Lyhyesti: Pekingissä astma harvinainen

Suomalaisetkin ovat olleet mukana selvittämässä oirekyselyn avulla astman esiintyvyyttä kiinalaisväestössä, kohteena Pekingin ympäristö. Tutkimukseen osallistui 22 561 henkilöä. Naissukupuoli ja tupakointi lisäsivät prevalenssia. Edeltäneiden 12 kuukauden aikana astmakohtauksista oli kärsinyt 20-44-vuotiaista vain 0,67 %, kun taso muualla päin maailmaa samoilla ikäluokilla on 3,1-6,1 %. Niin ikään astmaoireiden esiintyvyys oli vähäinen huolimatta mm. Pekingin alueiden saasteista. Tuloksista saadaan tukea teorialle siitä, että puhdas elinympäristö itse asiassa lisää astman ja allergisten sairauksien esiintymistä.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Antioksidantti ei auta makuladegeneraatioon

Diabeettinen retinopatia ei enää ole tärkein aikuisten sokeuden syy länsimaissa vaan makuladegeneraatio. Sen syy on tuntematon, mutta antioksidanteista on arveltu olevan hyötyä. Lähes 1 200 terveelle ikäihmiselle annettiin lumelääkettä tai E-vitamiinia (500 yksikköä päivässä) neljän vuoden ajan. Seurannan kuluessa ryhmien välillä ei ollut eroa makuladegeneraation ilmaantuvuudessa (8,6 % ja 8,1 %). Ehkä hoidon pitäisi olla pidempi tai sitten E-vitamiini ei kerta kaikkiaan estä makuladegeneraatiota, valitettavasti.

Robert Paul

Kantasolusiirrot - tulevaisuuden hoitomuoto?

Ensimmäiset ihmisen alkion kantasolulinjat eristettiin vuonna 1998 ja niiden osoitettiin kykenevän erilaistumaan minkä tahansa kudoksen soluiksi. Samalla todettiin, että myös aikuiskudoksen kantasoluilla saattaa olla kyky erilaistua toisen kudoksen soluiksi. Alan tutkimus on tämän jälkeen kasvanut räjähdysmäisesti. Kannustimena toimii mahdollisuus hoitaa lukuisia pitkäaikaisia ja nykyhoidoin parantumattomia sairauksia palauttamalla vaurioituneen elimen toiminta normaaliksi. Kantasoluhoitojen kehitys on kuitenkin vielä alkuvaiheessa ja edessä on useita ylitettäviä esteitä. On tärkeää, ettei potilaiden odotuksia ruokita katteettomilla lupauksilla pian odotettavissa olevista hoidoista.

Jarmo Laine, Timo Otonkoski

Dementiapotilaan hankalien käytösoireiden hoitomahdollisuudet

Valtaosalla dementiapotilaista on sairauden jossain vaiheessa psykiatrisia tai käytösoireita. Masennus liittyy taudin alkuvaiheeseen ja harhat sekä aggressiivisuus pidemmälle ehtineeseen dementiaan. Nämä oireet vaikuttavat usein ratkaisevasti omaisten jaksamiseen. Potilaiden hoidossa käytetään nimenomaan dementiapotilaille suunnattuja käyttäytymistä muokkaavia psykoterapiamuotoja sekä lääkehoitoa. Uusilla masennuslääkkeillä ja toisen polven psykoosilääkkeillä on huomattavasti vähemmän haitallisia sivuvaikutuksia kuin vanhemmilla valmisteilla, joten niiden hyöty-haittasuhde on paljon aikaisempaa parempi.

Esa Leinonen, Maire Santala

Tunteet, mitä ne ovat, mistä ne tulevat, mitä ne merkitsevät ihmisen mielenterveydelle ja sairaudelle

Tunteet ovat itsekokemuksemme perustassa, ne synnyttävät ja muokkaavat representaatiomaailmaamme, antavat merkityksiä henkilökohtaisille kokemuksillemme. Tunteet kehittyvät affekteista, jotka ovat tiedostamattomia, mielen ja ruumiin rajalla olevia ilmiöitä. Ruumiilliset ilmaisumme, käyttäytymisemme, oireemme ovat niihin johtolankoina. Psyykkinen työ ja turvautuminen tunteisiin on paras suojamme elämän ahdinkotiloissa. Jos tämä ei ole mahdollista, käytämme kehityksellisesti eri tasoisia suojautumismekanismeja.

Pirkko Siltala

Potilasasiakirjat valvonnan näkökulmasta

Asiakkaiden oikeusturvan näkökulmasta ajankohtaisia haasteita terveydenhuollossa ovat asiakaspalautteen käsittelyn organisoiminen osaksi jatkuvaa laatutyötä, lainsäädännön edellyttämä hyvä tiedonhallintatapa sekä potilasasiamiesjärjestelmän kehittäminen. Potilasasiakirjojen laadun myötä kehittyvät hyvä hoito, potilaan turvallisuus ja henkilökunnan sekä potilaan oikeusturva. Asioiden ajatteleminen asiakasnäkökulmasta auttaa monessa asiassa. Palvelun tuottajan näkökulmasta eräs tunnustettavia tosiseikkoja on, että kaikessa inhimillisessä toiminnassa tapahtuu virheitä.

Esa Koukkari

Lyhyesti: Oikean kammion toimintakin tärkeä sydäninfarktipotilaalle

Vasemman kammion pumppaustoiminnan heikkeneminen on tärkeä huonon ennusteen merkki sydäninfarktin jälkeen, mutta oikean kammion merkityksestä ei ole juurikaan tietoa. Niinpä oikean kammion toiminta arvioitiin kaikukardiografialla suuren vajaatoimintatutkimuksen yhteydessä yli 400 osallistuneelta infarktipotilaalta, joilla kaikilla oli merkittävä vasemman kammion toimintahäiriö (ejektiofraktio alle 40 %). Oikean kammion toiminta ei korreloinut lainkaan vasemman kammion toimintaan, mutta se ennusti merkittävästi (p < 0,0001) kuolleisuutta ja sydämen vajaatoiminnan kehittymistä noin neljän vuoden seurannan aikana. Näyttää siltä, että oikean kammion toimintaan kannattaa kiinnittää entistä enemmän huomiota kaikukardiografian yhteydessä.

Juhani Airaksinen

Lyhyesti: Bakteerit aiheuttavat heinäsirkkojen parveilun

Miljardien yksilöiden muodostamina pilvinä leviävät heinäsirkkaparvet voivat muutamassa päivässä tuhota viljasadon jopa satojen neliökilometrien alueelta. Parveilu käynnistyy, jos heinäsirkkapopulaation tiheys suurenee tietyn rajan yli. Tällöin sirkoille kasvaa normaalia pidemmät siivet ja niiden käytös muuttuu tuhoisin seurauksin. Muutos johtuu sirkkojen ulosteisiin erittyvistä feromoneista, joita niiden suoliston bakteerit tuottavat. Steriileissä olosuhteissa pidetyt sirkat pysyvät rauhallisina tiheinäkin populaatioina. Eipä olisi uskonut, että bakteereilla on sormensa pelissä tällaisessakin ilmiössä.

Matti Viljanen

Akarboosi ehkäisee aikuistyypin diabetesta

Aikuistyypin diabetesta edeltää heikentynyt glukoosinsieto. Kansainvälisessä monikeskustutkimuksessa, jossa myös Suomi oli mukana, selvitettiin, voidaanko akarboosilla estää tai siirtää diabeteksen puhkeaminen henkilöillä, joiden glukoosinsieto on heikentynyt. Akarboosi estää ohutsuolessa alfaglukosidaasientsyymien toimintaa; nämä entsyymit pilkkovat ravinnon hiilihydraatteja monosakkarideiksi. Näin hiilihydraattien pilkkoutuminen ruoansulatuskanavassa viivästyy tai estyy, jolloin hiilihydraateista vapautuvan glukoosin imeytyminen verenkiertoon hidastuu ja vähenee. Loppuanalyysiin saatiin 1 368 potilasta, joista puolet oli käyttänyt lumetta, puolet 100 mg akarboosia kolme kertaa vuorokaudessa aterioiden yhteydessä. Tutkimus kesti niin kauan, että kaikki potilaat olivat käyttäneet akarboosia tai lumetta vähintään 3 vuotta.

Robert Paul

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030