Syöttösolut sittenkin tärkeitä astmassa?

Syöttösolujen merkitystä astmassa korostettiin esimerkiksi pari vuosikymmentä sitten osittain silloin paljon käytössä olleen kromoglikaatinkin vaikutusmekanismin takia, mutta viime vuosina huomio on kiinnittynyt muihin tekijöihin, mm. eosinofiiliseen tulehdukseen, sytokiineihin ja verisuonten läpäisevyyden osuuteen. Tässä mielessä on mielenkiintoista havaita syöttösoluja jälleen tutkitun.

Hannu Puolijoki

Kontrolloidut tutkimukset perustuvat masennuspotilaiden pieneen vähemmistöön

Kontrolloituja tutkimuksia on arvosteltu siitä, että niiden potilasaineistot ovat valikoituneita eikä niistä saatuja tuloksia näin ollen voi suoraan soveltaa jokapäiväiseen kliiniseen käytäntöön. Valikoitumista arvioidakseen tutkijat kävivät läpi runsaan 800 avohoidon potilaan tiedot. Potilaista 346:lla täyttyivät masennuksen diagnostiset kriteerit. Tähän joukkoon tutkijat sovelsivat masennuslääkkeiden tutkimuksissa yleisesti käytettyjä sisäänotto- ja poissulkukriteereitä.

Raimo Kr Salokangas

Hormonikorvaushoito - quo vadis?

Tasannevuosien hormonikorvaushoito parantaa naisen elämänlaatua monin tavoin. Ainakin se vähentää kuumia aaltoja ja sillä on edullinen vaikutus mielialaan. Muitakin etuja on liitetty hormonikorvaushoitoon, kuten kardiovaskulaarisia sairauksia vähentävä vaikutus (mm. vaikuttamalla edullisesti veren kolesteroliarvoihin) ja luunmurtumien ehkäisy. Toisaalta tiedetään, että ainakin estrogeenien käyttöön liittyy suurentunut rintasyövän ja laskimotukoksen riski. Hormonikorvaushoidon vaikutuksesta Alzheimerin taudin ilmaantuvuuteen keskustellaan.

Robert Paul

Lyhyesti: Lääkettä on syytä vaihtaa, jos masennus ei häviä

Vähintään 40 % masennuspotilaista ei reagoi toivotulla tavalla ensimmäiseen lääkkeeseen, vaikka annostelu olisi asianmukainen. Onkin laadittu strategioita, miten valita seuraava lääke. Amerikkalaisessa kaksoissokkotutkimuksessa potilaille annettiin ensi vaiheessa imipramiinia tai sertraliinia. Niille, jotka eivät toipuneet, vaihdettiin lääkitys päittäin mutta edelleen kaksoissokeasti. Lääkkeen vaihto paransi tuloksia molemmissa ryhmissä merkittävästi: toipuneiden määrä kasvoi yli 50 %:lla. Vaikka sertraliiniin siirtymiseen liittyi vähemmän sivuvaikutuksia ja enemmän oireiden vähenemistä, ei toipuneiden määrissä ollut merkitsevää eroa. Tutkijat päättelevät, että yli puolet pitkäaikaisista masennuspotilaista hyötyy vaihdosta toisen ryhmän lääkkeeseen.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Lipoksiineistako uusi päänvaiva astmaa hoitaville?

Lipoksiinien (LX) lanseerauksesta tulee kuluneeksi pian kaksi vuosikymmentä; kyseessä ovat paikallisesti in vivo tulehdusalueella syntyvät eikosanoidit. Siksipä ei ihme, että niiden osuutta myös astmaattisen tulehduksen taustalta tutkitaan. Kahdenkymmenen eriasteisen astmaatikon ja kahdeksan verrokin tutkimuksessa LXA4:ää todettiin lievää astmaa sairastavien indusoiduissa ysköksissä. Jo pienten LXA4- ja LXB4-pitoisuuksien todettiin estävän perifeerisen veren mononukleaaristen solujen erittämää interleukiini 8:aa. Ennustanpa, että lipoksiinien vaikutusten modulaatiosta tulee uusi keuhkolääketieteen kasvava tutkimusalue.

Hannu Puolijoki

Viivästynyt supistustoiminta lapsivedenmenon jälkeen täysiaikaisessa raskaudessa Lisääkö yli neljän tunnin viive operatiivisia synnytyksiä?

Ennenaikaista lapsivedenmenoa esiintyy 8-13 %:ssa täysiaikaisista raskauksista. Kliininen ongelma muodostuu, kun aika vedenmenon ja supistustoiminnan alkamisen välillä pitkittyy. Kliinisessä työssä on syntynyt vaikutelma, että tällöin komplikaatioiden ja instrumentaalisten synnytysten riski lisääntyy. Asiaa tutkittiin Vaasan keskussairaalan synnyttäjien aineistosta, ja siinä avustettujen alatiesynnytysten ja myös kaikkien toimenpidesynnytysten yhteismäärä oli merkittävästi suurempi synnyttäjillä, joilla lapsivedenmeno tapahtui vähintään neljä tuntia ennen supistustoiminnan alkua.

Mikael Gardberg, Hilkka Ijäs, Eero Laakkonen

Siltakielekeleikkaus puheenparannusleikkauksena nenäportin vajaatoiminnassa

Suulaen ja nielun seinämät muodostavat nenäportin, jonka tulisi sulkeutua puhumisen aikana. Nenäportin toiminnanvajaus johtaa puheäänen sointivirheeseen. Nenäportin toiminnanvajauksen erotusdiagnostiikka edellyttää perusteellista puheen tutkimusta ja instrumentaalista dokumentointia. Kun sulkuvajauksen tausta on selvästi orgaaninen, resonanssihäiriö hoidetaan kirurgisesti. Siltakielekeleikkaus on yleisesti käytetty leikkausmenetelmä, mutta sen käyttöön on arveltu liittyvän myös riskejä. Kirjallisuuskatsaus kuitenkin osoittaa, että siltakielekeleikkaus kuuluu luotettavimmin puhetta korjaaviin leikkausmene-telmiin nenäportin toiminnanvajauksissa.

Marja-Leena Haapanen

Kehitysvammaisen aivojen magneettikuvaukset

Kehitysvammaisuus on neurologinen oire, jonka taustalla voi olla hyvin moninaisia tauteja ja tiloja. Monessa tapauksessa aiheuttaja on jo potilaan tautihistorian perusteella itsestäänselvä, kuten silloin, kun kyseessä on aivojen hapenpuutteen tai aivovamman jälkitila. Yleiset kehitysvammaoireyhtymät, kuten Downin oireyhtymä ja Fragile-X-oireyhtymä, ovat jo kliinisin perustein epäiltävissä ja diagnoosi voidaan varmistaa kromosomianalyysin avulla. Aivojen kuvantamistutkimuksia tarvitaan silloin, kun diagnoosi on tuntematon tai tiedossa olevan vaurion laajuutta halutaan tarkemmin kartoittaa.

Leena Valanne

Kuulon kuntoutus, mitä ja milloin?

Kuulovammaisten lääkinnällisellä kuntoutuksella on Suomessa jo melko pitkät perinteet myös osana terveydenhuoltoa. Kuulon kuntoutus edellyttää sekä kuulovaurion että potilaan toimintaympäristön aiheuttaman haitan arviointia. Kuntoutusratkaisut räätälöidään yksilöllisesti ja ne ovat tehokkaita vasta riittävän ohjauksen ja sopeutumisvalmennuksen tukemina. Viime vuosien rakennemuutokset ja erikoissairaanhoidon varojen puute ovat kuitenkin tuoneet ongelmia. Jonot ovat kohtuuttomasti pidentyneet, audiologien koulutus on lopetettu ja epärealistisesti yritetään löytää jopa kuntoutuslainsäädännön hengen vastaisesti vippaskonsteja kuntoutuksen järjestämiseksi yhä pienemmillä kustannuksilla tarpeen kuitenkin jatkuvasti lisääntyessä.

Tapani Jauhiainen

Asklepios avartaa: Lääketieteilijät ja humanistit lyövät kättä Turussa

Turussa syksyllä 2002 alkavan Asklepios-ohjelman tehtävänä on avartaa, herättää ja hätkähdyttää ajattelemaan terveyttä ja sairautta uusista näkökulmista. 15 opintoviikon mittainen ohjelma on suunniteltu yhteisiksi opinnoiksi sekä lääketieteen että humanistisen tiedekunnan opiskelijoille.

Tuula Vainikainen

Miten lääkäri voi auttaa potilasta ilman potilaan vastaanottokäyntiä? Kuvaus Luoteis-Satakunnan terveyskeskuksen lääkärihoitaja -projektin alkuvaiheista lääkärin näkökulmasta

Luoteis-Satakunnan terveyskeskuksessa käynnistettiin lääkärihoitaja-projekti. Projekti alkoi, koska taajamista etäällä olevissa sivuterveysasemissa on lääkäripula. Hoitajatyövoimaa on ainakin toistaiseksi ollut maaseudulla paremmin saatavilla. Myös maakuntakeskuksen kupeessa olevalle pääterveysasemalle on saatu lääkäreitä selvästi helpommin. Päätettiin kehittää uutta toimintamallia, jossa hoitajan ja lääkärin väliseen työnjakoon tehdään muutoksia ja jossa kehitetään etäasiointimalleja. Osoittautui, että lääkärit voivat hoitaa etäasioinnin keinoin noin 80 % niistä asioista, joihin tarvitaan lääkärin apua.

Pekka T. Jaatinen, Petri Kiippa

Lääketieteen opiskelijat terveyskeskuksessa: Kuinka ohjaajalääkärit sen kokevat?

Syyslukukaudella 2000 Helsingin yliopiston suomenkielisessä lääketieteen perusopetuksessa tehtiin terveyskeskusharjoittelun uudistus, jossa opetus hajasijoitettiin 11 terveyskeskukseen Helsingin ulkopuolelle ja toteutettiin kahden viikon yhtäjaksoisena harjoitteluna. Kandidaattien ohjaukseen osallistui 140 terveyskeskuslääkäriä. Sekä opiskelijoiden että ohjaajien kokemukset olivat erittäin myönteisiä. Lääkäriohjaajien ammatillisen hyödyn kokemisen lisääminen, ohjauksen kehittymisen ja jatkuvuuden tukeminen sekä ohjaajan roolin vakiinnuttaminen ovat jatkossa tärkeimpiä tavoitteita. Parhaiten näihin tavoitteisiin päästään järjestämällä ohjaajakoulutusta ja tukemalla ohjaavien lääkärien ammattitaidon arvostusta.

Marja Sihvonen, Pertti Kekki

Usko Jumalaan lääkärin arvomaailmassa

Usko Jumalaan jakaa lääkärit. Se on hyvin tärkeä asia neljäsosalle lääkäreistä. Toisaalta yhtä monelle lääkärille usko Jumalaan ei ole ollenkaan tärkeää. Nämä ääripäät edustavat yhdessä puolta lääkärikunnasta. Toinen puoli suhtautuu omaan jumalauskoonsa vähemmän kantaaottavasti.

Kari Mattila Ja Lääkäri 98 -Tutkimusryhmä

Apoptoosi sydämen kehityksessä

3.5.2002 Turun yliopisto

Eltyeb Abdelwahid

Hiili-11-leimattu hydroksiefedriini-PET kroonisessa sydämen vajaatoiminnassa

3.5.2002 Turun yliopisto

Mikko Pietilä

Lasten kuorsaus ja uniapnea: kuuden kuukauden seurantatutkimus

3.5.2002 Oulun yliopisto

Peter Nieminen

Nisäkässolujen stressigeenin (hsp70) säätelypoikkeavuudet

3.5.2002 Kuopion yliopisto

Kai Kaarniranta

D-vitamiinijohdannaiset kokeellisissa leukemia- ja elinsiirtomalleissa

7.5.2002 Helsingin yliopisto

Ilkka Pakkala

Apoptoosin säätely naisen lisääntymiselimistössä

8.5.2002 Oulun yliopisto

Tommi Vaskivuo

Lyhyesti: Joka neljäs australialaisnuori käyttänyt kannabista

Kannabiksen käyttö on lisääntynyt nopeasti. Vuonna 1998 kartoitettiin Australiassa 13-17-vuotiaiden nuorten terveyskäyttäytymistä. Neljännes nuorista oli jossain elämänsä vaiheessa käyttänyt kannabista. 17-vuotiaista jo 41 % oli kokeillut kannabista. Tyttöjen ja poikien kannabiskokeilujen määrissä ei ollut merkittävää eroa. Sen sijaan yksinhuoltajien lapsilla kannabiksen käyttö oli selvästi yleisempää kuin kahden vanhemman kanssa asuvilla. Kannabiksen käyttö yhdistyi nuorella masentuneisuuteen, käytöshäiriöihin, runsaaseen alkoholin ja muiden aineiden käyttöön. Kannabiksen käytön yleisyys yllätti tutkijat. Myös muun samanaikaissairastamisen ja haitallisen terveyskäyttäytymisen kasautuminen kannabiksen käyttäjille on huolestuttavaa.

Raimo Kr Salokangas