterapiaa hyödyntäviä hoitovaihtoehtoja esimerkiksi syöpähoidosta johtuvaan imunesteturvotukseen ja alaraajojen ahtauttavaan valtimotautiin liittyvään hapenpuutteeseen. Kasvutekijähoidon avulla onnistuttiin palauttamaan vaurioitunut imusuonisto toimintakuntoiseksi tutkimusta varten kehitetyssä isoeläinmallissa. Lisäksi osoitettiin, että useiden verisuonten kasvua säätelevien tekijöiden yhtäaikainen aktivoiminen johtaa uusien verisuonten kasvuun ja parantaa hapenpuutteesta kärsivän lihaksen rasituksen jälkeistä energia-aineenvaihduntaa.

Krista Honkonen

Keuhkokuumeen ennustetekijät

Kaikkia keuhkokuumepotilaita ei hoideta sairaalassa, ja siksi olisikin tärkeää tietää, milloin vaara uhkaa ja potilas olisi syytä lähettää päivystykseen. Suuren riskin potilaan voi tunnistaa pneumonian vaikeusasteen arviointikriteerien perusteella.

Heikki Ekroos

Sairaalabakteerien vähentäminen laitoksissa on haastavaa

Moniresistentit bakteerit ovat ongelma ympärivuorokautisessa hoidossa. Paikassa, jossa asuu muistisairaita ja jossa käytetään yhteisiä pesu- ja WC-tiloja, niitä on vaikea hävittää, kun ne kerran ovat päässeet pesiytymään.

Kaisu Pitkälä

Kognitiivinen tietoisuusterapia ehkäisee masennuksen uusiutumista

Tavallisin tapa masennuksen uusiutumisen ehkäisyssä on estolääkitys masennuslääkkeillä masennuksesta paranemisen jälkeenkin. Vuosien pitkäaikaiskäytössä masennuslääkkeet aiheuttavat osalle potilaista elämänlaatua heikentäviä sivuvaikutuksia, esimerkiksi seksuaalitoimintojen häiriöitä ja painon nousua. Toisaalta kognitiivisen tietoisuusterapian (mindfulness-based cognitive therapy, MBCT) on useissa tutkimuksissa osoitettu vähentävän masennuksen uusiutumisriskiä merkitsevästi tehokkaammin kuin lume tai pelkkä tavanomainen hoito.

Tero Taiminen

Epigenomin tiekartta

Ihmisen genomi julkaistiin 14 vuotta sitten. Vaikka se oli mullistava saavutus, ovat vaikutukset käytännön lääketieteeseen olleet toistaiseksi yllättävän laimeat. Yksi syy voi olla epigenetiikassa. Se on monimuotoinen ja myös ainakin osittain periytyvä järjestelmä, jolla geenien ilmaantumista säädellään. Hauska tapa havainnollistaa epigenetiikkaa Beethovenin 5. sinfonian avulla löytyy muuten Naturen verkkosivuilta.

Heikki Arvilommi

Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien nuorten mielenterveys

Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvilla nuorilla on havaittu enemmän mielenterveyden ongelmia ja itsemurhayrityksiä kuin ikätovereillaan keskimäärin.

Maria Sumia, Hanna Savioja, Nina Lindberg, Timo Holttinen, Riittakerttu Kaltiala-Heino

Tytön viivästynyt puberteetti

Tytön puberteetti on viiveinen, mikäli rintarauhasen kehittyminen ei ole alkanut 13 vuoden ikään mennessä.

Elina Vuori-Holopainen, Tiina Laine

Poikien viivästynyt murrosiän kehitys

Murrosiän viivästynyt kehitys on vahvasti perinnöllistä, eikä sen taustalta tavallisesti ole osoitettavissa kroonista sairautta tai oireyhtymää.

Tero Varimo, Matti Hero, Taneli Raivio

Lisääntyvätkö nuorten mielenterveyden ongelmat?

Nuorten pahoinvoinnin ja mielenterveyden häiriöiden oletetaan yleisesti lisääntyvän.

Riittakerttu Kaltiala-Heino, Mauri Marttunen, Sari Fröjd

Nuorten käytöshäiriön ja antisosiaalisen käyttäytymisen psykososiaaliset hoitomuodot

Systemaattiseen hakuun perustuva kirjallisuuskatsaus

Nina Lindberg, Klaus Ranta, Vera Gergov, Thea Strandholm, Veli-Matti Tainio, Leena Ehrling, Mauri Marttunen

Streptokokit aiheuttavat todennäköisimmin valtaosan ruusutulehduksista

Streptokokit ja erityisesti G-ryhmän streptokokki ovat todennäköisimmät taudinaiheuttajat valtaosassa ruusutulehduksista. Ruusutulehduksen riskitekijöitä ovat ihorikkoumat, krooninen turvotus ja ylipaino. Uusiutuvaan ruusutulehdukseen liittyvät jo aiemmin uusiutunut ruusutulehdus, krooniset ihosairaudet ja erityisesti psoriasis, diabetes, iän karttuminen ja painoindeksin kohoaminen sekä mahdollisesti nielurisojen poisto.

Matti Karppelin