Perunoita rokotteena

Rokotteiden antaminen suun kautta on kätevää. Sitä paitsi reitti on luonnollinen, koska se on sama kuin monella taudinaiheuttajallakin. Jo jonkin aikaa rokotteiden kehittelijät ovat puuhailleet kasvihuoneissa yrittäen saada geeniteknologian konstein kasveja tekemään mikrobien proteiineja. Kasvit olisivat edullisia rokotteiden tuottajia, sillä ne ottavat raaka-aineet maasta ja tarvitsevat vain vettä ja valoa. Scifi-asteelta on nyt harpattu paljon lähemmäs todellisuutta, kun ensimmäiset kliiniset kokeet kasvisrokotteella on tehty.

Heikki Arvilommi

Vanhan vainoojan fantastinen genomi

Mycobacterium tuberculosiksen 4,4 miljoonaa emästä käsittävän genomin selvittämistä on odotettu hyvin suurin toivein. Kansainvälinen tutkijakonsortio (artikkelissa 42 kirjoittajaa) on nyt tehnyt tämän jättiurakan, jota koordinoi Cambridgessa sijaitseva, Wellcome Trustin ylläpitämä Sanger Center. Kun Borrelia burgdorferin genomi oli ainakin minulle melkoinen pettymys, tuberkuloosibakteeri ei totisesti pettänyt odotuksia. Sen genomi on ällistyttävän monipuolinen, paikoin suorastaan nerokas. Ilmankos bakteeri on pärjännyt vuosituhansia ilman kaiken maailman punkkien, myyrien ja peurojen apua.

Matti Viljanen

Deksametasonin ajoitus respiraattorihoitoisille keskosille

On näyttöä siitä, että deksametasonilla on edullisia vaikutuksia respiraattorihoitoon joutuneille keskosille. Deksametasonilla voidaan näet parantaa keuhkokudoksen komplianssia ja nopeuttaa hengityskoneesta vieroittautumista. Epävarmuutta on sen sijaan sen suhteen, milloin deksametasoni olisi paras antaa.

Robert Paul

Olematon luennoitsija on hyvä luennoitsija

Tärkeä osa täydennyskoulutustapahtumien kehittämistä on osallistujapalaute. Ilman asianmukaista palautetta järjestäjät eivät kykene parantamaan koulutuksen tasoa tulevaisuudessa, ja koulutus voi jäädä puutteelliseksi.

Robert Paul

Miten nuorten ruokatottumukset ovat muuttuneet 20 vuoden kuluessa?

Nuorten terveystapatutkimuksen yhteydessä on tutkittu 12-18-vuotiaiden nuorten ruokatottumuksia koko maan kattavilla postikyselyillä joka toinen vuosi 1977-97. Rasvaisen maidon ja voin käyttö väheni 1990-luvulla lähes yhtä nopeasti kuin 1980-luvulla. Perinteisten täysmaidon ja voin käyttäjät ovat jääneet pieniksi marginaaliryhmiksi. Kahvin juonti väheni selkeästi 1980-luvulla ja pysyi 1990-luvulla ennallaan. Makeiden leivonnaisten ja sokerin käyttö kahvin ja teen kanssa väheni koko 20 vuoden jaksolla. Erityisruokavalioiden, etenkin kasvisruokavalioiden, suosio lisääntyi 1990-luvulla nopeasti. Kuitenkin vihannesten ja kasvisten sekä hedelmien ja marjojen käyttö oli 1990-luvulla vähäistä. Tytöt ilmoittavat noudattavansa erityisruokavaliota yleisemmin kuin pojat.

Andres Vikat, Matti Rimpelä, Arja Rimpelä, Marjaana Lahti-Koski, Terttu Peltola

Millainen on suomalaisten aikuisten pituuden yhteys sairastavuuteen?

Pituuden ja sairastavuuden välistä yhteyttä tutkittiin Suomen aikuisväestössä vuoden 1994 Elinolotutkimuksen aineistosta. Pitkillä miehillä havaittiin keskimääräistä vähemmän haittaavaa pitkäaikaissairastavuutta sekä parempi koettu terveys. Lyhyillä miehillä oli keskimääräistä enemmän haittaavaa pitkäaikaissairastavuutta sekä huonompi koettu terveys. Yksittäisistä sairausryhmistä vastaava yhteys havaittiin sydän- ja verisuonitaudeissa. Naisilla haittaava pitkäaikaissairastavuus sekä yksittäisistä sairauspääryhmistä tuki- ja liikuntaelinsairastavuus oli keskimääräistä suurempi sekä lyhyillä että pitkillä. Tulokset viittaavat siihen, että lapsuuden elinolot ovat yhteydessä saavutettuun pituuteen. Pituus puolestaan on yhteydessä aikuisiän terveydentilaan.

Karri Silventoinen, Eero Lahelma, Ossi Rahkonen

Ensiasennuskorvakorut nikkelialtistuksen aiheuttajina

Nikkeliallergian yleisyyden ja yleistymisen johdosta Helsingin kaupungin ympäristökeskuksessa tutkittiin vuonna 1996 ensiasennuskorvakorujen nikkelipitoisuutta.

Antti Pönkä, Asta Ekman

Ruokatorven ja mahan laskimonlaajentumien vuodon hoidon nykysuuntauksia

Maksasairaudet ja niihin liittyvät ruokatorvikohjuvuodot ovat yleistyvä ongelma. Vuotamattomien laskimonlaajentumien primaarihoidoksi suositellaan epäselektiivistä beetasalpaajaa. Kerran vuotaneet kohjut pyritään hoitamaan endoskooppisesti mahdollisimman tehokkaasti, kunnes kollateraalikierto on saatu loppumaan. Kun potilaalla on toistuvia endoskooppisin keinoin hallitsemattomia vuotoja, sunttihoidon tai maksansiirron aiheet on arvioitava ennen kuin potilaan yleistila pääsee romahtamaan.

Leena Halme, Esko Tierala, Krister Höckerstedt

Työttömyys, mielenterveys ja paluu työelämään

Lukuisissa tutkimuksissa on havaittu, että työttömyydellä on yhteyttä haitallisiin muutoksiin niin koetussa ja fyysisessä terveydessä kuin mielenterveydessä ja työttömän sosiaalisessa elämässä. Aina ei ole kuitenkaan helppoa erottaa toisistaan työttömyyden terveysvaikutuksia työttömäksi valikoitumisesta terveyden perusteella. Työttömyyteen liittyy selvä masennusoireiden lisääntyminen. Näyttää siltä, että hyvin suurella enemmistöllä työttömyys ei kuitenkaan laukaise psykiatrisia häiriöitä vaan pikemminkin heikentää psyykkistä hyvinvointia. Heikentyneeseen taloudelliseen tilanteeseen sekä elämänolosuhteiden ja sosiaalisen tilanteen vaikeutumiseen liittyy pitkällä aikavälillä myös terveyden heikkenemistä.

Jukka Vuori

SPET psykiatrisessa tutkimuksessa

Neuropsykiatrisista sairauksista, päihteiden ja huumeiden käytöstä sekä tunne-elämän häiriöistä sosiaali- ja terveydenhuollolle koituvat kustannukset kasvavat yhä. Aivojen verenkierrolla, aineenvaihdunnalla ja välittäjäaineiden toiminnalla on voitu osoittaa olevan ratkaisevaa merkitystä pyrittäessä ymmärtämään näiden sairaustilojen neurobiologista taustaa. Molekyylibiologian ja kuvauslaitteiden kehitys on mahdollistanut aivotoimintojen tutkimisen aivan uudella tavalla, ja siten isotooppikuvauksella saadaan aiempaa yksityiskohtaisempaa tietoa aivojen toiminnasta ja patofysiologiasta. Tähän tietoon ja kokeneen kliinikon potilaan oireiden tunnistamiseen nojautuen neuropsykiatrinen sairaus voidaan tulevaisuudessa todeta entistä aikaisemmin ja tarvittaessa kohdistaa yksilöllinen hoito tarkemmin.

Jyrki Kuikka, Kim Bergström, Jari Tiihonen

Rokotteiden haittavaikutukset ja niiden ilmoittaminen

Rokotteiden haittavaikutuksista vuosittain tehtyjen ilmoitusten määrä on yli kolminkertaistunut viimeisten kuuden vuoden aikana. Kehitykselle on monta syytä: vuonna 1992 uudistettu ilmoituslomake, tehostettu tiedotus, kasvanut tehosterokotusten määrä ja lisääntyneet matkailijoiden rokotukset ovat kaikki vaikuttaneet paitsi haittavaikutusten esiintymiseen myös niiden raportointikäytäntöön. Haittavaikutusprofiilissa ei ole tapahtunut muutoksia.

Terhi Heinäsmäki, Terhi Kilpi, Kari S. Lankinen

Lääkäreiden näkemys lääke-esittelystä

Jatkuva laadun kehittäminen lähti teollisuuden tarpeista tehostaa ja parantaa tuotantoa. Sittemmin laatuajattelu on levinnyt koko palvelusektorille ja viime vuosina myös terveydenhuoltoon. Lääke-esittelyjen kohdalla laatu merkitsee tilaisuuden oikeaa ajoitusta ja kohdentamista sekä eettisten näkökohtien huomioon ottamista. Hyvä lääke-esittely on sujuva, asiallinen, vuorovaikutuksellinen ja rehellinen. Lääke-esittelyt ovat lääkäreiden mielestä tarpeellisia ja hyödyllisiä, ja niillä voidaan täydentää työpaikan sisäistä koulutusta.

Klas Winell, Pertti Soveri

Patologian laboratorion akkreditointi

Laboratorioita akkreditoivien toimielinten yhteistyöelin Euroopassa on EA (European Cooperation for Accreditation), jonka tehtävänä on yhdenmukaistaa akkreditointielinten toimintaa, todeta toimintojen tasavertaisuus ja solmia monenkeskisiä tunnustamissopimuksia. ILAC (International Laboratory Accreditation Cooperation) ja IAF (International Accreditation Forum) ovat samantyyppisiä organisaatioita, jotka edistävät akkreditointielinten välisten maailmanlaajuisten tunnustamissopimusten syntymistä. Suomi on ollut EAL:n monenkeskisen sopimuksen jäsen kalibrointilaboratorioiden osalta vuodesta 1989 sekä vuodesta 1993 testauslaboratorioiden ja vuodesta 1994 sertifiointielinten osalta. Vuodesta 1996 lähtien Suomi on ollut IAF:n ja konferenssista organisaatioksi muuttuneen ILAC:n jäsen.

Heikki Aho, Pirkko Kociba

MRSA-kantoja olikin kaksi Sairaalabakteerin aiheuttama epidemia on saatu hallintaan HYKS:ssa

HYKS:ssa alkukesästä havaitun sairaalabakteerin tyypitykset ovat osoittaneet, että MRSA-epidemiassa olikin yllättäen kyseessä kaksi erillistä metisilliinille resistenttien Staphylococcus aureusten kantaa, jotka kumpikin aiheuttivat pienen epidemian samanaikaisesti. Kuudella potilaalla oli Tallinnasta peräisin oleva MRSA-kanta, jota ei ole ennen tavattu Helsingissä. Neljän muun potilaan MRSA-kanta on peräisin pitkäaikaiskantajalta ja on sama kuin vuosien 1992-96 laajassa epidemiassa Suur-Helsingin alueella.

Suvi Sariola

HYKS ei anna lomautuksen ennakkoilmoitusta Neljän tulosyksikön talous tehotarkkailuun

HYKS on asettanut neljä tulosyksikköä tehostettuun tarkkailuun saadakseen menonsa ja jäsenkuntalaskutuksensa kuriin. Kesäkuun alussa HYKS:n hallitus myös valtuutti sairaalanjohtaja Arvo Relanderin antamaan ennakkoilmoituksen koko henkilökuntaa koskevasta lomautuksesta. Lomautusilmoitus päätettiin kuitenkin jättää antamatta.

Suvi Sariola

Puolet työryhmästä jätti eriävän mielipiteen Tietosuojalautakuntaa ehdotetaan päättämään työntekijöiden geneettisen testauksen poikkeusluvista

Geneettiseen testaukseen liittyvät näkemyserot saivat puolet työryhmän jäsenistä jättämään eriävän mielipiteensä mietintöön, jossa ehdotetaan lakia yksityisyyden suojasta työelämässä. Työryhmä ehdottaa lakiin säännöstä, jonka mukaan työhönotossa ei saisi käyttää geneettistä testausta, ellei siihen ole tietosuojalautakunnan erityisen painavasta syystä myöntämää lupaa. Eriävissä mielipiteissä kyseenalaistetaan tietosuojalautakunnan rooli poikkeuslupien myöntäjänä ja huomautetaan, ettei geneettiseen testaukseen kantaa ottaneessa ryhmässä ollut ainoatakaan lääketieteen edustajaa.

Suvi Sariola

Hydrokefalialasten kasvu ja murrosiän kehitys

Hydrokefalialasten ennuste on parantunut huomattavasti sunttileikkausten tultua käyttöön 1950-luvulla. Kuolleisuus on vähentynyt 50 %:sta ennen 1960-lukua noin 15 %:iin 1980-luvulla. Kuitenkin hydrokefalialapsilla esiintyy neurologisia ongelmia. Karsastusta on joka toisella, epilepsiaa joka kolmannella, näkökykyyn liittyviä ongelmia joka neljännellä ja älyllistä kehitysvammaisuutta vajaalla viidenneksellä. Lisäksi hydrokefalialapsilla on sunttihoitoon liittyviä komplikaatioita kuten infektioita, mekaanisia ongelmia, tukoksia ja likvorin ylijuoksutuksesta eli ns. slit-tilanteesta johtuvia ongelmia.

Tuija Löppönen

Kouluikäisten lasten terveyteen liittyvän elämänlaadun mittaaminen

Vaikka aikuisten elämänlaadun tutkimus on hyvässä vauhdissa, hyvin vähän tiedetään lasten kokemasta elämänlaadusta. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli kehittää kouluikäisille lapsille soveltuva subjektiivinen, geneerinen, moniulotteinen elämänlaatumittari, jotta voitaisiin selvittää minkälaisia vaikutuksia erilaisilla sairauksilla ja hoitomuodoilla on kouluikäisten lasten ja nuorten terveyteen liittyvään elämänlaatuun.

Marjo Apajasalo

Nuorten tiedot seksuaaliasioista, sukupuoliasenteet ja seksuaalikäyttäytyminen Virossa ja Suomessa

Alle 20-vuotiaiden tyttöjen synnytysten ja aborttien lukumäärät Virossa ovat 1990-luvulla olleet hälyttävän suuria. Vuonna 1992 alle 20-vuotiaista päätyi aborttiin 55,5 ja synnytti 49,9 tuhatta ikäluokan naista kohti. Suomessa vastaavat luvut olivat 9,7 ja 11,2. Tärkeänä erojen syynä oli ehkäisyvälineiden huono saatavuus Virossa. Tilastojen vertailu herätti kysymyksen minkälainen valmius virolaisnuorilla on sukupuolielämän aloittamiseen ja ehkäisyn käyttöönottoon. Väitöskirjatyön tavoitteena oli koota perustietoa virolaisnuorten seksuaalikäyttäytymisestä, sukupuolitiedoista ja moraaliasenteista sekä löytää erilaisuudet niissä asioissa virolais- ja suomalaisnuorten välillä.

Krista Papp

Some aspects of intermediate metabolism in diabetes mellitus type I

Existing analyses of intermediate metabolism in insulin-dependent diabetes mellitus in youth have been based primarily on adults. Very few investigators have conducted this type of research on children, and those who have, did not take into account the possible influence of additional factors (sex, age, and the duration of the disease).

Ewa Zienkiewicz