Väestön odotettavissa oleva aktiiviaika ja sen alue-erot Suomessa

Pohjois-Karjalan ja Kainuun sairaanhoitopiireissä asuvat miehet ovat 16:n ja 54 ikävuotensa välillä työelämässä vajaat 35 vuotta 39 mahdollisesta ja noin vuoden vähemmän kuin suomalaiset miehet keskimäärin, kun työttömyyttä ei lasketa mukaan. Kuntakohtaisissa miesten aktiiviajoissa on kuudenkin vuoden eroja. Paitsi sairaudet ja niiden riskitekijät sekä ennenaikainen kuolleisuus myös varhaiset eläkkeellesiirtymiset kasautuvat Itä- ja Pohjois-Suomeen. Naisten väliset alue-erot ovat pienemmät mutta samansuuntaiset kuin miesten.

Arto Ohinmaa, Simo Näyhä, Pirjo Koivukangas, Guy Ahonen, Juhani Hassi

Terveyskeskuksesta erikoissairaanhoitoon lähettämisen aiheellisuus

Kuopion kaupungin terveyskeskuksessa analysoitiin kahden viikon aikana kirjoitetut lähetteet erikoissairaanhoitoon. Kolme terveyskeskuksen omaa lääkäriä katsoi keskimäärin 3 % lähetteistä aiheettomiksi ja 13 %:lle potilaista olisi heidän mukaansa tullut ennen lähettämistä tehdä lisäselvityksiä avohoidossa. Käsitykset lisäselvitystä tarvinneista potilaista hajosivat kuitenkin jonkin verran. Tarpeettomien ja lisäselvitystä tarvinneiden osuudet myös pienenivät arvioijalääkäreiden konsensuksena tehdyissä yhteisarvioissa. Tutkijat päättelevät, että noin kymmenesosassa tapauksista lähetteen tarve on ollut kyseenalainen ja muutama prosentti on kirjoitettu puutteellisin perustein. Suuriin lähetekäytännön muutoksiin terveyskeskuksessa ei voida päästä muuttamatta toimintaympäristöä.

Pertti Lipponen, Petri Hovinen, Pekka Pollari, Lassi Siltavuori

Mikrobiologian laboratorioiden valvonta tehostui

Kliinisen mikrobiologian laboratoriotutkimuksia tekee Suomessa noin 400 laboratoriota. Tutkimusten suorittaminen edellyttää toimilupaa, jonka myöntää nykyään lääninhallitus kansanterveyslaitoksen lausunnon perusteella. Toimilupien ensimmäisellä hakukierroksella yli puolet laboratorioista sai Kansanterveyslaitoksen työryhmältä myönteisen lausunnon hakemuksensa ensimmäisessä käsittelyssä, mutta osa laboratorioista oli käsittänyt toimiluvan pelkäksi muodollisuudeksi, ja työryhmä joutui hankkimaan lisätietoja noin 160 laboratoriosta. Osaan niistä tehtiin myös arviointikäynti. Arvioinnissa ilmenneistä heikkouksista merkittävin oli eräissä pienissä laboratorioissa havaittu mikrobiologisen asiantuntemuksen puute. Työryhmä pitää tarkastuskäyntejä erittäin hyödyllisinä: epäkohdat saatiin korjatuksi, ja lopulta vain muutaman laboratorion toimilupahakemusta esitettiin hylättäväksi.

Anja Siitonen, Antti Nissinen, Pauli Leinikki

Periytyvän rintasyövän geeni uudessa valossa

Viime aikoina on yksi periytyvälle rintasyövälle altistavista geeneistä, BRCA1, ollut vilkkaan tutkimuksen kohteena. Mikäli rintasyöpäsukuun kuuluvalla naisella on BRCA1-geenin mutaatio, on hänellä noin 80 %:n vaara sairastua rintasyöpään elämänsä aikana, ja lisäksi suurentunut vaara saada munasarjasyöpä. Mutta entäpä toisin päin: onko BRCA1-geenin mutaatio merkki periytyvästä taipumuksesta saada rintasyöpä, ja esiintyykö tässä geenissä mutaatioita myös sporadisissa rintasyövissä?

Heikki Joensuu

Raskaus ja tuberkuloosi

Santo Domingossa tehdyssä tutkimuksessa raskaus ei lisännyt tuberkuloosiin sairastumisen riskiä naisten HIV-statuksesta riippumatta. Tutkimusmateriaalissa oli 490 tuberkuloosipotilasta ja 172 melko hyvin valittua verrokkia. Tuberkuloosia sairastavat olivat imettäneet merkittävästi pidempään kuin verrokit, ja myös painon pudotus oli heillä suurempaa. Muissa raskauteen liittyvissä seikoissa ei merkittäviä eroja ollut.

Matti Viljanen

Oktreotidi parantaa ruokatorvikohjujen ligeerauksen hoitotulosta

Vuotavat ruokatorven kohjut voidaan hoitaa endoskooppisesti mm. ligeeraamalla. Hoito on haitattomampaa kuin skleroterapia, mutta siihen liittyy uusintavuotoja 30-40 %:lla potilaista. Vasopressiini on ollut käytössä, koska se laskee portapainetta, mutta siihen liittyy haittavaikutuksina mm. koronaari-iskemian paheneminen. Sittemmin kehitetty vasopressiininanalogi, oktreoptidi, on vasopressiinin tavoin kehokas paineenlaskija, mutta sillä on vähemmän haittavaikutuksia kuin edeltäjillä. Hongkongilaistutkijat selvittivät, miten profylaktisesti annettu oktreotidi vaikuttaa ligeeraushoidon tulokseen.

Robert Paul

Lääkkeet ja Stevens-Johnsonin oireyhtymä

Stevens-Johnsonin oireyhtymän letaalia muotoa kutsutaan usein toksiseksi epidermolyysiksi. Ranskalais-saksalais-italialais-portugalilaisena yhteistyönä toteutettu tutkimus valaisee näiden oireyhtymien ja eri lääkkeiden käytön määrällisiä yhteyksiä. Koska nämä vakavat ihosairaudet ovat perin harvinaisia, on ollut pakko yhdistää useiden maiden voimavarat, jotta tutkimuksesta saataisiin tilastollisesti pätevää tietoa.

Robert Paul

Kirurgi voi tartuttaa hepatiitin potilaaseen

Amerikkalainen HB e -antigeenipositiivinen kirurgi tartutti 19 operoimaansa potilaaseen hepatiitti B:n. Espanjassa taas kaksi potilasta sai hepatiitti C -infektion, vaikka heille annettu veri ei sisältänyt virusta. Potilaat leikanneella kirurgilla osoittautui olevan krooninen HCV-infektio. Jatkotutkimuksissa ilmeni, että sama lääkäri oli tartuttanut viruksen ainakin viiteen potilaaseen. Tarttuminen lääkäreistä potilaisiin varmistettiin kummassakin tapauksessa virusten antigeenien vertailulla ja geenien sekvensoinnilla.

Matti Viljanen

Eipäs unohdeta legionellaa

Legionella viihtyy erityisen hyvin poreammeiden vedessä ja suodattimissa. Tämä kävi jälleen ilmi, kun 50 amerikkalaista risteilymatkustajaa sairastui legionelloosiin. Porekylpyjä ottaneilla oli 16-kertainen sairastumisriski muihin matkustajiin verrattuna. Taudin voi saada kylpemättäkin, sillä ammeista leviävän aerosolin mukana bakteerit lentävät useiden metrien päähän.

Matti Viljanen

Keskitetty palovammojen hoito HYKS:ssa Kokemukset ensimmäisten kuuden vuoden ajalta

Suomen ensimmäinen palovammaosasto avattiin Töölön sairaalassa marraskuussa 1988. Vuosina 1989-94 osastolla hoidettiin 533 palovammapotilasta. Osastohoitoa tarvitsevia palovammapotilaita on tullut vuosi vuodelta lisää, sen sijaan tehohoitopäivien määrä on pysynyt vakiona vuoden 1991 jälkeen. Yleisimmin vammat ovat olleet käsissä ja kasvoissa, ja tavallisin potilas oli työikäinen mies. 60 % potilaista oli ollut humalassa vamman sattuessa, ja lähes joka kymmenes vamma sattui saunassa. Osaston potilaiden kuolleisuus kuuden ensimmäisen toimintavuoden aineistossa oli alle 5 %. Vaikeita palovammoja saaneet potilaat on lähetetty herkästi asiantuntevaan hoitoon HYKS:n muista klinikoista sekä jäsenkunnista, mutta vain harvoista ulkokunnista. Vaikeiden palovammojen hoito tulisi kuitenkin Suomessa keskittää valtakunnallisesti kahteen yliopistosairaalaan.

Sirpa Asko-Seljavaara, Jyrki Vuola, Markku Härmä, Nils Svartling, Eila Manninen-Kauppinen

Palovammapotilaan kuntoutus

Palovammapotilaan hoito ja kuntoutus on tiivistä moniammatillista yhteistyötä, johon osallistuvat myös potilas ja hänen omaisensa. Kuntoutus alkaa jo akuuttivaiheessa ja jatkuu pitkään kotiutumisen jälkeen. Potilasta ohjataan jo sairaalavaiheen aikana omatoimisuuteen päivittäisissä toiminnoissa sekä osallistumaan ja ottamaan vastuuta omasta kuntoutumisestaan. Hoidossa vältetään turhaa immobilisaatiota ja potilas avustetaan jalkeille jo ennen ihonsiirtoleikkausta. Syvän palovamman arpi hypertrofioituu helposti. Arven liikakasvua voidaan ehkäistä varhain aloitetulla painehoidolla ja silikonivalmisteiden käytöllä. Palovammapotilaat toipuvat yleensä hyvin ja motivoituvat kuntoutukseen, kun hankalatkin hoidot tuottavat toivottua tulosta.

Marisa Nikkonen, Raija Tuominen

Palovammojen avohoito

Valtaosa Suomessa vuosittain sattuvista yli 20 000 palovammasta hoidetaan avohoidossa. Vammat ovat yleensä pinnallisia toisen asteen kuumavesivammoja, jotka paranevat parissa viikossa konservatiivisella hoidolla. Hoitoperiaatteet ovat yksinkertaisia ja tulokset hyvät. Syviä palovammoja saaneet on kuitenkin tärkeää osata ohjata varhaisessa vaiheessa leikkaushoitoon. Näin lyhennetään palovamman kokonaishoitoaikaa ja saadaan paras mahdollinen toiminnallinen ja esteettinen tulos.

Päivi Salminen-Peltola, Jyrki Vuola

Myyräkuumeen aiheuttamat oireet ja löydökset silmässä

Myyräkuumeen akuutissa vaiheessa todetaan runsaasti silmäoireita ja -löydöksiä. Sairauden tunnetuimmat ilmentymät silmässä ovat ohimenevä myopia (myooppinen siirtymä) ja sitä harvinaisempi silmänpaineen äkillinen nousu (akuutti glaukooma). Näiden muutosten mekanismia on selvitetty A-kaikumittauksin: infektion akuutissa vaiheessa silmän etukammio madaltuu ja mykiö paksuuntuu. Aikaisemmin silmäoireet ja -löydökset luokiteltiin yleensä neurologiseen oireryhmään. Nykytiedon perusteella ne tulisi kuitenkin katsoa tämän yleisinfektion ilmentymiksi silmässä ja luokitella omaksi oftalmologiseksi ryhmäkseen.

Matti Kontkanen

Syöpäpotilaan oireenmukainen hoito

Syöpäpotilaan oireista merkittävimpiä ovat kipu, hengenahdistus, pahoinvointi, oksentelu ja ruokahaluttomuus. Niihin pyritään vaikuttamaan ensisijaisesti sädehoidolla, syöpälääkkeillä tai kirurgialla, mutta myös monet muut keinot, kuten portaittainen kivunhoitomalli ja ihonalaiset infuusiot, ovat osoittautuneet tehokkaiksi syöpäpotilaan oireiden hallitsemisessa. Tärkeä osa hoitoa on potilaan ja lääkärin hyvä vuorovaikutus. Aktiivinen oireenmukainen hoito parantaa usein merkittävästi potilaan elämänlaatua.

Markku Viren, Risto Johansson

Vuorovaikutuksen toimivuus suuressa sairaalaorganisaatiossa

TAYS:n henkilökunnalle tehdyssä laajassa kyselytutkimuksessa yksi osa koski työyhteisön vuorovaikutussuhteita. Arviot vuorovaikutuksen sujuvuudesta painottuivat keskimäärin hyvin toimivien ja avoimien suhteiden puolelle. Muita kielteisemmin vuorovaikutuksen arvioi hallinto- ja taloushenkilöstö. Myös henkilöstön ja potilaiden vuorovaikutusta sairaalassa pidettiin hyvänä. Tutkimuskokonaisuudesta julkaistiin työn rutiineja koskeva osa Lääkärilehdessä 9/96.

Marita Paunonen, Hilkka Laakso, Kristiina Lehti, Risto Harisalo, Arto Uusitalo, Heli Nieminen

Sepelvaltimotautipotilaiden hyperkolesterolemian tutkimus ja hoito laiminlyöty

Kuusankosken terveyskeskuksessa otettiin vuonna 1995 tavoitteeksi sydän- ja verisuonitautien keskeisten riskien vähentäminen. Yksi osa projektia oli sepelvaltimotautiin sairastuneiden sekundaaripreventio. Sepelvaltimotautia sairastavia potilaita oli kaikkiaan 631. Vain vajaalta neljäsosalta heistä oli tutkittu veren kolesterolipitoisuus viimeksi kuluneen vuoden aikana. Tutkituista miehistä 98 %:lla kolesteroliarvo oli yli 5,0 mmol/l ja yli 40 %:lla yli 6,5 mmol/l. Naisilla vastaavat luvut olivat 94 % ja 49 %. Lipidilääkitys oli terveyskeskuksessa uusittu tai kirjoitettu vain 26 potilaalle.

Seppo K. Tuominen, Paavo Romppanen, Ari Rosenvall

Töölön sairaalassa tehtiin yli 5 000 ortopedista ja traumatologista leikkausta vuonna 1993

HYKS:n I kirurgian klinikka Töölön sairaalassa on Suomen suurin yliopistollinen ortopedis-traumatologinen sairaalayksikkö. Viisivuotiskautena 1989-93 ortopedis-traumatologisten leikkausten määrä klinikassa lisääntyi 11 %, niin että vuonna 1993 niitä tehtiin yli 5 100. Koska myös päiväkirurgia ja lyhythoitoinen kirurgia yleistyi, hoidettujen potilaiden määrä kasvoi merkittävästi.

Pentti Rokkanen, Anneli Pohjanen, Aimo Tommila, Ole Böstman

Rintasyövän mammografiaan perustuva seulonta Uutta toivoa nuoremmille naisille

Falunissa Ruotsissa pidettiin hiljan kansainvälinen kongressi, jossa käsiteltiin pelkästään yhtä kysymystä: hyötyvätkö myös 40-49-vuotiaat naiset mammografiaseulonnasta? Vastaus oli selkeä: kyllä hyötyvät.

Peter B. Dean, Martti Pamilo

Kuopiossa tehdään merkkigeeninsiirrot viidelle potilaalle tänä keväänä

Kuopiossa aloitetaan aivan lähiaikoina geeninsiirrot merkkigeenein alaraajojen vaikeaa valtimonkovettumatautia sairastaville potilaille. Merkkigeeninsiirrot tehdään viidelle potilaalle. Kuopion yliopiston erillislaitoksen, A.I. Virtanen -instituutin, ja Kuopion yliopistollisen sairaalan tavoitteena on päästä hoidollisiin geeninsiirtokokeisiin ehkä vielä tänä vuonna.

Aivoinfarktin liuotushoito - tuloksia ja intohimoja

Sydäninfarktin hoidossa trombolyysi ja asetyylisalisyylihappo ovat vakiinnuttaneet asemansa. Näillä hoidoilla mortaliteetti pienenee noin 3 % ja sepelvaltimot pysyvät paremmin auki, mikä antaa aikaa myöhempiä toimenpiteitä, esimerkiksi pallolaajennusta varten. Aivoinfarkteista eivät tulokset ole yhtä selkeitä, eikä nyt julkaistu MAST-I-tutkimus tuo juuri lisävarmuutta. Keskustelua ja intohimoa kyllä.

Robert Paul