Hoitohenkilökunnan tuberkuloosiriski kasvussa

Tuberkuloosiriski oli vuosisadan alussa selvästi suurentunut monissa terveydenhoitoalan ammattiryhmissä. Tehokkaan lääkehoidon aikana tautia on esiintynyt tavallista enemmän vain patologeilla. Lääkkeille resistenttien bakteerikantojen yleistyminen on aiheuttanut laajaa huolta potilaita hoitavien ja heitä tai heidän näytteitään tutkivien keskuudessa. Huoli ei ollut aiheetonta: Amerikassa on jo kymmeniä hoitohenkilökuntaan kuuluvia sairastunut moniresistenttiin tuberkuloosiin.

Matti Viljanen

Japanin ruokamyrkytysepidemia on ohi

Elokuun loppuun mennessä on Japanissa todettu 9 578 enterohemorraagisen Escherichia coli O157:n aiheuttamaa infektiotapausta. Potilaista 11 on kuollut tautiin. Vaikka ruoka on ollut epäilty tartuntareitti, bakteeria ei ole pystytty eristämään mistään ruokalajista.

Pentti Huovinen

Myelooman uusi hoito

Multippelin myelooman käypä hoito on ollut jo 30 vuoden ajan melfalaanin ja prednisonin yhdistelmä. Tällä hoidolla myeloomaa ei kuitenkaan saada pysyvästi parannettua, ja potilaiden keskimääräinen elinaika jää alle kolmen vuoden mittaiseksi diagnoosista laskettuna. Muilla lääkeyhdistelmillä ei juuri ole ennustetta pystytty parantamaan, ja alfainterferonihoidon hyöty on sekin satunnaistetuissa tutkimuksissa osoittautunut marginaaliseksi. Sekä sädehoito että solunsalpaajahoito kuitenkin tehoavat tautiin, joten koko kehon sädehoidosta ja jättisolunsalpaajahoidosta voisi ainakin teoriassa odottaa parannusta hoitotuloksiin. Tällainen hoito vaatii kuitenkin tuekseen joko luuytimensiirron tai perifeerisen veren kantasolujen siirron.

Heikki Joensuu

Voiko finasteridi pysäyttää eturauhasen hyvänlaatuisen liikakasvun etenemisen?

Pohjoismaisessa monikeskustutkimuksessa selvitettiin finasteridin tehoa ja turvallisuutta oireellista eturauhasen liikakasvua hoidettaessa. Finasteridilla hoidettujen potilaiden oireet paranivat koko tutkimuksen ajan, ja ero lumelääkkeellä hoidettuihin verrokkeihin oli kahden vuoden hoidon jälkeen tilastollisesti merkitsevä. Lumehoidossa potilaiden oireet paranivat alkuvaiheessa, mutta palasivat lähtötasolle tutkimuksen loppuun mennessä. Finasteridilla hoidetuilla potilailla virtsan huippuvirtaama lisääntyi ja eturauhasen koko pieneni. Tutkimus osoitti, että finasteridi voi kääntää eturauhasen liikakasvun luonnollisen etenemisen ja että suotuisat vaikutukset pysyivät kahden vuoden hoidon ajan.

Timo Lehtonen, Matti Kontturi, Jens Thorup Andersen, Hans Wolf, Peter Ekman, Jan-Erik Johansson, Hans Olav Beisland, Kjell Tveter, Skandinavian Bph-Tutkimusryhmä

Metisilliinille resistentti Staphylococcus aureus: katsaus epidemiologiaan ja tartuntojen torjuntaan

Metisilliinille resistenttien Staphylococcus aureusten eli ns. MRSA-bakteerikantojen yleisyys sairaalainfektioiden aiheuttajina vaihtelee tällä hetkellä suuresti eri puolilla maailmaa. MRSA on viime vuosikymmenen aikana lähes räjähdysmäisesti lisääntynyt niissä maissa, joissa suhtautuminen sen leviämiseen on ollut horjuvaa. Sen sijaan MRSA-tilanne on edelleen varsin hyvä maissa, joissa noudatetaan yhtenäistä, kansallista torjuntapolitiikkaa. Suomessakin on hiljattain julkaistu maanlaajuinen MRSA-torjuntaohjeisto. On tärkeää pyrkiä ehkäisemään tai ainakin viivyttämään näiden mikrobilääkkeille vastustuskykyisten bakteerikantojen leviämistä sairaaloihimme.

Pirkko Kotilainen, Jaana Vuopio-Varkila

Jalan biomekaniikka

Jalan moninaisten vikojen ja vaivojen diagnosoinnin perusta on anatomian ja biomekaniikan tarkka tunteminen. Jalan biomekaniikan hallitseva lääkäri pystyy päättelemään vaivan toiminnallisen syyn tarkan kliinisen tutkimuksen ja sen yhteydessä tehtävien yksinkertaisten mittausten perusteella, ilman kalliita mittalaitteita. Biomekaniikan arvioinnin perusteella myös hoitomenetelmät voidaan valita niin, että nivelten liikkeet ja virheasennot saadaan korjatuksi lähemmäksi normaalia.

Seppo Anttila, Veijo Hoikka

Jalan rakenteen ja biomekaniikan tutkiminen

Jalkapotilaan kliinisessä tutkimuksessa selvitetään jalan rakenne ja biomekaniikka levossa ja seistessä. Nivelten liikkeet mitataan, samoin jalkaterien asento ja kantapään ja sääriluun kulma alustaan nähden. Tutkimuksen päättää kävelyn visuaalinen arviointi, jossa apuna voidaan käyttää videointia. Muitakin laitteita on mahdollista käyttää, mutta niiden merkitys kliinisessä työssä ei ole ainakaan toistaiseksi kovinkaan suuri.

Seppo Anttila, Veijo Hoikka

Jalan biomekaaniset häiriöt

Jalkaongelmat aiheuttavat jalkojen kipua ja väsymistä, känsiä ja kovettumia sekä hankaluuksia jalkineiden kanssa. Tutkimuksissa todetaan usein vaivaisenluu, vasaravarpaat, Mortonin neuralgiaan sopivat oireet ja löydökset, röntgenkuvissa kantaluun piikki sekä kulumamuutoksia nivelissä. Vaivojen syynä on hyvin usein jalan virheasento, joka aiheuttaa jalkaan biomekaanisen häiriön. Virheasento heijastuu myös ylempiin rakenteisiin ja voi aiheuttaa kipuja nilkoissa, säärissä, polvissa, lonkissa ja jopa alaselässä. Toisaalta myös ylempänä olevien rakenteiden viat voivat aiheuttaa jalan asentovirheen ja toimintahäiriön.

Veijo Hoikka, Seppo Anttila

Jalkatuet alaraajaongelmien hoidossa

Alaraajavaivojen syynä on usein jalan tai ylempien rakenteiden virheasento, joka aiheuttaa jalkaan biomekaanisen häiriön. Tämä taas saa aikaan kipuja ja väsymistä sekä jalassa että ylempänä alaraajassa. Virheasennon aiheuttamat biomekaaniset häiriöt on mahdollista estää yksilöllisillä jalkaortooseilla. Ortoosien määrääminen vaatii lääkäriltä kuitenkin erityistä perehtymistä jalan biomekaniikkaan ja ortotiikkaan, ja ortoosien valmistus on mahdollista vain hyvin varustetuissa apuvälineitä valmistavissa yksiköissä.

Veijo Hoikka, Seppo Anttila

Sepelvaltimotaudin ehkäisyohjelma ja laadun hallinta Jorvin sairaalan hoitoalueella

Sepelvaltimotauti on yksi merkittävimmistä kansansairauksistamme, jonka ehkäisyn tulee olla keskeisessä asemassa lääkärin työssä. Viime vuosina on Suomessa ja muualla maailmassa laadittu useita ennaltaehkäisyn parantamiseen tähtääviä ohjelmia etenkin uusien kolesterolin merkitystä selvittäneiden tutkimusten innoittamina. Jotta näiden ohjelmien tavoitteet toteutuisivat paremmin, liitettiin Jorvin sairaanhoitoalueella uusien hoito- ja tutkimussuosituksen käyttöönottoon ja toteutukseen laadun hallinta. Siihen kuuluva sekundaariprevention lähtökartoitus osoitti kaikkien perinteisten vaaratekijöiden kohdalla olevan parantamisen varaa. Henkilökunnan koulutus- ja motivointitilaisuuksien jälkeen lääkärit ja hoitajat saivat itse asettaa uudet tavoitteet ennaltaehkäisylle eri riskitekijöiden suhteen. Jatkossa on tarkoitus mitata onnistumista uudelleen. Laadun hallinta on työväline, jonka avulla päästään tavoitteiden parempaan toteutumiseen.

Vesa Naukkarinen, Kai Halavaara

Sisäinen laatuauditointi patologian yksikössä

Patologian yksikössä uudelleenarvioinnilla ymmärretään sisäistä vertikaalista auditointia. Se on laadunvarmistustoimintaa, joka antaa kuvan mittausepävarmuudesta, eli onko alkuperäisen perusteella tehty diagnoosi oikea vai väärä. Järjestelmä toimii laadunparannuksen lähtömateriaalina. Jos sisäisessä tarkastuksessa ei löydy lainkaan puutteita, on syy pikemminkin tarkastuskäytännössä kuin itse menetelmässä. Yliopistollisessa keskussairaalassa ja suuressa yksityislaboratoriossa arvioitiin uudelleen sytologian, histologian ja obduktioiden näytteitä. Tässä tutkimuksessa vakavien virheiden määrä edusti kansainvälistä tasoa, mutta lievemmissä puutteissa oli histologiassa ja obduktioissa parantamisen varaa.

Heikki Aho

Näkökulmia rokotuksiin

Toukokuussa 1996 tuli kuluneeksi 200 vuotta Edward Jennerin ensimmäisestä onnistuneesta rokotuskokeesta. Merkkivuoden kunniaksi Kansanterveyslaitos ja Infektiotautien tutkimusyhdistys järjestivät Lääketiede 96 -tapahtumassa seminaarin "Vanhat ja uudet rokotteet - puolesta ja vastaan". Seminaarin kunniavieraana oli professori Donald A. Henderson, joka on toiminut paitsi WHO:n maailmanlaajuisen isorokko-ohjelman johtajana myös EPI-rokotusohjelman keskeisenä käynnistäjänä. Nykyisin prof. Henderson toimii Johns Hopkins -yliopistossa Baltimoressa. Hänen Lääketiede-tapahtumassa 9.1.1996 pitämänsä luento julkaistaan ohessa lyhentämättömänä.

Donald A. Henderson

Psykiatristen palveluiden kysyntään ja psykiatrisen osastohoidon käyttöön liittyvät tekijät

Viime vuosina psykiatrisen hoitojärjestelmän kehitystä on leimannut Suomessa ja muissa länsimaissa mielisairaalapaikkojen vähentäminen, avohoidon roolin korostaminen sekä avo- ja osastohoidon aikaisempaa parempi yhteensovittaminen. Tavoitteena on ollut vähentää psykiatrista laitoshoitoa sekä parantaa hoidon saatavuutta, laatua, jatkuvuutta ja koordinaatiota. Kuitenkin tähän mennessä on koottu varsin vähän tietoa siitä, miten näissä tavoitteissa on todella onnistuttu, mitä etuja ja mitä haittoja muutokset ovat tuoneet, miten psykiatrista avohoitoa pitäisi edelleen kehittää ja missä määrin edelleen tarvitaan psykiatrista osastohoitoa. Epidemiologisten tutkimusten perusteella kuitenkin tiedetään, että vain osa psykiatrisen hoidon tarpeessa olevista on asianmukaisessa hoidossa.

Outi Saarento

Ultraäänitutkimus pehmytkudos- diagnostiikassa

Ultraäänitutkimus (UÄ) on vakiinnuttanut asemansa viskeraalielinten sairauspesäkkeiden diagnostiikassa ja ohjattujen toimenpiteiden (biopsiat ja kanavoinnit) ohjausmenetelmänä. Sen etuihin kuuluu dynaamisuus, vaarattomuus, nopeus, toistettavuus ja suhteellinen edullisuus. UÄ-laitteita on jo sairaanhoidon kaikilla tasoilla avo-terveydenhuollon toimipisteistä alue-, keskus- ja yliopistosairaaloihin. Ultraäänitutkimuksen tekijän tulee olla kriittinen ja kokenut. UÄ-diagnostiikassa artefaktit ja kudosten rakenteiden erilaiset akustiset ominaisuudet saattavat haitata diagnostiikkaa. Pehmytkudosdiagnostiikassa tutkijan kokemus korostuu erityisesti tutkittaessa lihaksia, jänteitä ja niveliä. Tutkittua tietoa esim. reuman ja muiden nivelsairauksien, kuten spondylartropatioiden, pehmytkudosmanifestaatioista UÄ:n kannalta on vähän tai ei lainkaan. Uusien käyttöalueiden kehittäminen ja aiempien käyttöindikaatioiden evaluaatio on suositeltavaa.

Ari Lehtinen

Mielenterveyslain säätämisen heijastuminen alaikäisten pakkoauttamiskäytäntöihin

Tutkimuksen johdanto käsittelee pakkoauttamista filosofisena, lainsäädännöllisenä ja hoidollisena ongelmana. Itsemääräämisoikeus ja oikeus hoitoon ovat eettisiä arvoja, jotka on kirjattu myös ihmisoikeussopimuksiin. Pakkoauttamista tarkastellaan vapausoikeuksien ja hyvinvointioikeuksien konfliktina. Nuoren pakkoauttamisesta päätettäessä on otettava huo- mioon, että kyky itsemääräämiseen kehittyy vähitellen lapsuuden ja nuoruuden aikana. On mahdoton määrittää yksiselitteisesti ikää, jolloin lapsi voisi päättää omista asioistaan. Oikeus hoitoon voi merkitä myös oikeutta parempaan itsemääräämiskykyyn tulevaisuudessa.

Matti Kaivosoja

Hengitysäänet obstruktiivisissa keuhkosairauksissa

Normaalien hengitysäänien oletetaan syntyvän keuhkoputkissa pyörteisen ilmavirran seurauksena sisään- ja uloshengityksen aikana. Sydän- ja keuhkosairauksissa esiintyvät lisä-äänet, kuten vinkuvat ja rahisevat äänet, voidaan yleensä helposti erottaa tavanomaisessa keuhkojen auskultaatiossa. Ihmiskorvan rajoitusten ja stetoskoopin akustisten ominaisuuksien vuoksi normaaleissa hengitysäänissä tapahtuvia muutoksia on sen sijaan vaikeampi havaita. Tällaisten poikkeavuuksien toteamiseen ja kvantitatiiviseen arviointiin on sovellettava tietokoneavusteista hengitysäänen rekisteröintiä ja analyysiä.

L. Pekka Malmberg

Uutta toivoa Mycobacterium avium -infektioiden estoon ja hoitoon

Mycobacterium avium -kompleksin (MAC) bakteerit aiheuttavat erittäin hankalasti hoidettavia infektioita AIDS-potilaissa ja muissa immuunivajavuustiloja potevissa. Tavanomaisien tuberkuloosilääkkeiden teho näitä bakteereita kohtaan on heikko. Toistaiseksi lupaavimmat tulokset on saatu rifampisiinin sukulaisella rifabutiinilla.

Matti Viljanen

Testosteronin lihasvaikutukset

Urheilijat ovat jo pitkään käyttäneet anabolisia steroideja suorituksensa parantamiseksi, vaikka tutkimusnäyttöä näiden aineiden lihasmassaa ja -suoritusta lisäävästä vaikutuksesta ei ole tähän mennessä ollut. Hypogonadismissa testosteroni toki toimii anabolisesti, mutta hyvin kontrolloituja tutkimuksia terveistä henkilöistä ei ole tehty ennen kuin nyt.

Robert Paul

Verenpaineenmittauksesta enemmän irti

Oletko huomannut verenpainetta mitatessasi, että joskus sykeääni häipyy hetkeksi kesken mansettipaineen vähentämisen? Tämä on tunnettu asia ja sitä sanotaan auskultatoriseksi aukoksi (auscultatory gap). Ilmiölle on eri aikoina esitetty erilaisia syitä, ja jo jonkin aikaa on arveltu, että äänen häviäminen hetkeksi kesken mittaamisen johtuu valtimon kimmoisuuden heikkenemisestä eli käytännössä arterioskleroosista.

Robert Paul

Palovamman pinta-alan arviointi

Kautta aikain lienee opetettu, että palovammojen arvioinnissa pätee nyrkkisääntö, että potilaan kämmen vastaa 1 %:a ihon pinta-alasta. Vaan tarkoitetaanko tässä kämmenellä kämmentä sormineen vai sormitta?

Robert Paul