Parantaako prosessiorganisaatio mielenterveyspalveluja? Kuopion kokemukset ovat myönteisiä

Mielenterveyspalveluja voidaan tuottaa toiminnallisina kokonaisuuksina hallintorajat ylittäen.

Pirjo Saarinen, Heimo Viinamäki, Anneli Helminen, Paavo Kaitokari, Jarmo Pajula, Jorma Penttinen, Kalevi Savolainen, Johannes Lehtonen

Työterveyslääkäreillä valmius hyödyntää osasairauspäivärahauudistusta

Työterveyslääkärit suhtautuivat osasairauspäivärahaan pian sen käyttöönoton jälkeen pääosin myönteisesti ja arvioivat etuuden soveltuvan työhön paluun tukemiseen.

Helena Varonen, Sirkku Kivistö, Antti Jahkola, Lauri Virta, Timo Klaukka

Kitarisan poistosta ei apua pikkulasten korvatulehduskierteeseen

Arviolta joka kolmas lapsi sairastaa toistuvia akuutteja välikorvatulehduksia ja 5 %:lla lapsista esiintyy niin sanottua liimakorvatautia. Tärykalvoputkituksia ja kitarisanpoistoa tehdään Suomessa paljon, vuonna 2002 tehtiin yli 5 000 putkitusta ja lähes 10 000 kitarisanpoistoa. Puolet toimenpiteistä tehdään alle 3-vuotiaille, ja tavallisimmin syynä ovat välikorvatulehdukset.

Sari Hammarén-Malmi

Uusi verenkierrosta mitattava merkkiaine rintasyövän ennusteen arvioimiseen

Uusia rintasyöpätapauksia todetaan Suomessa vuosittain noin 4 000. Rintasyövän seulontaohjelmat ja hoitojen kehittyminen ovat parantaneet rintasyöpäpotilaan ennustetta, mutta jos tauti uusiutuu, paranemisennuste huonontuu huomattavasti. Rintasyöpä on Suomessa edelleen johtava naisten syöpäkuolemien aiheuttaja.

Paula Kuvaja

Väitöstutkimus auttaa tunnistamaan täsmälääkkeestä hyötyvät imusolmukesyöpäpotilaat

Rituksimabi on ensimmäinen syövän hoitoon kehitetty vasta-ainehoito, ns. täsmälääke. Yhdistelmähoitona solunsalpaajien kanssa se on tehokas hoitomuoto useisiin imusolmukesyöpiin. Rituksimabi kykenee tehokkaasti tunnistamaan syöpäsolut, mutta kaikilla potilailla hoito ei johda kaikkien syöpäsolujen tuhoutumiseen eivätkä he tällöin hyödy hoidosta.

Antti Sommarhem

Naiset sairastuvat Parkinsonin tautiin myöhemmin kuin miehet

Tuoreen hollantilaisen tutkimuksen mukaan Parkinsonin tauti diagnosoidaan naisilla noin kaksi vuotta myöhemmin kuin miehillä. Tutkimuksessa analysoitiin Parkinson-potilaita (n = 253), joilla tauti oli ollut alle 10 vuotta ja jotka eivät olleet saaneet levodopa- tai dopamiiniagonistilääkitystä.

Jaana Suhonen

Alzheimer-lääkkeiden käytössä parantamista

Kanadassa tutkittiin lääkekorvausrekisteristä, kuinka asetyylikolinesteraasin estäjiä (AKE-lääkkeitä) käytettiin hoidettaessa yli 65-vuotiaita potilaita (n = 28 961; keski-ikä 80 v) vuosina 2000-2002. Potilaista 4 601 oli pitkäaikaishoidossa. Valtaosalla ensimmäinen aloitettu lääke oli donepetsiili.

Kaisu Pitkälä

Kenelle jaksottainen antiandrogeenihoito?

Prekliinisen näytön perusteella eturauhassyöpäpotilaiden hormonaalisen hoidon tauottaminen viivästyttää tuumorin androgeeniriippumattomuuden ja hormoniresistenssin kehittymistä. Taukojen aikana testosteronitaso elpyy ja toksisuus alenee ja tällöin elämänlaatu paranee. Toipuminen on kuitenkin hitaampaa kuin haittavaikutusten kehittyminen hoidon aikana.

Ossi Lindell

Sähköhoito vähentää masennuskuolemia

Sähköhoito on vakiinnuttanut asemansa psykiatriassa varsinkin masennuksen hoidossa, vaikka takavuosina siihen suhtauduttiin varsin varauksellisesti. Nopean vaikutuksen takia moni hoito-opas suosittelee sähköä ensisijaiseksi hoidoksi elämää uhkaavissa tilanteissa. Sähköhoidetut potilaat ovat kuitenkin nykyään vanhempia ja monisairaampia kuin puoli vuosisataa sitten, mikä tuleekin ottaa huomioon, kun arvioidaan sähköhoidon tuloksellisuutta.

Raimo K. R. Salokangas

Tyreoidektomialla paremmat tulokset kilpirauhasen papillaarisessa syövässä

Totaalista kilpirauhasen poistoa eli tyreoidektomiaa on pidetty suositeltavimpana leikkausvaihtoehtona halkaisijaltaan yli 1 cm suuruisissa papillaarisissa kilpirauhasen syöpäkasvaimissa. Suositusta tukevaa pitkäaikaisseurantaa ei kuitenkaan ole aiemmin tehty. Nyt tutkijat selvittivät, parantaako tyreoidektomia selviytymistä papillaarisesta syövästä.

Tom Scheinin

PET-tutkimuksesta vain vähän apua kivessyövän hoidon suunnittelussa

Kiveksen non-seminooma on usein rajoittunut kivekseen (65 % kaikista potilaista). Joka kolmannella tauti uusii myöhemmin. Jos kasvain invasoi veri- tai imusuoniin, uusiutumisriski on 35-50 %. Nykyisin on tapana tarjota potilaille mahdollisuus valita joko välitön liitännäishoito tai seuranta ja solunsalpaajahoito vasta taudin uusiutuessa. Molemmissa ryhmissä hoitotulos on yhtä hyvä, viiden vuoden seurannassa yli 98 % potilaista on elossa. Nuorien potilaiden solunsalpaajahoitoihin liittyy myöhäishaittoja, jonka takia aktiivista seurantaa pidetään nykyään suositeltavana vaihtoehtona potilaille, joilla uusimisriski on 20-30 %. PET-tutkimuksella pystytään havaitsemaan kivessyövän etäpesäkkeet jonkun verran herkemmin kuin morfologisella kuvantamisella.

Sirkku Jyrkkiö

Estramustiini yhä käyttökelpoinen levinneen eturauhassyövän hoidossa

Estramustiini on antimitoottinen lääke, jolla on sekä hormonaalisia että ei-hormonaalisia vaikutuksia. Estramustiini toimii solunsalpaajan tavoin, ja lisäksi sen metaboliitit estroni ja estradioli hoitavat eturauhassyöpää, joka ei reagoi kastraatiohoitoon.

Sirkku Jyrkkiö

Laskimonsisäinen tsoledronihappo osteoporoosin hoitovaihtoehtona

Tsoledronihappo kerran vuodessa annettavana infuusiona vaikuttaa houkuttelevalta osteoporoosin hoitomuodolta, koska bisfosfonaattien imeytyminen on heikkoa ja potilaiden pysyminen peroraalisissa hoidoissa on todettu huonoksi.

Timo Möttönen, Riitta Saario, Minna Soinio, Hanna Laine, Jorma Viikari

Lisää tehoa osteoporoosin hoitoon

Osteoporoosin hoitoon on viime vuosina vilkkaan tutkimuksen tuloksena saatu jatkuvasti uusia työvälineitä, joten vanhoja käytäntöjä on päivitettävä. Tällä kertaa ainakaan turkulaiset kollegat eivät ole antaneet yllättää itseään, vaan esittävät nähtäväksemme tavallisen kliinisen työn ohessa tuotettua tietoa suoneen annettavasta bisfosfonaatista, tsoledronaatista, osteoporoosin hoidossa.

Anna-Mari Koski

Muistihäiriösairauksien alkuvaiheessa tarvitaan toiminnanohjauksen osa-alueiden tuntemusta

Muistihäiriöiden alkuvaiheen erotusdiagnostiikkaa tarkentuu, kun käyttäytymistä säätelevän toiminnanohjauksen käsite jaetaan kolmeen osa-alueeseen.

Pekka Kuikka, Veijo Pulliainen, Juhani Salo, Timo Erkinjuntti

Miten palliatiivinen sedaatio toteutetaan

Kuolevilla potilailla esiintyy runsaasti erilaisia oireita, yleisimmin kipuja, hengenahdistusta ja uupumusta. Palliatiivinen sedaatio on viimeinen keino muuten hallitsemattomien oireiden hoitamiseen.

Katri Hamunen, Tarja Heiskanen, Eija Kalso

Hankinnainen vuotoalttius ja toimenpiteisiin valmistautuminen

Antitromboottinen lääkitys on yleistynyt, ja niinpä yhä useammin joudutaan yksilöllisesti punnitsemaan toisaalta tukosriskiä ja toisaalta toimenpiteisiin liittyvää vuotoriskiä.

Eira Poikonen, Elina Armstrong, Jarmo Salo, Riitta Lassila

Kohtaavatko hoitokäytäntö ja suositus? Väestötutkimus pitkäaikaissairauksien hoidosta

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää astman, sepelvaltimotaudin, masennuksen ja nivelrikon hoitoa suhteessa hoitosuosituksiin.

Sirkku Vuorma, Siru Keskinen, Päivikki Koponen, Olli-Pekka Lehtonen, Seppo Koskinen, Arpo Aromaa

Täydennyskoulutuksen toteuttaminen - ei ihan yksinkertainen asia

Yksikään lääkäri ei selviä työuransa loppuun asti pelkästään peruskoulutuksessa saamillaan tiedoilla.

Pekka T. Jaatinen, Ulla Saxén, Pirjo Aho

Uusi testimenetelmä MS-taudin lääkehoidon vaikutusten mittaukseen

Suomessa MS-tautia sairastaa noin 6 000 henkilöä. Heistä noin 2 500 saa taudinkulkua muuntavaa lääkehoitoa, joko beetainterferonia tai glatirameeriasetaattia. Hoidon kustannukset olivat vuonna 2006 yli 32 miljoonaa euroa.

Anna-Maija Vallittu