Sarveiskalvohermojen toiminta taittovirhekirurgian jälkeen ja kuivasilmäisyysoireissa

Väitöskirjatutkimuksessa selvitettiin sarveiskalvohermojen toimintaa ja morfologiaa taittovirhekirurgian (PRK ja LASIK) jälkeen sekä Sjögrenin oireyhtymään liittyvässä kuivasilmäisyydessä. Sarveiskalvon taittovirhekirurgian tiedetään vaurioittavan sarveiskalvon tuntohermoja, jotka ovat merkittäviä mm. kyynelnestetuotannon säätelyssä. Tavoitteena oli myös selvittää kyynelnesteen kasvutekijäpitoisuuksien yhteyttä taittovirhekirurgian (PRK) jälkeiseen haavan paranemiseen. Tutkimuksessa käytettiin kyynelnesteen kasvutekijäpitoisuuden määritystä, sarveiskalvon in vivo -konfokaalimikroskopiaa ja sarveiskalvon tuntomittausta.

Ilpo Tuisku

Lääkettä luovuttavat biohajoavat verisuonistentit

Verisuonisairauksien hoidossa uusimpia keksintöjä ovat lääkettä luovuttavat stentit, joiden on osoitettu vähentävän merkittävästi suonen uudelleenahtautumista onnistuneen hoidon jälkeen. Metallisten stenttien käyttöön liittyy ongelmia, joiden vuoksi biohajoavia stenttejä on alettu tutkimaan yhtenä uutena vaihtoehtona. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli arvioida prekliinisesti uuden lääkettä luovuttavan biohajoavan polylaktidista valmistetun verisuonistentin bioyhteensopivuutta, turvallisuutta sekä tehokkuutta.

Ilkka Uurto

Takrolimuusivoide soveltuuu vaikean atooppisen ihottuman pitkäaikaishoitoon

Atooppisen ihottuman hoito on perustunut 1950-luvulta alkaen kortisonivoiteisiin. Etenkin keskivaikeaa tai vaikeaa ihottumaa sairastavat joutuvat kuitenkin käyttämään niitä paljon ja ovat alttiita sivuvaikutuksille. Takrolimuusivoide on ensimmäinen paikallishoitolääke, joka sopii atooppisen ihottuman pitkäaikaishoitoon. Väitöskirjatyössä selvitettiin pitkäaikaisen takrolimuusivoidehoidon vaikutusta atooppista ihottumaa sairastavien potilaiden ihon stafylokokkikolonisaatioon, kollageenisynteesiin, ohuiden ihoalueiden, kuten silmäluomien, hoitoon sekä astman ja allergisen nuhan oireisiin ja löydöksiin.

Hannele Virtanen

Terveyskeskuksen vuodeosaston kuormaa voi keventää
Aktiivinen hoito-ote lyhentää hoitojaksoa

Terveyskeskusten vuodeosastot ovat usein ylikuormittuneita, eikä niihin pystytä siirtämään potilaita erikoissairaanhoidosta. Lempäälän terveyskeskuksessa muutettiin vuodeosastohoitoa aktiiviseen, kuntouttavaan suuntaan ja yhteistyötä sosiaalitoimen kanssa tiivistettiin jatkohoidon onnistumiseksi. Osastolle rakennettiin kuntosali ja henkilökuntaan palkattiin oma fysioterapeutti.

Assi Viskari, Mari Lemmetti, Jorma Kivekäs

Osteopenian lääkehoito johdattaa perimmäisten riskikysymysten äärelle

Yleislääkärikin joutuu pohtimaan relatiivisen ja absoluuttisen riskin eroja, kun harkittavaksi tulee osteopenian lääkehoito. Neljässä isossa osteoporoosilääketutkimuksessa on voitu osoittaa murtumariskin vähenevän myös osteopeniaa hoidettaessa. Osteopeniaa voidaan todeta jopa puolella postmenopausaalisista naisista, joten taloudelliset intressit ovat suuret.

Katariina Korkeila

Varfariinille ei vieläkään korvaajaa

Amadeus jatkaa epäonnistuneiden suurten tutkimusten sarjaa osoittamalla, ettei tekijä X:n inhibiittoreillakaan toistaiseksi voida korvata vanhaa varfariinia. Tutkimuksessa satunnaistettiin yli 4 500 eteisvärinäpotilasta joko varfariinihoitoon tai saamaan idraparinuksia, jota annosteltiin 2,5 mg:n viikoittaisin pistoksin ihon alle. Potilailla oli eteisvärinän lisäksi vähintään yksi muu aivohalvauksen vaaratekijä. Tutkimus jouduttiin keskeyttämään, koska idraparinuksiryhmässä ilmeni enemmän kliinisesti merkittäviä verenvuotokomplikaatioita (19,7 % vs. 11,3 % /vuosi). Tromboembolisia päätetapahtumia ilmeni puolestaan hivenen enemmän varfariiniryhmässä. Kuolleisuudessa ei ollut eroja.

Juhani Airaksinen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani