Terveyskeskusten radiologinen toiminta I: Tutkimusten määrä ja yksikkökustannukset

Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä selvitettiin terveyskeskusten radiologisen toiminnan kustannustekijöitä ja sen jälkeen myös taloudellisuutta ja tuottavuutta. Tulokset esitetään seuraavassa kaksiosaisessa artikkelissa. Vuoden 1994 tilastotietojen mukaan radiologisia tutkimuksia tehtiin alueen terveyskeskuksissa kaikkiaan yli 90 000. Väestöpohjaan suhteutettu tutkimusmäärä vaihteli varsin paljon, ja ero vähiten ja eniten kuvauksia tehneen terveyskeskuksen kuvausmäärässä oli 2,4-kertainen. Väestöpohjaan suhteutettu terveyskeskuslääkärin vastaanotolla käyntien määrä oli selvästi yhteydessä vastaavaan tutkimusmäärään.

Hilkka-Helena Vesala, Harri Sintonen, Seppo Soimakallio

Terveyskeskusten radiologinen toiminta II: Taloudellisuus ja tuottavuus

Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin radiologista toimintaa kuvaavan tutkimuksen ensimmäinen osa osoitti, että kuvausmäärät asukasta kohden sekä radiologisten tutkimusten yksikkökustannukset vaihtelevat siis varsin paljon terveyskeskuksissa. Pienissä kunnissa röntgentutkimusten yksikkökustannukset jäävät suuriksi, koska tutkimuksia tehdään vähän. Tämän perusteella heräsi kysymys, olisiko olemassa jokin terveyskeskuksen väestöpohja tai radiologisen yksikön koko, joilla radiologinen toiminta olisi taloudellisinta ja tuottavinta.

Hilkka-Helena Vesala, Harri Sintonen, Seppo Soimakallio

Kuopiolaistutkijat selvittivät asenteita Neuvoloita ja kotisairaanhoitoa priorisoidaan

Äitiys- ja lastenneuvolat sekä kotisairaanhoito ovat erityisasemassa suomalaisten mielessä. Näitä palveluja ei saa karsia tiukassakaan taloudellisessa tilanteessa, ja ne myös halutaan taata verovaroista. Terveyskasvatus ja -neuvonta sekä työterveyshuolto sen sijaan olivat poistolistan kärkipäässä, kun lääkärit, hoitajat, poliitikot ja tavalliset suomalaiset miettivät, mitä terveyskeskuksen palveluja voitaisiin reippaasti supistaa ja silti tultaisiin toimeen. Lääkärit karsisivat lisäksi veteraanikuntoutusta ja kouluterveydenhuoltoa, poliitikot ja väestö taas päihdehuoltoa.

Suvi Sariola

Lääkäreitä toivotaan talkoisiin lääkelaskun pienentämiseksi

Kelan viime keväänä lääkäreille lähettämä palaute näiden lääkemääräyksistä on oivallinen esimerkki hyväksi havaitusta tavasta vaikuttaa lääkkeenmääräämiskäytäntöön. Kelan kooste sai kiitosta lääkealan asiantuntijoiden seminaarissa, jossa keskusteltiin vireillä olevasta projektista, joka tähtää rationaalisempaan lääkkeiden määräämiskäytäntöön. Hanketta on käynnistämässä sosiaali- ja terveysministeriö yhdessä mm. Lääkäriliiton, Duodecimin ja Kelan kanssa.

Suvi Sariola

Alkoholin vieroitusoireet ja sydänlääkkeet

Pitkäaikaisen alkoholinkäytön lopettamisen jälkeen kehittyy alkoholiriippuvaiselle henkilölle yleensä vieroitusoireita, joiden kirjoon kuuluvat myös kardiovaskulaariset oireet. Vieroitusoireille ovat ominaisia nopeat neurohumoraaliset muutokset. Siten nämä muutokset voivat teoriassa vaikuttaa lääkeaineiden farmakologisiin vasteisiin sekä farmakokinetiikkaan. Mahdollisista vieroitusoireiden ja lääkeaineiden välisistä interaktioista on kuitenkin vain vähän tutkimustietoa, ja sydänlääkkeitä koskevat tiedot puuttuvat kokonaan.

Seppo Kähkönen

Deksmedetomidiinin soveltuvuus anestesiaan

Viimeisen kymmenen vuoden aikana ovat alfa2-adrenergiset agonistit, joista klonidiini lienee tunnetuin, herättäneet runsaasti mielenkiintoa humaanianestesiologiassa. Eläinlääketieteessä alfa2-agonisteja (mm. ksylatsiinia ja detomidiinia) on käytetty sedaation ja analgesian aikaansaamiseen jo 1970-luvulta lähtien, vaikka vasta 1980-luvun alussa niiden vaikutuksen todettiin välittyvän sentraalisten alfa2-reseptorien kautta. Väitöskirjatyössä tutkittiin uutta, spesifistä alfa2-adrenergista agonistia, deksmedetomidiinia, joka on kokonaan suomalainen alkuperäissynteesi. Toistaiseksi deksmedetomidiini ei ole vielä markkinoilla. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää deksmedetomidiinin analgeettista vaikutusta sekä soveltuvuutta anestesian esilääkkeeksi erilaisissa kirurgisissa toimenpiteissä.

Marja-Leena Jaakola

Lihasrelaksanttien yhteisvaikutukset inhalaatioanesteettien kanssa

Balansoidussa yleisanestesiassa käytetään samanaikaisesti useita eri lääkeaineita. Anestesia aikaansaadaan useimmiten laskimoon annetulla lyhytvaikutteisella barbituraattijohdoksella tai propofolilla ja anestesian ylläpitoon käytetään tavallisimmin typpioksiduulin ja inhalaatioanesteetin seosta, analgesia aikaansaadaan opioideilla ja lihasrelaksaatio tarvittaessa lihasrelaksanteilla. Inhalaatioanesteettien tiedetään voimistavan lihasrelaksanttien vaikutuksia; yhteisvaikutuksen voimakkuus riippuu sekä käytetystä lihasrelaksantista että inhalaatioanesteetista. Aikaisemmissa tutkimuksissa tätä yhteisvaikutusta on kvantitoitu lähinnä määrittämällä lihasrelaksanttien ED50-arvoja erisyvyisissä inhalaatioanestesioissa. Käytettäessä keskipitkä- ja lyhytvaikutteisia lihasrelaksantteja tasaisin vaikutus saadaan kuitenkin aikaan annostelemalla niitä jatkuvana infuusiona. Infuusiota käytettäessä voidaan yhteisvaikutustutkimukset tehdä ns. steady-state-vaiheen aikana ja myöskin yhteisvaikutuksen aikariippuvuutta voidaan selvittää. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kvantitoida erisyvyisten inhalaatioanestesioiden vaikutusta keskipitkä- ja lyhytvaikutteisten lihasrelaksanttien infuusiotarpeeseen.

Maija Kansanaho

Rintasyövän ennuste

Rintasyövän osuus suomalaisten naispotilaiden keskuudessa on kasvava. Rintasyöpä on harvinainen alle 25-vuotiailla, iän mukana insidenssi kasvaa. Vuonna 1994 diagnostisoitiin 2 895 uutta rintasyöpätapausta Suomessa.

Mikael Railo

Malariaa rakastava potilas

Varsinainen vinkistä vihiä -tapausselostus piristi lääketieteen ykköslehden palstoja äskettäin. Se kertoi sairaalalaborantista, joka sairasti malarian lähes joka toinen kuukausi parin vuoden aikana.

Heikki Arvilommi

Kerralla juotu viinamäärä vaikuttaa kuolleisuuteen

Vanhastaan tiedetään, että runsas alkoholin nauttiminen lisää kuolleisuutta. Kuopiolais-michiganilaisessa yhteistyötutkimuksessa on selvitetty, miten kerralla juotu olutmäärä vaikuttaa mortaliteettiin.

Robert Paul

Bacillus subtiliksen hämmästyttävä genomi

Yli 150 tutkijan kansainvälinen konsortio on sekvensoinut Bacillus subtiliksen perimän, joka sisältää yli 4 miljoonaa nukleotidia ja runsaat 4 000 geeniä. Tämä basilli on erittäin mielenkiintoinen geenitutkimuksen kohde siksi, että se on grampositiivinen ja kykenee tuottamaan itiöitä. Ihan vakavasti otettavat tiedemiehet ovat nimittäin esittäneet teorioita, joiden mukaan elämä olisi tullut maapallolle joltakin muulta planeetalta meteoriittien kuljettamien itiöiden muodossa.

Matti Viljanen

ACE:n estäjät ehkäisevät terminaalista munuaisvikaa

Tiedetään, että ACE:n estäjillä voidaan hidastaa diabeettisen nefropatian progressiota. Erillisissä, pienehköissä tutkimuksissa on saatu viitteitä siitä, että myös muuntyyppisessä nefropatiassa ACE:n estäjistä on hyötyä. Erillisten tutkimusten todistusvoima on pienten potilasmäärien vuoksi kuitenkin vähäinen, ja tässä tilanteessa hyvä meta-analyysi antaa lisätietoja. Niinpä alan amerikkalaiset tutkijat ovat koostaneet sellaisen.

Robert Paul

Metotreksaatin aiheuttaman keuhkovian riskitekijät reumapotilailla

Metotreksaattia käytetään yhä useammin nivelreuman ja muiden reumatautien hoitoon. Metotreksaatti voi aiheuttaa allergisen pneumoniitin, jonka esiintyvyydestä ja riskitekijöistä vallitsee erilaisia käsityksiä. Diagnosointi voi olla vaikeaa, sillä itse reumatautiinkin liittyy keuhkomuutoksia. Sen verran tiedetään, että metotreksaatin aiheuttama keuhkovika ilmaantuu verraten aikaisin hoidon alussa. Diagnoosi varmistuu histologisesta näytteestä, jossa todetaan yliherkkyyspneumoniitti, keuhkokuvassa nähdään interstitiaalinen tai alveolaarinen infiltraatio ja lisäksi keuhkofunktiokokeissa todetaan kaasujenvaihdon heikentyneen.

Syöpäkivun hoito edelleen puutteellista Tutkimus syöpään kuolleiden potilaiden kipulääkityksestä Kymenlaakson keskussairaalassa vuosina 1991 ja 1994

Syöpäpotilaiden kivunhoidosta on viime vuosina puhuttu ja kirjoitettu paljon. Ohjeista ja koulutuksesta huolimatta syöpäkivun hoito on ollut puutteellista. Syöpäkivun hoidon tason kriteerinä tilastoitu morfiinin lääketieteellinen kulutus on Suomessa erittäin vähäinen, ja esimerkiksi muissa Pohjoismaissa kulutus on moninkertainen. Kun Kymenlaakson keskussairaalassa tarkasteltiin potilasasiakirjoista vuosina 1991 ja 1994 syöpään kuolleiden potilaiden saamaa kipulääkitystä, kävi ilmi, että kivunhoito oli jopa huonontunut aiemmasta. Sädehoito-osaston potilaiden kivunhoito oli selvästi paremmin kohdallaan kuin muiden osastojen.

Eero Vuorinen, Anssi Reponen, Anneli Vainio

Lasten synnynnäisten sydänvikojen kuvantaminen

Lapsen synnynnäistä sydänvikaa epäiltäessä huolellinen kliininen tutkimus ja thoraxkuva ovat edelleen selvittelyn peruspilarit, mutta diagnoosin varmistamisessa kaikututkimus on osoittautunut ylivertaiseksi. Vastasyntyneiden ja pikkulasten sydänvikojen selvittelyyn ei muita kuvantamismenetelmiä yleensä tarvita. Muut kuvantamismenetelmät ovat saaneet jalansijaa lähinnä leikkausten suunnittelussa ja erityistapauksissa.

Eero Jokinen

Latentti keliakia

Latentilla keliakialla tarkoitetaan tilaa, jossa henkilöllä on gluteeni-intoleranssi, mutta keliakialle tyypillinen limakalvomuutos kehittyy vasta myöhemmin. Tämä keliakian taudinkulku on osoitettu useissa tutkimuksissa. Latenttia keliakiaa on syytä epäillä, kun potilaalta todetut IgA-luokan retikuliini- tai endomysium-vasta-aineet viittaavat gluteeni-intoleranssiin, mutta ohutsuolen nukka on normaali. Tila lienee tavallinen keliakiapotilaan lähisukulaisilla. Latenttiin keliakiaan saattaa liittyä tulehdussolujen, etenkin gammas+-lymfosyyttien lisääntyminen ohutsuolen limakalvon epiteelissä. Nämä voidaan tutkia ohutsuolen jääleikkeestä immunohistokemiallisilla värjäyksillä.

Pekka Collin, Kati Holm, Katri Kaukinen, Kaija Laurila, Markku Mäki

Hyvänlaatuisten silmäluomimuutosten jäädytyshoito

Nestetyppijäädytystä on viime aikoina alettu etenkin Yhdysvalloissa käyttää monien silmäluomen hyvänlaatuisten muutosten hoidossa, jotka perinteisesti on hoidettu leikkauksella tai laser- ja muilla polttotekniikoilla. Myös Suomessa se on nykyään mahdollista, kun jäädytyshoidon saatavuus on ihotautilääkäreiden koulutuksen ja kokemuksen myötä parantunut. Menetelmän käyttö silmäluomen hoidossa vaatii erityisen hyvää perehtymistä sekä alueen tautien diagnostiikkaan että jäädytyshoidon tekniikkaan.

Raimo Suhonen, Kimmo Kiviluoto

Sata vuotta asetyylisalisyylihappoa

Tänä vuonna tulee kuluneeksi sata vuotta siitä, kun Bayerin kemisti Felix Hoffmann syntetisoi puhtaan asetyylisalisyylihapon. Salisylaatteja sisältävien kasvien lääkinnällisestä käytöstä on kuitenkin mainintoja jo aivan varhaisimmissa historian lähteissä. Nykyään asetyylisalisyylihappoa käytetään paitsi kipulääkkeenä, myös sydän- ja verisuonitautipotilaiden hoidossa, ja uusia käyttöaiheita tutkitaan jatkuvasti. Alzheimerin taudin ja syöpien ehkäisy ovat tuoreimpia tutkimuskohteita.

Mauno Airaksinen

Verenkiertohäiriö säärihaavan syynä jää usein selvittämättä

Yli 90 % kroonisista säärihaavoista on verisuoniperäisiä. Kirjoittajien mukaan säärihaavojen hoidossa tyydytään liian usein konservatiiviseen haavan hoitoon, vaikka verisuonikirurgin konsultaatio sekä kattava verisuoniselvitys hoidon varhaisessa vaiheessa auttaisivat pääsemään nopeasti oikeille jäljille taudin aiheuttajaa etsittäessä. Kun verenkiertohäiriö tunnistetaan ajoissa, voidaan välttää tämän tapausselostuksen kaltaiset hoidon viivästymiset, säästetään potilasta tarpeettomilta kärsimyksiltä ja säästetään yhteiskunnan varoja estettäessä näiden invalidisoivien haavojen hoidon pitkittyminen.

Aarno Lehtola, Fausto Biancari, Sorjo Mätzke, Sirpa Asko-Seljavaara, Johan Edgren, Mauri Lepäntalo

Tärkeimmät terveysongelmat nyt ja tulevaisuudessa

Kroonisten sairauksien merkitys sairastavuuden ja kuolemien aiheuttajina on suuri ja kasvaa entisestään. Jo nyt teollisuusmaissa 90 % kuolemista johtuu kroonisista sairauksista ja kehitysmaissakin lähes puolet. Tulevaisuudessa tätä osuutta kasvattaa erityisesti tupakoinnin aiheuttamien sairauksien lisääntyminen, mutta myös väestön ikääntymisellä ja ravintotottumusten kehityksellä on vaikutuksensa. Samalla myös onnistunut tartuntatautien torjunta vähentää näiden sairauksien osuutta. Maailmanpankin ja Maailman terveysjärjestön tutkimusprojekti on selvittänyt maailman terveysongelmien laajuutta ja merkitystä vuonna 1990 ja arvioinut tilanteen kehitystä vuoteen 2020.

Pekka Jousilahti