Antikolinergisten lääkkeiden vaikutus kognitioon

Usea ikääntyneiden yleisesti käyttämä lääke heikentää keskus- ja ääreishermoston toimintaa antikolinergisen ominaisuutensa vuoksi. Näiden lääkkeiden käyttö on aiemmin liitetty mm. muistin heikkenemiseen, huimaukseen, virtsarakon ja suolen toiminnan häiriöihin ja aivojen vajaatoiminnasta johtuvaan sekavuustilaan.

Juho Uusvaara

Rinta-aortan sairauksien endovaskulaarihoito

Stenttigraftihoitoon liittyy selkeästi vähemmän leikkauksen jälkeisiä komplikaatioita kuin avokirurgiaan. Nykyisin suurin osa laskevan rinta-aortan sairauksista hoidetaan näin. Valitettavasti tämäkään hoito ei ole täysin ongelmaton.

Petri Saari

Uutta tietoa ihon tiivisliitosten säätelystä

Ihon tiivisliitosten toiminnan häiriöillä on merkitystä useiden eri sairaustilojen synnyssä. Epänormaali solunsisäinen kalsiumin säätely vaikuttaa tiivisliitosten muodostumiseen.

Laura Raiko

Kannattaako sappitiet kuvata laparoskooppisen kolekystektomian yhteydessä?

Laparoskooppinen sappileikkaus on ollut rutiinia jo yli 20 vuotta, mutta siihen liittyy yhä yli kaksinkertainen vakavien sappitiehytvaurioiden riski avoleikkauksen vauriolukuihin verrattuna: riski avoleikkauksessa on noin 0,1-0,2 % ja tähystyskirurgisessa sappirakon poistossa on 0,5-0,8 %. Amerikkalaistutkimus selvitti, miten sappiteiden kuvaus vaikuttaa näiden vaurioiden esiintymiseen.

Hannu Paajanen

Bronkiaalisella termoplastialla pitkäaikainen teho vaikeaan astmaan

Bronkiaalinen termoplastia on menetelmä, jossa keuhkoputkia kuumennetaan sisäisesti radiotaajuudella 10 sekunnin ajan. Käsittely tehdään eri puolille bronkuspuustoa ja toistetaan kolme kertaa. Tarkoituksena on tuhota sileää lihasta, niin että tilalle muodostuu sidekudosta. Menetelmä sopii vain vaikeaan astmaan ja on siis vain harvojen potilaiden hoitoa. Lyhyen ajan teho on jo osoitettu, ja nyt on saatu näyttö turvallisuudesta ja pitkäaikaistehosta.

Heikki Ekroos

Parantaako varhainen leikkaus mitraalivuodon ennustetta?

Oireettoman vaikean rakenteellisen mitraalivuodon hoitosuositukset ovat perustuneet lähinnä vuodon aiheuttaman vasemman kammion laajentumisen ja pumppaustoiminnan lamaantumisen asteeseen. Nyt laaja rekisteriselvitys viittaa siihen, että oireettoman vaikean läpän rakennevian välittömän korjausleikkauksen pitkäaikaistulokset ovat paremmat kuin nykysuositusten mukainen leikkauksen lykkääminen ja oireiden tai toimintahäiriöiden odottaminen.

Juhani Airaksinen

Ulosteensiirto hoitona - missä mennään?

Suolisto on ihmisen suurin immunologinen elin, mutta vanhuksilla suolistofloora muuttuu ja vanhan ihmisen vastustuskyky heikkenee muistakin vanhenemiseen liittyvistä syistä. Tervettä suolistoflooraa muuttavat iän lisäksi mm. antibiootit ja PPI-lääkkeet. Ympärivuorokautisessa laitoshoidossa noin joka kuudes asukas on erilaisilla antibioottikuureilla tai jatkuvassa antibioottiestohoidossa. Vanhuksilla esiintyy toistuvia Clostridium difficile -infektioita. Ensimmäinen tapausselostus ulosteensiirrosta näiden infektioiden hoidossa julkaistiin jo 1984, ja sen jälkeen aiheesta on tehty useita tutkimuksia, suurin Suomessa (n = 59).

Kaisu Pitkälä

Voi ja sydäninfarktiriski

Alustavien FINRISKI 2012 -väestötutkimuksen tulosten mukaan suomalaisten rasvan käytössä on tapahtunut selvä muutos viiden viime vuoden aikana ja yhä useampi käyttää voita ja voipohjaisia rasvaseoksia päivittäin. Tyydyttyneen rasvan saannin lisääntyminen on nostanut esiin huolen sen mahdollisista kansanterveysvaikutuksista. Tämän tutkimus selvitti voin käytön yhteyttä sydäninfarktiriskiin suomalaisessa seuranta-aineistossa.

Sari Voutilainen, Anna Nurmi, Jyrki Virtanen, Jaakko Mursu, Tomi-Pekka Tuomainen

Lasten akuutin lymfoblastileukemian hoito tulevaisuudessa

Akuutti lymfoblastileukemia (ALL) on lasten yleisin pahanlaatuinen veritauti.

Olli Lohi, Arja Harila-Saari, Mervi Taskinen

Äitiysneuvolatyö on järjestetty hajanaisesti

Tutkimuksessa selvitetään äitiysneuvolatyön järjestämistapoja, henkilöstön koulutusta ja työnkuvaa sekä toiminnan johtamista ja päätöksentekoa erikokoisissa Suomen kunnissa vuonna 2008.

Eija Raussi-Lehto, Mika Gissler, Antti Rämö, Reija Klemetti, Elina Hemminki

Sydänperäistä äkkikuolemaa ennustavat tekijät EKG:ssä

Tuhansia suomalaisia kuolee vuosittain äkilliseen sydänpysähdykseen, ja monella äkkikuolema on sydänsairauden ensimmäinen oire.

Aapo Aro

Kasvuikäisen säärimurtuma voidaan hoitaa luotettavasti ilman leikkausta

Lasten ja nuorten tapaturmista noin neljännes on murtumia. Säärimurtuma on lasten kolmanneksi yleisin murtuma.

Sauli Palmu

Sydän- ja verisuonitautien VEGF-geenihoidot ovat turvallisia

Verisuonten kasvutekijägeenien, VEGF-geenien, siirtoon perustuvilla hoitomenetelmillä on saatu lupaavia tuloksia vaikea-asteisten sydän- ja verisuonisairauksien hoidossa. Niiden käyttöön voi kuitenkin liittyä myös riskejä.

Kirsi Muona

Hyvästä akuutin leikkauskivun hoidosta kivun pitkittymisen estoon

Leikkauspotilaista osa kokee edelleen vähintään keskivaikeaa kipua. Esimerkiksi torakotomian jälkeen kipu voi olla voimakasta ja kroonistua 21-67 %:lla potilaista. Päiväkirurgisen potilaan tulee kyetä kotiutumaan samana iltana ilman häiritseviä kipuja. Kivun hoitoa voidaan tehostaa yhdistelemällä eri menetelmiä ja adjuvanttilääkkeitä, mutta on varottava lääkeyhdistelmiä, jotka heikentävät toistensa tehoa.

Elina Tiippana

Raskaudenaikaiset syövät lisääntyvät

Keskenmenoon tai synnytykseen päättyneen raskauden ja lapsivuodeajan kuluessa diagnosoitujen syöpätapausten määrä lisääntyi Tanskassa vuosina 1977-2006 lähes 3 % vuodessa. Tutkimuksen alussa kaikista Tanskan syöpätapauksista 5,4 % ilmeni raskauden yhteydessä ja tutkimuksen lopussa 8,3 %. Yleisimmät syöpätyypit olivat melanooma, kohdunkaulan syöpä ja rintasyöpä.

Pertti Kirkinen

Lenalidomidi varhaisen myelooman hoidossa

Myelooma voi tulla diagnosoiduksi vaiheessa, jossa se ei aiheuta vielä vakavia oireita kantajalleen, vaikka diagnoosi olisikin kiistaton. Tällainen vaihe kestää joskus vuosia ennen myelooman päätetapahtuman, esimerkiksi merkittävän anemian tai luustomuutosten, kehittymistä. Liipaisinsormen herkkyyttä hoidon suhteen testattiin espanjalaistutkimuksessa, jossa potilaiden hoito aloitettiin jo tässä oireettomassa vaiheessa.

Marko Vesanen

Lääkärin kokemus ei vaikuta kuvantamistutkimusten käyttöön päivystyksessä

Lähes puolet erikoissairaanhoidon potilaista tulee hoitoon päivystyksen kautta ja lähes puolelle päivystyspoliklinikoille tulevista potilaista tehdään kuvantamistutkimus. Kuvantamistutkimusten kustannusvaikutus on valtava, ja lisäksi niiden määrä on lisääntymässä. Voisi ajatella, että päivystysklinikan lääkärin kokemuksella olisi vaikutusta tilattavien tutkimusten määrään ja laatuun, mutta näin ei näytä olevan.

Roberto Blanco Sequeiros

Omaishoitajien ryhmäinterventioiden vaikuttavuudesta lisää näyttöä

Omaishoitajille suunnattujen tukien vaikuttavuudesta on tehty runsaasti satunnaistettuja, kontrolloituja tutkimuksia. Ryhmäinterventioita on tehty monella tavalla, kouluttaen ja ohjaamalla omaishoitajia, ryhmäterapiana ja osana muuta annettua tukea. Interventioiden on osoitettu vähentävän omaishoitajien masentuneisuutta, parantavan heidän elämänlaatuaan ja kykyään sopeutua tilanteeseensa.

Kaisu Pitkälä

Polikliininen sepelvaltimoiden pallolaajennushoito yleistyy

Sydäntoimenpiteet ovat tulleet yhä turvallisemmaksi ja nyt tehdyn selvityksen perusteella yhä suurempi osa pallolaajennuspotilaista voidaan kotiuttaa turvallisesti jo toimenpidepäivänä.

Juhani Airaksinen

FinIP-tutkimus osoitti pneumokokkirokotteen tehokkuuden vakavaa pneumokokkitautia vastaan

FinIP-rokotetutkimus suunniteltiin osoittamaan uuden GlaxoSmithKlinen kehittämän 10-valenttisen pneumokokkikonjugaattirokotteen (PHiD-CV10) tehokkuus vakavaa pneumokokkitautia vastaan lapsilla.

Arto A. Palmu, Jukka Jokinen, Heta Nieminen, Esa Ruokokoski, Lotta Siira, Taneli Puumalainen, Terhi M. Kilpi