Oikaisu artikkeliin 'Tunteet, mitä ne ovat, mistä ne tulevat, mitä ne merkitsevät ihmisen mielenterveydelle ja sairaudelle'

Suomen Lääkärilehden 35/2002 sivuilla 3369-3373 olleesta FL Pirkko Siltalan artikkelista 'Tunteet, mitä ne ovat, mistä ne tulevat, mitä ne merkitsevät ihmisen mielenterveydelle ja sairaudelle' on osa kirjallisuusluettelosta jäänyt pois. Pahoittelemme virhettä ja julkaisemme ohessa kirjallisuusluettelon kokonaisuudessaan.

Pirkko Siltala

Kaksisuuntaisen mielialahäiriön uusia hoitomahdollisuuksia

Kaksisuuntainen mielialahäiriö on monella tapaa hankala tauti hoitaa. Sen hoitoon ei ole löydetty yhtä ainoaa lääkettä, jolla olisi mielialaa tasaava vaikutus. Uudet psykoosi- ja epilepsialääkkeet ovat lupaavia tulokkaita joko yksinään tai yhdistettynä muuhun hoitoon. Suurimmat toiveet kohdistuvat olantsapiiniin, risperidoniin ja lamotrigiiniin. Myös psykososiaalisten hoitomuotojen vaikuttavuudesta kertyy uutta näyttöä.

Marko Sorvaniemi, Juhani Aer, Kirsi Suominen

Lääkekorvausjärjestelmälle remonttipiirustukset

Lääkekorvausjärjestelmää remontoimaan pyydetty professori Pauli Ylitalo on jättänyt selvityksensä järjestelmän uudistamiseksi.

Suvi Sariola

Lääkäriliitto kannattaa perusteellisempaa uudistusta

Lääkäriliitossa selvitysmiehen linjauksia pidetään oikeansuuntaisina, jos lääkekorvausjärjestelmä halutaan säilyttää perusratkaisultaan nykyisenkaltaisena. Liitto olisi kuitenkin valmis uudistamaan lääkekorvausjärjestelmää vielä perusteellisemmin.

Selvitys lääkkeiden korvausjärjestelmän laajuudesta ja sisällöstä

Selvitysmies jätti ministeri Perholle selvityksen lääkkeiden korvausjärjestelmän laajuudesta ja sisällöstä 29.8.2002. Se on aiheuttanut odotettuakin enemmän julkisuutta, eikä sen "väärinymmärtäjistäkään" ole ollut puutetta. Siksi lienee perusteltua selvittää lyhyesti selvitysraportin keskeistä sisältöä ja siinä esitettyjen ehdotusten perusteita ja taustoja.

Pauli Ylitalo

Ajokyvyn seuranta muuttaa muotoaan

Joka viidestoista liikennekuolema liittyy sairauteen. Jos sairauden vuoksi ajokyvyttömät kuljettajat saataisiin pois liikenteestä, kuolonkolarit ja loukkaantumiset vähenisivät. Tämä edellyttää toimia niin lääkäreiltä kuin poliisiltakin. Nykyinen tapa valvoa ajokykyä määräaikaisin tarkastuksin ei anna kustannuksiinsa nähden tarpeeksi tuloksia. Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman ajoterveystyöryhmän muistiossa todetaan, että valvonta tehostuu, kun parannetaan lääkäreiden ja poliisin välistä tiedonkulkua ajoasioissa ja kohdennetaan lääkärintarkastukset niihin, joiden onnettomuusriski on erityisen suuri.

Markku Litola, Terhi Hermanson

Työkyvyttömästä kuntoutujaksi - mielenterveysongelmat ammatillisen kuntoutussuunnitelman laatimisessa

Mielenterveyshäiriöiden perusteella myönnettyjen sairauspäivärahakausien määrä on kaksinkertaistunut ja myös uusien työkyvyttömyyseläkkeiden määrä on lisääntynyt huomattavasti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Mielenterveyshäiriöstä kärsivän potilaan ohjaaminen ammatillisen kuntoutuksen piiriin tulisi muodostua yhä yleisemmäksi käytännöksi, jotta työelämään pääsy helpottuisi ja työssä pysyminen pitkittyisi. Tämä edellyttää hoitavalta lääkäriltä valppautta tunnistaa kuntoutuksen tarve, valmiutta tehdä yhteistyötä kuntoutustoimenpiteitä kustantavien ja toteuttavien tahojen kanssa ja osallistua kuntoutumisen edellytysten arvioimiseen.

Elina Kinnunen

Kokemuksia turvapaikanhakijoiden terveydenhuollosta

Ulkomaalaisen potilaan kohtaaminen on aina haaste, mutta turvapaikanhakijoiden hoitoon liittyy vielä erityispiirteitä heidän taustansa ja elämäntilanteensa takia. Heillä on runsaasti lähinnä psykosomaattisiksi tulkittavia oireita, joista helposti syntyy pitkiä sairastamiskierteitä. Hoitavan lääkärin on tärkeää osata suhteuttaa turvapaikanhakijan oireilu hänen elämänsä kokonaistilanteen osaksi. Turvapaikanhakijoiden yleistiedon taso on tavallisesti paljon matalampi kuin suomalaisten, jopa akateemisesti koulutettujen tietämys ihmisruumiin normaalista fysiologiasta ja anatomiasta on hämmästyttävän huono.

Anna-Maija Salmi

MS-taudin esiintyvyys, eloonjääminen ja ennustekijät Suomessa

7.6.2002 klo 12.00 Tampereen yliopisto

Marja-Liisa Sumelahti

Salmonella enterican ja Campylobacter jejunin fluorokinoloniresistenssi

7.6.2002 Turun yliopisto

Antti Hakanen

Primaarin komplisoitumattoman suonikohjutaudin preopera-tiivinen diagnostiikka ja radio-taajuusenergia-ablaatiohoito

7.6.2002 Oulun yliopisto

Tero Rautio

Psykomotoristen stimulanttien ja morfiinin palkitsevat ja riippuvuutta aiheuttavat ominaisuudet

7.6.2002 Helsingin yliopisto

Esa Meririnne

Pitkäikaisennuste pienillä munuaisensiirtolapsilla

7.6.2002 Helsingin yliopisto

Erik Qvist

Fagosyyttiaktivaatio systeemisen tulehduksen merkkinä vastasyntyneellä

8.6.2002 Helsingin yliopisto

Irmeli Nupponen

Lyhyesti: Lihavuus nopeuttaa valtimotaudin etenemistä nuorilla miehillä

Lihavuuden vaikutusta ateroskleroosin etenemiseen tutkittiin yli 3 000:n tapaturmaisesti kuolleen nuoren (ikä alle 35 vuotta) aikuisen ruumiinavauslöydösten perusteella. Valtimotautia arvioitiin sepelvaltimomuutoksien perusteella ja muita vaaratekijöitä mitattiin laboratoriokokein. Ylipainoon liittyi muita valtimotaudin vaaratekijöitä: epäedulliset kolesteroliarvot, tupakointi, kohonnut verenpaine ja korkea glykohemoglobiinitaso. Lihavuus oli kuitenkin merkittävä itsenäinen valtimotaudin vaaratekijä nuorilla miehillä, nuorilla naisilla ei vastaavaa yhteyttä sen sijaan todettu. Muut vaaratekijät selittivät vain 15 % ylipainon aiheuttamasta lisäriskistä.

Juhani Airaksinen

Lyhyesti: Puutarhamullassa uskomaton määrä bakteerilajeja

Newcastlelaiset tutkijat vertasivat moderneja nukleiinihappomenetelmiä käyttäen puutarhamullan, meriveren ja jäteveden bakteerilajien lukumääriä. Tässä vertailussa puutarhamulta oli ylivoimainen voittaja. Grammasta multaa löytyi 6 400- 38 000 eri bakteerilajia, kun vastaavassa määrässä merivettä oli 160 ja jätevedessä vain 70 lajia. Sekä meri- että jätevedessä muutamat lajit ovat ottaneet vallan, kun taas mullassa eri lajien tasapaino on parempi. Monipuolinen porukka näyttää olevan huolehtimassa elämälle välttämättömien ravinteiden kiertokulusta luonnossa.

Matti Viljanen

Onko obstruktiivisen uniapnean ja gastroesofageaalisen refluksin välillä yhteys?

Obstruktiivisen uniapnean (OSAS) yhteydessä on raportoitu usein gastroesofageaalista refluksia, ja näillä sairauksilla on epäilty olevan kausaalista yhteyttä. Yhdeksi mekanismiksi on esitetty, että uniapnean yhteydessä esiintyvä suurempi hengitystyöhön liittyvä ponnistelu ja yskä olisivat lisäämässä ruokatorven alemman sulkijan toiminnan pettämistä ja helpottamassa hapon virtaamista ylöspäin. Toisina selityksinä on pidetty uniapneaan mahdollisesti liittyvää hyperinflaatiota pallean toimintojen häiritsijänä, mahdollisesti käytettävien sympatomimeettien osuutta alemman sulkijan relaksoijina sekä palleatyrän suurempaa osuutta OSAS-potilailla.

Hannu Puolijoki

Serotoniinin puute voi paljastaa alttiuden maniaan

Kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön liittyy kognitiivisia, varsinkin oppimiseen, muistiin ja huomiokykyyn liittyviä puutosoireita, jotka on yhdistetty serotoniinin heikentyneeseen aktiivisuuteen aivoissa. Aminohappo tryptofaani on serotoniinin esiaste, jonka poistaminen ravinnosta voi johtaa masennuksesta toipuneilla masennuksen uusimiseen ja heidän lähisukulaisillaan mielialan alenemiseen, mikä viittaa serotoniinin aktiivisuuden heikentymiseen myös heillä.

Raimo Kr Salokangas

Fysiologinen vai kammiotahdistus sinussolmukkeen toimintahäiriön hoidossa?

Teoreettisista eduistaan huolimatta fysiologisen tahdistustavan ei ole vielä todettu olevan kiistattomasti perinteistä kammiotahdistusta parempi sinussolmukkeen oireisen toimintahäiriön hoidossa. Niinpä MOST-tutkijat satunnaistivat 2 010 potilasta fysiologiseen eteis-kammiotahdistukseen tai pelkkään kammiotahdistukseen lähes kolmen vuoden seurannan ajaksi.

Juhani Airaksinen

Nuoruusiän psykopatologia ennakoi aikuisiän vaikeuksia

Nuoruutta pidetään normaalin kuohunnan aikana. Onpa väitetty, että myöhemmällä iällä ilmenevät elämän hankaluudet voivat johtua liian tasaisesta nuoruudesta - mikään tutkimus ei tosin tue tätä väitettä. Hollantilaistutkijat pyrkivät selvittämään, miten aikuisiän psykopatologiset häiriöt liittyivät nuoruusiän häiriöihin.

Raimo Kr Salokangas